Joulukalenteri

Meidän perheessä aika monella on jo joulukalenteri. Kuopuksella on joku karkki-  tai suklaasellainen ja minä löysin kirpparikahvilastamme tänään tämän käsin väkerretyn suloisuuden

En vielä tiedä, miten yllätän itseni huomisaamuna.

Kissojen yllärit sen sijaan on valmiina

Kuinka voi ihminen seota näin? En sentään ostanut lelulajitelmaa joululahjaksi, vaikka se hetken olikin jo ostoskorissa. Toisaalta joka joulu puput ovat saaneet siemenpötköt - ja näin tapahtunee myös tänä jouluna, joten voi olla, että katit saavat muutakin kuin lahjanauhat paketeista? Mutta mitäs sitten tälle kaverille

?!?

Kokonainen kierros

Katsokaa vaikka:

jonain aamuna tällä viikolla hampsteri päätyi pupukuppiin.

Minä päädyin siihen, että pidän neljä päivää vapaata, koska ensi viikolla pitää tehdä myös perjantaina töitä. Nautin kauniista loppukuusta ja lepään. Syyskuussa alkaakin taas sutinat.

Kuopuksen yläaste on alkanut hyvin. Viihtyy, saa hyviä merkintöjä Wilmassa ja opettelee itsenäistä olemista. Esikoinen taas oli ollut samaisella koululla sijaisena, mutta ei vielä veljensä opettajana. Sekin päivä varmasti koittaa. Häntä oli pyydetty koko syksyksi erään opettajan sijaiseksi, koska jo lupautunut sijainen oli saanut vakipaikan toisaalta. Kiitti luottamuksesta mutta kieltäytyi. Sanoi, että on pakko priorisoida omia opintojaan.

Fiksu poika. olen aika ylpeä!

Animesta syömäpuikkoihin

Animesta syömäpuikkoihin ei ole niin pitkä matka kun voisi kuvitella. Kuopus innostui tässä ehkä vuosi sitten muutamasta japanilaisesta piirrossarjasta. Tässä päivänä eräänä ajellessamme laskimme montako tuntia hän on käyttänyt koko sarjan (ja jatkosarjan ja sen jälkeisen sarjan) katsomiseen. Saimme 7 ja puoli päivää...! Jaksot ovat sellaisia parinkymmenen minuutin mittaisia hyviä välipaloja, ja vaikkapa bussimatkalla isänsä luo on viihtynyt entistä paremmin näiden avulla.

Ihan hukkaan tuo aika ei ole mennyt, koska poika oppi samalla vähän japania, innostui piirtämään (tai lähinnä jäljentämään, mutta kuitenkin) ja lukee nyt myös mangaa. Kotona syö nuudeleita syömapuikoilla ja isänsä kanssa oli käynyt oikein ramen-ravintolassa. Hih.

Olin eilen iltavuorossa ja tällainen löytyi kuopuksen jäljiltä

Sitten ramenista kukkaruukkuun hamsteriin.

Se opettelee soittamaan kitaraa. 

No ei vaiskaan, kuopus opettelee.

Mutta tänään hän lähtee isälleen, minä menen esikoisen kanssa syömään (en ramenia vaan intialaista) ja sitten lepään ja lepään ja lepään.

Loma!

Eilen alkoi viikon loma. Aika odotettu sellainen. Tänä keväänä on ollut kaikenlaista säätöä töissä ja se vain jatkuu, joten pieni breikki on nyt enemmän kuin paikallaan. Sitten jatketaan muutama viikko ja heinäkuussa lomaillaan neljä viikkoa putkeen! Se on enemmän, kuin minulla koskaan on ollut. Yleensä olemme vuorotelleet kollegoiden kanssa ja limittäneet lomia myös kuopuksen isän kanssa. 

Syksyllä tulee 14 vuotta täyteen tätä pestiä, joten onhan se jo aika vähän irrottautuakin, edes kuukauden ajaksi! Ja täytyy myöntää, että nyt tulee tarpeeseen. Työ on yleensä ihanaa, leppoisaa ja antoisaa. Viime aikoina se ei ole juuri ollut mitään noista. On vähän kerättävä voimia, mietiskeltävä ja ennen kaikkea levättävä. 

