Näin vapailla on aikaa ajatella. Tulin siihen tulokseen, että elämä on täynnä valintoja. Ikäviä ja mukavia. Halusit tai et. Se tuli mieleen, kun ystävä sanoi potevansa matkakuumetta ja vihjasi, että voisimme taas lähteä yhdessä jonnekin. Niin minäkin poden, kun näen matkatoimiston mainoksen televisiosta tai kuulen jonkun käyneen kaukomailla. Oikeastaan riittää, kun katson ulos ja totean, että siellä ei edelleenkään ole lunta eikä aurinkoa. Vain harmaata, kosteaa, ankeaa. Huomasin tuossa linnuille ruokaa viedessäni, että ulkona tuoksahtavat luonnonhomeet. Tammikuussa?!? Merkillinen talvi, täytyy sanoa, mutta eipä siinä, en minä mikään ulkoilija ole paremmillakaan säillä. Eipähän tarvi hävetä tai potea huonoa omaatuntoa kun nyhjää sisällä. Mutta takaisin matkakuumeeseen ja valintoihin.
Meidän perheemme roudaaminen jonnekin lämpimään maksaa niin paljon, että tällä osa-aikaisella työnteolla ja ylisuurella vuokralla minun on siitä turha haaveillakaan. Viime kesäistä Kreikan matkaa varten säästin melkein vuoden, ja silloin tein täyttä työpäivää. Elämiseen siellä käytin lomarahani, koska ulkomaille on minusta turha lähteä kituuttamaan nollabudjetilla. Olen sitten vaikka mieluummin kotona ja käytän säästyneet rahat vähän leveämpään elämiseen. Nyt olen valinnut vajavaisista tuloistani huolimatta säästäväni riskittömään ja matalakorkoiseen rahastoon.
Alun alkaen aloitin rahastosäästämisen eron uhatessa turvatakseni eläkepäiväni. Minun eläkkeeni tulee olemaan niin pieni, että sillä on vaikea tulla toimeen. Sittemmin olen ajatellut käyttäväni toistaiseksi vielä varsin vaatimattomat rahastosäästöni Omaan Majaan. Jos joskus löytäisin sen, saattaisin mahdollisesti ostaa sen tällä tavalla jopa ilman takaajia. Ironista kyllä, mitä pidempään sitä Majaa katselen ja rahastoon rahaa laitan, sitä todennäköisempi tämä skenaario on. Priorisoin asuntoa, koska, no, se nyt vaan on järkevää. Jos sellainen merkillinen vastaani tulisi, jossa pystyisin hengittämään, en todellakaan halua, että se jäisi sitten rahoituksesta kiinni.
Alun alkaen aloitin rahastosäästämisen eron uhatessa turvatakseni eläkepäiväni. Minun eläkkeeni tulee olemaan niin pieni, että sillä on vaikea tulla toimeen. Sittemmin olen ajatellut käyttäväni toistaiseksi vielä varsin vaatimattomat rahastosäästöni Omaan Majaan. Jos joskus löytäisin sen, saattaisin mahdollisesti ostaa sen tällä tavalla jopa ilman takaajia. Ironista kyllä, mitä pidempään sitä Majaa katselen ja rahastoon rahaa laitan, sitä todennäköisempi tämä skenaario on. Priorisoin asuntoa, koska, no, se nyt vaan on järkevää. Jos sellainen merkillinen vastaani tulisi, jossa pystyisin hengittämään, en todellakaan halua, että se jäisi sitten rahoituksesta kiinni.
Tässä on sellainenkin puoli, että jos haaveeni Omasta halvemmasta Majasta toteutuisi, voisin sitten, säästyneillä rahoilla, mahdollisesti jopa matkustella. Elämä on valintoja ja priorisointeja. Ne eivät kaikki ole aina kovin mukavia ja miellyttäviä. Mieluusti minäkin tässä tilanteessa sen rahastoon menevän onnettoman satasen käyttäisin ruokaan tai johonkin mukavaan. Mutta näillä mennään ja toivotaan parasta!
***
Katsokaa nyt taas sitä minun suosikkiluontokuvablogia. Mikä orava! Edellinen, puhetta pitävä orava aiheutti myös sarjan naurunpyrskähdyksiä.
