Sivut

perjantai 13. syyskuuta 2019

Tutkielma

karvakavereista

osa yksi: Vici aka Viki!





Ei ihan hirveän iso vielä






mutta kyllä se kasvaa kun uni maittaa - ja ruoka






aurinkoinen paikka sohvalla tai maassa on ihan parasta






ja ihmisten rapsuttelu. Tai siis se, että ihmiset rapsuttavat.





Mutta parasta taitaa sittenkin olla veljen vieressä nukkuminen.


Seuraavassa osassa Eric aka Eki.

torstai 12. syyskuuta 2019

Ainakin miljoona sinistä kissaa *

No kaksi. Valkoista, tai melkein valkoista.




Nukkuu 




ja syö





ja taas nukkuu!







Puuhaavat ne muutakin.






Kissamaisia juttuja.






Mukavasti ovat kotiutuneet. Tällainen vahinko meille sattui!



*on kirjan nimi, jos ei ole kaikille tuttu!

lauantai 7. syyskuuta 2019

Elämä kantaa

Meillä oli tänään sadonkorjuutapahtuma kirpputori-kahvilassamme. Todella mainio päivä, kivasti myyjiä ja asiakkaita. Hyvä tunnelma ja upea porukka. On ilo olla mukana, kuulua johonkin. Olla osa yhteisöä. Tarkoitan nyt koko tätä pikku paikkakuntaa, en pelkästään talkooporukkaamme, josta siitäkin on tullut lyhyessä ajassa varsin tärkeä osa elämääni. Samoin kuin koko paikasta. Turvapaikka myrskyjen keskellä. Sellainen, jossa voi olla aika lailla oma itsensä. Välillä vaisu, toisinaan riehakas. Höpötellä. Olla hiljaa. Tavata ihmisiä, mutta sitten myös lähteä, kun sosiaalisuus käy introvertille ylivoimaiseksi. 


Ystävä sujautti vitosen ja sanoi "Osta itsellesi kukkakimppu".
Ostin salaatin (kasvisten myyjältä) ja sain kimpun alehintaan,
salaatti ja kimppu yhteensä viisi euroa.



Kevät oli melkoisen raskas, eikä kesäkään tuonut tarvittavaa helpotusta. Itse asiassa kun tarkemmin ajatteleen, hässäkkä alkoi kehkeytyä jo viime loka-marraskuun vaihteessa, keväällä se vaan eskaloitui. Tällä hetkellä työn iloni on kadoksissa ja paljon muutakin. Muun muassa motivaatio. Välillä elämänilokin tuntuu olevan hakusassa. 

Niinpä on ollut aika ja aikaa miettiä elämää, syntyjä syviä. Sitä, mitä minä oikeasti haluan ja tehdä liikkeitä siihen suuntaan. 








Ystävältä lainassa olevista Hyvin mielen korteista tulee ajatuksia herättäviä lauseita. Juuri nyt vuorossa olivat "Luotan sisälläni olevaan tietoon" ja "Luon mielessäni unelmani todeksi".

Haluaisin ajatella ja uskoa, että elämä kannattelee!

keskiviikko 4. syyskuuta 2019

Ymmärrystä apteekista

Kävin eilen hakemassa apteekista lapselle lisärautaa ja tilasin samalla oikomiskojeen puhdistuslientä. Lapsi tulee kalliiksi... Tänään pulloa noutaessa sattui silmään puoleen hintaan kaunis rasia:






Kun ostokset tehtyäni menin autolle ja tarjosin namuja kuopukselle hän halusi omansa. No, kerrankos sitä






Oikein ymmärtäväistä loppuviikkoa teille!

sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Taas ruokaisa sunnuntai

Tästä on tulossa pienimuotoinen perinne. Ruoanlaitosta sunnuntaisin. Arkiruoan tekeminen on aina yhtä tuskaa, tai teenhän minä, mutta se keksiminen... Vähän on auttanut perjantaisin tuleva kasviskassi. Koska vihaan ruokahävikkiä, niin sitä on hyvä sitten käyttää pohjana tulevan viikon aterioiden kasaamisessa. Tällä kertaa siellä oli mm. palsternakkaa ja punajuurta (tomaattien, salaatin, sipulin, valkosipulin ja porkkanoiden lisäksi). Mutta lopullisen sysäyksen ruokasunnuntaille antoi metsäreissu ja kantarellit. Nam!




Keittelin samettista palsternakkakeittoa ja paistelin sieniä sekä leivän päälle että piirakaksi. Vähän syksyinen sadonkorjuufiilishän tässä jo tuli siitä huolimatta, että viikonloppu on ollut kyllä varsin lämmin (yli 20 astetta) ja aurinkoinen.






Huomisaamuna teen pirteän punajuurimehun ja loput punajuuret paahdan uunissa fetan kanssa joku kaunis päivä. Loput palsternakat taas nakkaan varmaan tällaiseen uuniruokaan. Siinähän sitä tälle viikolle olisikin sitten apetta. Salaattia vaan seuraksi ja suuta kohti!





Lopuksi kukkia kaikille teille. Ostin nuo oikeasti itselleni viikonvaihteen piristykseksi, koska kirpputorirahat elokuulta ovat tulossa pian. 







Tulkoon tästä parempi viikko kuin edellisestä.

lauantai 31. elokuuta 2019

Voimanainen?

Tein viikonlopun virkistykseksi testin Kuka Ankkalinnan voimanaisista olet?

No tietysti:






Kukas sinä olet?

torstai 29. elokuuta 2019

Pullaviineri

Jos ikinä missään törmäät sellaiseen herkkuun kuin pullaviineri, niin ÄLÄ maista. Älä. Oikeasti. Minulla ei ole makean suhteen kauhean hyvä itsekuri muutenkaan, mutta nämä ovat kyllä sille aivan mahdoton koettelemus. Paikkakunnallamme on ainakin yksi henkikö, joka leipoo pullaviinereitä. Kirpparikahvilaamme, satunnaisesti.






Ja silloin minun ei pitäisi olla siellä. Viime lauantai oli taas sellainen päivä, ja ensimmäinen asiakas (hallituksen jäsen, jolla oli sisäpiirin tietoa, että tätä herkkua on tulossa myyntiin) oli ovella jo kymmenen minuuttia ennen aukioloajan alkamista. Minä saavuin paikalle 20 minuuttia hänen jälkeensä ja sain omani. Ensimmäinen haukkaus aamukahvin kanssa ja oi voi, ah ja voih. Taivas!

Mitään näin hyvää ei oikeasti voi olla olemassa! 

Söin toisenkin. 

Ja ostin neljä kotiin. Kuopus on sitä mieltä myös, että tämä on parasta, mitä hän on koskaan maistanut. "Mikähän näiden salaisuus on?"

Voi ja sokeri. 

Slurps.