vai miten se meni?
Laitan teille luettavaksi keskustelupalstalta bongatun ihanuuden, kun juuri nyt ei ole minulla ihan hirveän ihanaa. Toipuilen edelleen työviikon oireista ja eilen tapahtui elektronisten laitteiden joukkoitsemurha. Minulla ei olisi varaa moiseen.
"Tuohon vähän matkan päähän naapuritaloon muutti vuodenvaihteessa uudet
asukkaat. Sen kummemmin ei ole tullut heidän kanssaan seurusteltua, kun tässä on
metsääkin välissä. Muutamia kertoja tiellä törmäillessä on
tervehditty.
Tänään oli sitten postilaatikkoon ilmestynyt viestilappunen
jossa lukee näin: Hyvä naapuri, voisitko lakata pitämästä hevosiasi siinä tien
vieressä olevassa aitauksessa, kun lapset kulkevat siitä ohi kouluun. Hyvin
usein toinen hevosista esittelee 'elintään' kaikkien nähden. Ei ole lapsista
mukava nähdä tuommoista koulumatkalla, ties miten vahingollisesti vaikuttaa
pienimpien mieleen. Terveisin naapurisi xxxxxxxxxxxxx.
Täytyy
sanoa että nyt olen ihan mykistynyt! En tiedä pitäisikö tuohon viestiin vastata
jotain ja mahdollisesti mitä? Lähettäisinkö takaisin lappusen, vai soittaisinko,
vai menisinkö ihan käymään? Vai pitäsikö tässä pitää peräti puhuttelu
tuhmalle namusetä-ruunalle, joka kieltämättä aika usein kyllä tuulettelee
kikkeliään. Ainakin luulisin että siitä elimestä tässä on kyse. Tuskinpa poitsu
siellä pernaansakaan on vilautellut.."
"Onpas tänne tullut paljon vastauksia. Ilmeisesti asia 'järkyttää'
muitakin. Kyllä me ollaan miehen kanssa nyt illan mittaan naureskeltu tätä
asiaa. Taidan mennä huomenna ihan käymään tuolla naapurissa, kunhan nyt yön yli
mietin mitä sanoisin. Mahtaa tosiaan uudet naapurit kesällä järkyttyä kun
perimmäisen talon isäntä laskee lehmänsä laitumelle. Siinä sitä on sitten
tissejä nähtävänä koko pellon täydeltä."
"No niin, täällä ollaan.. Yritin tosiaan tuossa hetki sitten mennä
naapuriin. Olin oikein psyykannut itseni keskustelemaan asiasta ihan
vakavissani, jos tosiaan osoittautuisi ettei kysymys ole mistään pilasta. Edes
jonkinlainen naapurisopu olisi kuitenkin mukava säilyttää. Tuossa sitten
tietä pitkin naapuria kohti kävelessäni aloin ajatella että: 'tässä sitä
aikuinen ja täysjärkinen(?) ihminen on matkalla naapuriin keskustelemaan
hevosensa munasta.' Alkoi taas naurattaa niin pahuksesti että oli pakko kääntyä
takaisin kotiin kun meinasi tulla kuset housuun.
Kävin sitten vaan tarhassa
heristämässä sormea riettaalle ruunalleni, joka lupasi pyhästi olla parantamatta
tapojaan. Alkaa eläinparkakin jo ihmetellä, kun mamma ratkeaa nauruu joka
kerta sen nähdessään. Taidan omalta osaltani jättää asian tähän ja
kuulostella mitä tästä mahdollisesti seuraa. Täällä on kyllä ollut niin
hulvattomia ideoita, että tekisi mieli ihan pilanpäiten väsätä
ruunan rupsukalle jonkinlainen kalukukkaro tai
siveyssukka."
"No niin, eipä tämä juttu tähän loppunut, vaan ruunan kikkelin
seikkailut jatkuvat edelleen. Kävin tuossa kuuden maissa koiran kanssa
pikaisella iltalenkillä ja kun palailin takaisin päin, törmäsin tiellä naapurin
emäntään joka oli tulossa meiltä päin kamera kädessään. Ei edes tervehtinyt,
vaan ensimmäiseksi kysyä töksäytti, olinko saanut hänen laittamansa viestin?