Kuva, jonka lähetin kuopukselle.
Hampsteri näyttää tässä kuulemma hevoselta?!?

Kuopus tulee huomenna isältään, mutta sitä ennen minä rentoudun, huolehdin vain itsestäni. Lepään. Luen. Nukun. Nautin!

Voitto kotiin

Suomi voitti jääkiekon välierissä Ruotsin ja minä varmaan myös - työpaikan "taistossa". Mikäs sen makoisampaa!

Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto, tai jotain.

Oikein rattoisaa viikonloppua toivottelen. Jospa minäkin nyt nukkuisin ja lepäisin ja rentoutuisin. 

Ihan hurjaa

että minun toinenkin lapseni on nyt virallisesti teini: kuopus täytti tänään 13 vuotta! Tai siis esikoinenhan ei enää ole, se on 20. Mutta miten ihmeessä mulla voi olla noin vanhat lapset? En vaan tajua!

Meillä on ollut oikea juhlaviikko. Keskiviikkona oli kaverisynttärit nykyisen koulun kamuille. Tänään taas juhlivat entisen koulun kaverit ts. ne, joiden kanssa hengataan vapaa-ajalla (uuteen kouluun kun pitää mennä taksilla). Kohta nämä kaikki sitten toki ovat samalla yläasteella ja meidän osalta se koulukyytirumba päättyy. Ei haittaa kyllä yhtään!

Mutta synttäreihin. Ihania kavereita kuopuksella ja minäkin jaksoin vallan mainiosti. Mentiin helpoimman kautta ja ostettiin kaikki kaupasta. Synttäri"kakku" oli ehkä kaikkien aikojen omituisin kötöstys. Kakkukynttilöitä oli riittämiin, mutta niitä pidikkeitä ei. Niinpä ei saatu niitä kiinni kääretorttuun (jota kuopus toivoi ja jonka e-koodilistaa se ei antanut mun katsoa...) vaan virittelin sen päälle lävikön, johon kynttilät sopivasti solahtivat. Tätä kikkaa käytettiin molempina päivinä.

Kas näin!

Hampsterikin sai lahjan, kun yksi kavereista toi lahjakortin eläinkauppaan. En voinut vastustaa kiusausta:

Emme tosin ole vielä virittäneet tuota, mutta näemme jo molemmat sielumme silmillä otuksen makoilemassa siinä aurinkolasit päässä ja drinksu käpälässä. Tietysti pillillä pikku hampaiden välistä sitä ryystäen...

***

Tuli jotenkin entiset ajat mieleen, kun pyysin kuopusta lisäämään kauppalistaan appelsiinin. 

Esikoinen oisi voinut tehdä täsmälleen saman. Sama huumori. Sama käsiala. 

Ihanat pojat!

***

Juhlaviikko huipentuu äitienpäivään!

Milloin viimeksi

Bongasin jostain blogista aika suloisen  haasteen, joka on vissiin alun perin lähtöisin Tuulalta Oman katon alta:

Milloin viimeksi

ilahduin, kun kuopus ei pitänyt asioita itsestäänselvyyksinä, mutta ei silti tunnu kohtuuttomasti kärsivän tästä tiukasta taloudestamme. Ilahdun myös aina kun spontaanisti halaa, kehuu ja on muutenkin suloinen. 

nauroin, voi, minä nauran paljon ja usein. Kaikesta huolimatta!

itkin tänä aamuna, kun silmälasistani irtosi sanka. Kyllä  tässä itkukin on aika herkässä...

suutuin minä olen huono suuttumaan. Ehkä silloin, kun koen, että työtämme ei arvosteta. Se saa kyllä minut aina kiehumaan.

harmistuin, kun kuopus ei heti irrottautunut kännykältä ja suorittanut hänelle määräämääni tehtävää.

häkellyin kun eräs henkilö sanoi, että näytin kauniilta. Yleensä osaan ottaa kohteliaisuudet hyvin, mutta tässä tapauksessa se oli vaikeaa.

kokeilin jotain uutta, kun kävin savusaunassa ja porealtaassa.

urheilin - minä?