Tottapa tuo ja usein jonkun saaminen merkitsee jostain luopumista, joka mielestäni edustaa juuri niitä hieman vaikeampi valintoja. Ihminen kun on pohjimmiltaan sellainen ettei se haluaisi luopua jostain jo saavutetusta.
VastaaPoistaSaavutetuista eduista ei tingitä ja sitä rataa? Se on niin totta. Joskus elämän ja arvojen uudelleenorganisointi vaan on pakko tehdä. Sä tiedät, mä tiedän!
PoistaViisaita aatokdia.
VastaaPoistaMatkailupuhelinhuti. d=s
PoistaKiitos!
PoistaNiin, ja huteista viis ;-)
PoistaPiti vielä, mutta aivo ei luistanut, tokko nytkään. Sinulla on hyvä päämäärä ja ennen pitkää se oikeakin(koti) löytyy, kun tietää mitä tahtoo. Ei ne suuret tulot vaan... Säästämään pystyy pienestäkin, kun elää ihmisiksi.
PoistaKiitti, mä koitan elää siivosti ;-) Ei vaan, totta se on, aika pienellä pärjää tällainen poppoo, jos oikein yrittää. Toivon todella, että jotain jossain vaiheessa löytyy. Pienituloisena vaan en voi oikein haaveilla niistä uusista ja mahdollisesti terveistä hirsitaloista, joten vanhempaa ja pienempää on etsittävä.
PoistaSie sentään pitkäjänteisesti suunnittelet tulevaa ja säästät sitä varten... mie olen niitä, jotka vain huokailee, että ku ei oo rahaa. Tosin on mullakin sivutili, jonne yritän välillä saada jotain laitettua, mutta usein on käyny niin, että joutuukin saman tien nostamaan sen sieltä pois... Mutta kun on aviopuoliso, joka ei kertakaikkiaan osaa säästää, vaan raha polttaa näpeissä niin että se on saatava heti vaihdettua johonkin uuteen leluun tmv. niin tuo mun säälittävä pikku hätävaratilini on pelastanu mejät monta kertaa.
VastaaPoistaMatkalle mua ei kyllä mikään houkuttele; kun en oo koskaan etelässä käynyt, en osaa sinne kaivatakaan. Visby on eteläisin paikka, missä oon käynyt. Itäisin on Pietari, ellei sitten Itä-Suomi mene vielä idemmäs, läntisin on Tukholma ja pohjoisin Nordkapp. Pienet on mun ympyrät, mutta niinhän mun blogissakin lukee :)
Pienet on ympyrät meilläkin, tällä haavaa... Kuopuksen isä opetti mut matkustelemaan. Se oli kovin avartavaa, mutta nyt tietty ois kivempi jollei tietäisi siitäkään eikä tekisi mieli minnekään. No, en mä kovasti kärsi, elelen tässä hetkessä.
PoistaMullakin on kakkostili mutta se ei ole kauhean hyvin toiminut - sieltä on liia nhelppo napata rahat takaisin kun on tiukkaa. Ja mulla on, joka kuukausi. Joten tein tällaisen vähän hankalamman ratkaisun. On isompi kynnys mennä lakkauttamaan se rahasto, toki sekin on mahdollista jos joku katastrofi tulee. Sitten mulla on Visa, varalta, jolla maksan isot yllättävät menot ja sitten pikku hiljaa lyhentelen. Viimeksi vinkui kun piti maksaa auton korjauslasku. Tiedät mitä hintaluokkaa ne voi olla - luin sun blogista ;-)
Mä en osaa sanoa nyt tohon mitään. Tökkii vissiin pahemman kerran, enkä osaa asettaa ajatuksia asiasta kirjoitusmuotoon. Mut kauheen hienosti osasin sen sanoa ;)
VastaaPoistaMutta arvaapas mitä? Mulla lentelee nyt ihanat perhoset tuossa aiemmin esittelemässäni katossa roikkuvassa heinäseipäässä. Tein vähän kukkienistutushommia ja siirtelin jutskia ja "sisustin" ja tuskailin kun "tohon tarttis jotain"...Kunnes välähti! Mullahan ON! Kevät tuli olkkariin ja toi on ihana! (onko toi muuten sun itsetekemä, harrastatko?)