Myönsin saaneeni. Seuraavaksi tokaisi että: 'et sitten tainnut ottaa asiaa
vakavasti kun et ole tehnyt asialle vieläkään mitään?' Vastasin siihen että:
'juu, en todellakaan ottanut vakavasti' ja hymyilin leveästi.
Naapurin emäntä
alkoi selvästi hermostua ja rupesi paasaamaan että, ei tämä ole mikään naurun
asia. Lapset ovat kuulemma esittäneet kiusallisia kysymyksiä ja hän oli joutunut
selittämään niille että kyseessä on umpisuoli! Ja ymmärtäisin kyllä miten
vakavasta asiasta on kyse jos minulla itselläni olisi lapsia... Ja sitä varten
he olivat juuri muuttaneet maalle, että lapset saisivat kasvaa turvallisessa
ympäristössä... Ja...ja...mitähän vielä, en edes muista kaikkea kun
tekstiä tuli kuin pyssyn suusta. Lopuksi rouva vielä sanoi että hän aikoo
ilmoittaa asiasta poliisille, jos en siirrä hevosia muualle ja että hänellä on
kuviakin todisteena. Heristi vielä uhkaavasti sitä kameraansa ennen kuin alkoi
kiukkuisin askelin kipittää tiehensä.
Aika harvoin jään sanattomaksi, mutta nyt
en kyllä osannut muuta kuin haavi ammollaan tuijottaa poistuvan rouvashenkilön
perään. Tuo oli jotenkin niin kertakaikkisen absurdi tilanne, kun asia sinänsä
on ihan naurettava, mutta toinen ilmiselvästi tosissaan siitä vaahtoaa. Koirakin
oli ihmetellen pää kallellaan seurannut rouvan paasausta ihan sen näköisenä kuin
ei olisi koskaan nähnyt mitään noin outoa. Eikä kyllä varmasti
olekaan. Mahtaa siinä poliiseillakin olla naurussa pitelemistä jos rouva ihan
todella toteuttaa uhkauksensa. Tässä sitä nyt sitten mielenkiinnolla odottelen
milloin pihaan kurvaa mustamaija ja vie riettaan roikottelijan mennessään. Vai
tyytyvätköhän poliisit vaan lätkäisemään ruunaan sakkolapun."
"Aina vaan hullummaksi menee! Nyt on sitten poliisitkin
käyneet. Hetki sitten läksivät pihasta ja heti täytyy tietysti päästä jakamaan
tämä kaikkien kanssa. Tosiaankin pihaan kurvasi mustamaija ja 2 poliisia. Vähän huvittuneena ehdin ajatella että kohta viedään ruunaparkaa käsiraudoissa
kuulusteltavaksi. Mutta poliisit alkoivatkin kysellä onko talon isäntä
kotosalla. Siinä vaiheessa kyllä jo pelästyin, koska mies oli lähtenyt jo
aikaisin aamulla työmatkalle ja ensimmäiseksi tuli tietysti mieleen että jotain
on sattunut. Kun siinä hetki puheltiin, niin kävi kuitenkin ilmi että
naapurin rouva oli tosiaankin toteuttanut uhkauksensa ja soittanut poliisille.
Ilmoituksen vastaanottaja ei kuitenkaan ilmeisesti millään kyennyt ymmärtämään
että kyseinen irstailija on eläin, vaan poliisit tulivat meille siinä
käsityksessä että mieheni on se joka siellä tien laidassa esittelee lapsille
kalustoaan! Onneksi olin säilyttänyt naapurilta saamani kirjelappusen ja näytin
sitä poliiseille. Toinen ratkesi suoraan nauramaan, toinen sentään yritti
parhaansa mukaan pysyä vakavana. Läksivät sitten naapuriin selvittämään asiaa.
Jonkin ajan päästä palasivat takaisin ja pahoittelivat väärinkäsitystä.
Kihisin tietysti uteliaisuudesta ja yritin kysellä mitä naapurissa oli
tapahtunut. Eivät kuitenkaan suostuneet kommentoimaan muuta kuin että asia on
kunnossa Toivottelivat vielä hyvää jatkoa ja läksivät."
***
Ne, jotka tänne saakka pääsivät: pitäkääpä pöksyt jalassa älkääkä vilautelko!