Hampsteri sen sijaan urheilee joka päivä

luin luen koko ajan. Sain vasta loppuun dekkarin nimeltä Älä silmä pieni. Voin suositella, vaikka se olikin aika hurja kuvaus netin ja nykyajan vaaroista nuorille tytöille ja miksei pojillekin. Huhhuh.

söin no minä olen siitä outo, että syön joka päivä. Usein fetasalaattia, ja minusta on ihanaa, että kuopus myös rakastaa sitä. Saa paljon anteeksi eineksiä tarjoavana äitinä kun lapsi kuitenkin syö salaattia, ituja ja muutenkin tosi hyvin tuoretta siinä sivussa. Niin, mutta siis nyt olen viimeksi syönyt herkullisen sämpylän ja munkin kirppari-kahvilassamme. Kohta rupean laittamaan nuudeleita ja tonnikalaa (tulee siihen tuorettakin).

herkuttelin liikaa ja liian usein. Pitäisi taas ryhdistäytyä...

ostin kirpputorilta jotain. En minä enää muualta mitään ostakaan.

tapasin mukavia ihmisia kirpputori-kahvilassamme tänään. Osa "muuttolinnuistamme" eli mökkiläisistä on jo saapunut ja se ilahduttaa aina.

päätin hieronnan jälkeisessä euforiassa, että tähän on vaan oltava varaa, niin hyvää se tekee.

inspiroiduin jaa-a. Taisin inspiroitua trampoliinin hyppykuntoon laittamisesta niin, että värkkäsin muutenkin pihalla ja terassilla.

Sitä pitää jatkaa, nautin lämmöstä ja ulkoilmaelämästä.

Nauttikaa tekin!

Hyvää pääsiäistä!

Minä olen kovasti odottanut tätä breikkiä töistä. Kuopus lähti eilen isälleen, joten saan samalla tauon myös arjen pyörittämisestä. Aika ihanaa!

On minulla tässä ollut mukavaa muutenkin, olen puuhaillut kirpparikahvilassamme, huomenna taas menen kahvinkeittoavuksi, ja tuntuu hyvältä kuulua porukkaan. Viikolla kävin katsomassa Spike Leen BlacKkKlansmanin ja tykkäsin siitä kovin. Loppu oli sellainen, että haluaisin heti nähdä sen uudelleen. 

Nyt pääsiäisenä on luvassa rentoa oloa. Eilen kävi kaksi ystävää istumassa iltaa ja tänään suunnittelen josko lähtisin savusaunaan. Siellä olisi myös ulkoporeallas ja saunakaffet. Maanantaina käymme syömässä äitini ja hänen miehensä kanssa. Muuten sitten vaan olen, luen ja viihdytän pupuja ja hampsteria. Tai se viihdyttää minua.

On se kasvanut jo aika isoksi tytöksi

Rauhallista pääsiäisen aikaa ihan jokaiselle!

Draamaa sohvalla

Höpöhöpöpäivitykset jatkuvat. 

Hampsteri käväisi sohvalla ja tapasi Kössin. Pidempään minua seuranneet muistanevat tämän oranssin maasian. (Näyttäisi muuttaneen meille melkein viisi vuotta sitten: klik. Kössi seikkailee myös mm. täällä ja täällä.)

Tällä kertaa Kössi sai köniinsä hampsterilta (no, hampsteri siis oli kuopuksen kädessä kainaloista kiinni pidettynä ja vispasi jaloillaan kuin Aku Ankka -sarjakuvissa konsanaan, ja osui koivillaan suoraan Kössin kuonoon). Kössi oli vähän möksällään yhden illan. Ymmärrän kyllä.

Sitten hän rupesi tutkailemaan tilannetta ja tutustui kirjallisuuden avulla vastustajaansa.

Ihana kirja!

Lopputulema oli, että Kössi jätti meille lapun.

 

Rauha maassa ja ihmisillä ja maasioilla hyvä tahto!
Ja hanspereilla varmaan myös, vaikka ne lienevät autuaan tietämättömiä aiheuttamastaan hämmingistä.

Vähän on kaikenlaista

töissä ja muutenkin. Isoja asioita, muutoksia, töissä siis. Kotona sitä samaa vanhaa joka kuormittaa.

Meidän hamsterin äiti oli saanut pojan.
Aikas söpö velipoika
(ei kuitenkaan muuttanut meille)!