Voi miten ihanaa, että siitä on sulle iloa! Se ei ole omatekemä, vaan sellaine kierrätysjuttu. Sain sen lahjaksi eikä sitten kuitenkaan ollut ihan meidän näköinen täällä Majassa joten jouti lennähtää!
PoistaEikö ole kiva kun välillä palaset kotosalla loksahtelevat kohdilleen! Mä sain just siivottua ja se on aina yhtä (kamalaa mutta) palkitsevaa.
Lennähti loistavasti!!! <3
PoistaSinun kohdallasi "terveen" oman asunnon löytyminen on ehdottomasti hyvä priorisoinnin kohde. Harmittavasti vaan sen löytyminen taitaa olla helpommin sanottu kuin tehty. Mutta kuten aiemminkin olen todennut, asiat tapahtuvat sitten kun niiden aika on tapahtua. Pidän siis peukkuja edelleen. :)
VastaaPoistaJa ulkomaanmatkailu on kyllä elämän suola, ainakin meikäläiselle.
Se on totta, että mun on vähän pakko priorisoida näin. Toisalta, jos taikka siis kun asunnon löytyminen vie aikaa, sitä enemmän rahastoon ehtii kertyä alkupääomaa. En mä sitä näin järkevästi aina osaa ajatella, mutta välillä kuitenkin.
PoistaKuopuksen isä opetti mut matkustelemaan, mikä on sekä ihanaa että harmillista. Nyt, kun siihen ei ole varaa ja pojatkin kovasti tykkäävät, olisi helpompi jollei kaipaisi sitä ollenkaan kuten mulla ennen oli asianlaita. Ei sellaista osaa haluta - ainakaan niin palavasti - mistä ei ole kokemusta. Mutta kyllä mäkin varmaan joskus tulevaisuudessa saan taas oman osani reissuista. Ainakin toivon niin!
Tuota oravan kuvaa täytyy esitellä miehellekkin niin näkee, että kyllä orava voi katsoa syyttävästi jos ruokatarjoilu ei pelaa :D
VastaaPoistaOrava voi todellakin katsoa syyttävästi ja jopa olla pelottava mafioso. MOT!
PoistaOlen saanut takaisin entisen poikaystäväni kanssa DR OKOSUNin avulla, joka on paras loitsujarru verkossa, ja suosittelen DR OKOSUNia kaikille, jotka tarvitsevat apua! .. Haluan todistaa, kuinka sain takaisin poikaystävänsä sen jälkeen kun hän murtautui minä olemme olleet yhdessä kolme vuotta, äskettäin sain selville, että poikaystäväni oli yhteydessä toiseen tyttöystävään, kun kohtasin häntä, se johti riitoja ja lopulta hajosi kanssani, yritin kaikki voisin saada hänet takaisin mutta kaikki turhaan, kunnes näin viestin suhteellisuusfoorumissa, jossa kerrottiin oikeinkirjoituskoneesta, joka auttaa ihmisiä saamaan takaisin kadonneen rakkautensa rakkauden oikeinkirjoituksen kautta, aluksi epäilen sitä, mutta päätin kokeilla sitä, kun otin yhteyttä tähän loitsuan ja hän kertoi minulle, mitä tehdä, ja tein sen, Sitten hän teki rakkauden oikeinkirjoituksen minulle. 28 tuntia myöhemmin poikaystäväni kutsui minua minulle ja kertoi minulle, että hän menettää minut niin paljon, niin hämmästyttävä! Niinpä hän palasi samana päivänä, ja hänellä oli paljon rakkautta ja iloa, ja hän pyysi anteeksi hänen vikaansa ja hänen aiheuttamastaan kivusta. Sitten siitä päivästä lähtien suhde oli nyt voimakkaampi kuin ennen, kaikki kiitosDR OKOSUNille. hän on niin voimakas, ja päätin jakaa tarinani internetissä, että DR OKOSUNreal ja voimakas oikeinkirjoitin, jota minä aina rukoilen elää pitkään auttamaan lapsiaan vaikeuksissa, jos olet täällä ja tarvitset Ex-taaksepäin tai miehesi muutti toiseen nainen, älä itke enää, ota yhteyttä tähän voimakkaaseen oikeinkirjoittajaan. Seuraavassa hänen yhteystietonsa: Lähetä hänelle sähköpostia osoitteeseen: okosunhomeofsolution@gmail.com tai soita tai soita 2348052523829
VastaaPoista