Paitsi hampsteri ei kuormita, eikä kuopus. Se on ihana ja huomaavainen ja kohtelias. Ja kesäajan aiheuttamasta väsystä huolimatta yhteistyökykyinen ja -haluinen, suloinen. Kuopus siis. Arvostan aivan sairaasti sellaista juuri nyt.

Mutta tulin ilmoittautumaan. Olen hengissä. 

Lisää apua

Käärmeasia ei ihan täysin ratkennut. Olen sitä mieltä, että pylly on tosiaan määrittelykysymys. Ehkä me seuraavaksi rupeamme määrittelemään mikä se on. Tosin löysin artikkelin Top 10 animal that dont have ass, ja käärme keikkuu listaykkösenä. 

Hampsterin pylly

Mutta nyt on sitten seuraava ongelma. Tämä ilmiintyi tänä aamuna ajellessa koulutaksille. Voiko unissa nähdä sellaisia ihmisiä, joita ei oikeasti ole joskus nähnyt. Televisiossa, tosielämässä, jossain. Eli voiko mieli ja alitajunta luoda täysin uusia kasvoja unia varten?

Lupaan, että seuraavaksi on luvassa aivan jotain muuta.

Vötkis ja pötkis

Levytetty on, ja loikoiltu, löhöilty sekä lorvailtu. Nyt oikein ekstrakunnolla, kun perjantaina autosta rupesi kuulumaan epäilyttävää kolinaa ja vein sen luottokorjaajalleni. Maanantaina tulee varaosa, joten olen ollut autotta siitä saakka. Ystävän avulla saan tänään kuopuksen haettua pysäkiltä ja huomenna koulutaksille. Onneksi on ystävä.

Ja hampsteri. Kuopus käski minun pitää siitä hyvää huolta.
Kuva on viime viikonlopulta, en syöttänyt sille pizzaa...

Ulkona on ollut kauniin aurinkoista, mutta tuuli vie tukan mennessään, eikä oikein ole houkutellut kävelylle. Niinpä vähän sisä- ja väsymerkeissä on mennyt tämä viikonvaihde. Mutta välillä niin. Huominen on vielä vapaata ja käyn tosiaan hieronnassa. Jospa sitä sitten taas saisi itsensä käyntiin ja normivireeseen, nyt vähän alakulo painaa.

Suloista sunnuntaita siitä huolimatta!

Pieni potilas

Ei niin kauhean uljas viikko alkanut, vaikka sitä eilen toivottelin. Itse asiassa viikonloppukin oli jo aika kurja ja hurja. Kuopus oli edellisellä viikolla ti-to kotosalla, kun oli puolikuntoinen. Perjantaiksi meni kouluun ja kaikki oli ihan ok. Samoin lauantaiaamuna, kun lähdin käväisemään aamukahveilla kirpparikahvilassamme. Kun sieltä koitin soittaa hänelle, että anteeksi kun venyy, ei vastannut. Oli nukahtanut. Ja kun heräsi, oli olo kaamea. Iltapäivällä jo kuume huiteli 38,8ssa, kurkku oli turkasen kipeä ja päätä särki. 

Loppupäivä menikin sohvalla maaten, koitin huolehtia lääkityksestä ja nesteytyksestä. Viileä kääre otsalla ja torkkuja, välillä olo paranikin niillä vähän. Ruoka ei juuri maistunut, muutama pakastevadelma meni. Iltaa kohti oli vähän parempi ja rupesi - meillä molemmilla - tekemään mieli pizzaa, joten sellaisen hain, pitkästä aikaa. 

Hampsterikin juoksutettiin sohvalla (se ei syönyt pizzan jämiä, vaikka kuvasta voisi niin aavistella, vaan murensimme ne linnuille). Kuopus oksensi oman pizzansa ja ajattelin, että noro olisi rantautunut meillekin, jippii, mutta kyse taisi olla vain siitä, että söi liian tuhdisti typötyhjään vatsaan. Onneksi! Kyllä me tämän kanssa pärjäämme, jos valita pitää.

Sunnuntain meni samoissa merkeissä, mutta särkylääke onneksi helpotti oloa jo ihan kunnolla, paitsi kurkkukivun osalta. Taitaa tänään olla nieluviljelyn paikka. Ja minulla erityislyhyen työpäivän.

Välillä koitin vähän itseäni hemmotella

Toivotaan parempaa loppuviikkoa!

Rakkauden oikeinkirjoitus?

Yhteen ikivanhaan postaukseeni oli tullut - pitkästä aikaa - roskapostikommentti.  Voi miten viihdyttävä, tuli tarve jakaa se kanssanne!

Muutama ajatus siitä kuitenkin heräsi:

Kuka haluaa päätyä yhteen entisen poikaystävänsä kanssa, kysyn vaan?

DrOkosun kuulostaa pesuaineelta...

Oikeinkirjoituskoneesta: ei oikein vakuuta, koska on tainnut jäädä se itsellä käyttämättä. 

"Olen saanut takaisin entisen poikaystäväni kanssa DR OKOSUNin avulla, joka on paras loitsujarru verkossa, ja suosittelen DR OKOSUNia kaikille, jotka tarvitsevat apua! .. Haluan todistaa, kuinka sain takaisin poikaystävänsä sen jälkeen kun hän murtautui minä olemme olleet yhdessä kolme vuotta, äskettäin sain selville, että poikaystäväni oli yhteydessä toiseen tyttöystävään, kun kohtasin häntä, se johti riitoja ja lopulta hajosi kanssani, yritin kaikki voisin saada hänet takaisin mutta kaikki turhaan, kunnes näin viestin suhteellisuusfoorumissa, jossa kerrottiin oikeinkirjoituskoneesta, joka auttaa ihmisiä saamaan takaisin kadonneen rakkautensa rakkauden oikeinkirjoituksen kautta, aluksi epäilen sitä, mutta päätin kokeilla sitä, kun otin yhteyttä tähän loitsuan ja hän kertoi minulle, mitä tehdä, ja tein sen, Sitten hän teki rakkauden oikeinkirjoituksen minulle. 28 tuntia myöhemmin poikaystäväni kutsui minua minulle ja kertoi minulle, että hän menettää minut niin paljon, niin hämmästyttävä! Niinpä hän palasi samana päivänä, ja hänellä oli paljon rakkautta ja iloa, ja hän pyysi anteeksi hänen vikaansa ja hänen aiheuttamastaan ​​kivusta. Sitten siitä päivästä lähtien suhde oli nyt voimakkaampi kuin ennen, kaikki kiitosDR OKOSUNille. hän on niin voimakas, ja päätin jakaa tarinani internetissä, että DR OKOSUNreal ja voimakas oikeinkirjoitin, jota minä aina rukoilen elää pitkään auttamaan lapsiaan vaikeuksissa, jos olet täällä ja tarvitset Ex-taaksepäin tai miehesi muutti toiseen nainen, älä itke enää, ota yhteyttä tähän voimakkaaseen oikeinkirjoittajaan. Seuraavassa hänen yhteystietonsa:..."

***

Puuttuvat yhteystiedot saat halutessasi minulta.

Mukavaa viikonvaihdetta!

Ihana viikonloppu

Minulla oli aika mukava viikonloppu! 

Perjantaina lähetin kuopuksen matkaan isälleen ja itse kävin hieronnassa. Ilta meni sitten tosi rentona kotosalla. Lauantaina venyin pitkillä aamukahveilla kirppari-kahvilassamme ja sitten olikin jo aika lähteä ystävän kanssa teatteriin. Nautimme näytelmästä, katselimme yhden taidenäyttelynkin ja kävimme syömässä. Sitten vielä korkkasimme viinipullon minun luonani. Jokseenkin täydellinen päivä! Tänään oli luonto ry:mme kokous ja tuossa reilun tunnin päästä menen kuopusta vastaan. Luulen, että sitten on luvassa halimista, vähän pelailua (kuopus) ja hampsterin juoksutusta (yhdessä). Saunakin lämpiää.

Tuleva viikko taitaa olla töissä ihan suht koht normaali, onneksi. Sen lisäksi on vissiin kahden  ilmaisen elokuvan viikko (Bohemian Rhapsody, Ihmisen osa), tilipäivän odottelun viikko ja rauhallisen oleskelun viikko. Viime viikon kiireet vielä tuoreessa muistissa.

Aurinko paistaa ja ihan kuin  se olisi tuossa äsken hieman jo lämmittänytkin. Ihanan myöhään se jaksaa jo olla horisontin yläpuolella - päivä on venähtänyt jo vallan pitkäksi. Tulisiko se kevät? Ja kesä?

Normiviikko?

Loppuloma meni nopeasti kuopuksen kanssa. Elokuvareissu, korvapoli, yksi välipäivä jolloin ei tehty niin mitään, kun taivaalta tuli ukkoja ja akkoja, sitten upeassa säässä laskiaisrieha jossa makkaran- ja maissinpaistoa. Aika kiva. Nyt onkin sitten työt alkamassa ja se tapahtuu oikein rytinällä. Tänään on peräti kaksi koulutusta. Huomenna lienee suht normaali päivä, mutta keskiviikkona on esimiesfoorumi ja torstaina vielä yksi koulutus tai info. Puuh.

Kun talvi ei loppunutkaan, piti värkätä
kuihtuvista tulppaaneista tällainen.

Kuopuksella puolestaan on tulossa jännittävä viikko: keskiviikosta perjantaihin on tutustumista yläasteeseen. Minä en jotenkin nyt ollenkaan pysy mukana siinä ajatuksessa, että syksyllä se tosiaan alkaa. Yläaste. Sitten olemme päivät pitkät aikalailla samassa talossa. Mutta sitä ennen pitäisi selvitä hengissä siitä Jäähyväislaulusta kevätjuhlissa. Minä olen saanut ukaasin, että tänä vuonna en saa karata käytävälle tai vessaan itkemään. Ja nimen omaan tänä vuonna kun on odotettavissa kaikkien aikojen repeäminen ja tyrskintä.

Loppukevennykseksi saatte hamsterin, jonka ystävä lähetti minulle. Meidän hamsterimme ei ole istunut kupissa. Ainakaan vielä.

Haahaa

sai lapsi maistaa omaa lääkettään. Kuopus tuli eilen kotiin ja se oli sitä mieltä, että hampsteri oli luvatta mennyt kasvamaan sillä aikaa kun hän lomaili isällään. No just! Sitähän se itsekin tekee, vaikka en kyllä ole antanut lupaa. Joka kerran linja-autosta astuu ulos vähän isompi teini, tai ainakin siltä tuntuu.

Pieni hampsteri isolla sängyllä...

Minun oleiluni vaihtui heti kaikenlaiseen tekemiseen. Pääsen tänään kuskiksi kaveriporukalle kun lähtevät leffaan. Huomenna taas on korvapolille aika ja sen jälkeen olisi vähän shoppailtava. Se, että lapsi kasvaa, ei ole ihan pelkästään isäviikonloppujen illuusiota, vaan totinen tosi. Sekä kalsareita että t-paitoja tarvitaan lisää. Eikä yhdet housutkaan olisi pahitteeksi.

...juoksi tomerana kohti projektia:
pahvia on mahtava pureskella!

Korvapolista sen verran, että olette varmaan kuulleet ihmisen polveutuneen vesieläimistä (kaloista) ja sitten jalkautuneet (!) maalle. Tuunattu kala on yksi parhaista termeistä. No, minun pojallani on kiduksen jäänne korvassa, jos joitakin teorioita on uskominen. Klik. Menemme siis korvapolille näyttämään preaurikulaarista fisteliä ja saamaan ohjeistusta. 

Pulp!

Lisää leppoisaa lomailua

Alkuloma on mennyt juuri niin kuin suunnittelinkin: levätessä ja loikoillessa. Kuopus tulee huomenna, joten loppulomasta on sitten jo aktiviteettejakin luvassa. Toki jo eilen kävin kaupungissa ja söimme yhdessä äitini ja hänen miehensä sekä esikoisen kanssa. Se perinteinen paikka ja perinteinen caesarsalaatti - pitkästä aikaa. Pitkästä aikaa myös lämmitin tänään itselleni pakastepizzan, ruokahuolto kun on näinä itsenäisinä hetkinä ihanan vapaata ja vapauttavaa. Olipas muuten hyvä kasvispizza:

Ristoranten Pizza vegetale; näyttää melkein terveelliseltä!

On täällä jotain tapahtunutkin: hampsteri on muuttanut!

Se oli viime yönä nukkuessani vissiin pakannut kimpsunsa ja kampsunsa - arvattavasti pieneen olalla kannettavaan nyyttiin - ja päättänyt siirtyä isompaan mökkiin asustelemaan. Tyttö kasvaa sellaista vauhtia, etten yhtään ihmettele tätä ratkaisua. Sen aiempi majapaikka, keraaminen leipä, kun on varmasti käynyt jo vähän ahtaaksi.

Tuolla pitäisi sitten olla lääniä teuhtaroida loppuikä. Nyt se oli tukkinut ikkuna-aukon nenäliinapaperilla (fiksu eläin) etten voi vakoilla sitä kun se nukkuu.

Mutta nyt taitaa olla minunkin päiväuniaika, pizza painaa mahassa ja silmät lurpattavat. Ehdin ehkä vielä päiväkahville kirppiskahvioomme jahka heräilen. Hyviä kirjojakin on vielä jäljellä ja aurinko paistaa.

Aika ihanaa.

Tervetuloa

hampsterin kotiin.


(Oli pakko päästä eroon siitä kuolemasta ensimmäisenä postauksena, alkoi olla jo vähän karmivaa!)


Kukkuu, joko aloitetaan?

Aika iso tyttö jo, eikös?

Eikä mikään ihme, ruoka maistuu -  tässä kuvassa tomaatti.

Syömisen jälkeen pitää sitten tietysti vähän trenata

Kaikkein parasta kuitenkin on olla kukkulan kuningatar ja tähyillä ihan korkeimmalla paikalla mitä ihmettä kuopuksen huoneessa oikein tapahtuu.

Siitä voi  myös kuikuilla koko omaa valtakuntaa ja todeta, että virikkeitä löytyy.

***

Ehkä ensi kerralla myös ihmisten kuulumisia. Pikkasen ottaa taas koville elämä, työ ja kaikki. Palataan!

Talviunesta ja muustakin nukkumisesta

En ole aivan vetäytynyt talviunille mutta viittä vaille. Vaikka on ihanaa, että aamusta alkaa olla jo valoisaa ja iltapäivälläkin luonnonvaloa riittää yllättävän pitkään, niin tämä järjetön lumentulo saisi nyt riittää. Sitä on oikeasti kohta metri. Talvi saisi taittua valon lisääntymisen myötä. Ja pakkaset! Huomiselle on taas vissiin luvattu kireimmillään  -18 astetta. Miksi?

Miksi, kysyn minä?

Me loikoilemme kotona, eilen otimme molemmat kuopuksen kanssa kunnon päiväunet. Illalla kesytämme hampsteria. Nyt olemme edenneet jo sellaiseen vaiheeseen, että uskaltaa tulla päällemme/syliimme kun juoksutamme sitä aidatulla aluella jossa itsekin olemme. Kädessäkin se käy mutta vielä mielellään pomppaa pois ja tutkimusretkille. Jatkamme harjoituksia.

Välillä se nukahtaa kesken temmellyksen pieneen majaansa

Tyttö on jo kasvanut ja kotiutunutkin selvästi, koska puuhailee kaikenlaista. Illalla kuopus saattaa tulla huoneeseeni ilmoittamaan, että "mä en saa nukuttua kun se juoksee juoksupyörässä kuin heikkopäinen".

Nooo, se kuuluu hamsterien kuntoiluohjelmaan, minkäs sille teet.

Tänään on vielä rento päivä ja illalla ihana shindo. Huomenna minä juoksen kuin heikkopäinen, ilman juoksupyörää vain. Aamusta käyn yhdellä päiväkodilla, lyhyehkön työpäivän jälkeen tulee hieroja kotiin, ja sen jälkeen on vielä esimiesfoorumi ja luonto ry:mme kokous. 

Miksi, oi miksi kaikki aina kasaantuu yhdelle päivälle?

Viikonloppuna minä nukun!


***

Kuopus ei nuku. Ainakaan hissan tunnilla. Ehkä.

Oli saanut hienoa -merkinnän Wilmaan ja kysyin mistä hyvästä se tuli. "Ehkä mun pistari sitten meni ihan hyvin, vaikka mä en muistanutkaan sitä ratsastavaa nyyppää, sitä N:llä alkavaa, sitä Nipo- jotain".
Ai Napoleon?
"Just se!"