Sain Magdaleenalta
Päin Mäntylää -blogista tunnustuksen kauniiden sanojen kera. Kiitos, aivan liikutuin! Minä lupaan kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestäni ja voisin jakaa tunnustusta eteenpäin kaikille lukemilleni blogeille. Jollei substanssia olisi, en minä jaksaisi niitä lukea. En nyt kuitenkaan saa aikaiseksi tätä kierrättää yksilöidysti, mutta napatkoon tästä ken mielii. Olette kaikki ihania!
1. Minulla on ristiriitaiset tunteet äitiyden suhteen.
Kärsin vauvakuumeesta yli kymmenen vuotta ennen kun tein esikoisen
yksin ja toisaalta meinasin tulla hulluksi hänen kanssaan kotona ollessani. Kävimme todella tiukat neuvottelut kuopuksen isän kanssa ennen kun suostuin tekemään toisen lapsen. Olinhan hoitanut jo yhden lapsen kouluikäiseksi, yksin. Hoito olisi jaettava - oikeasti - fifty-fifty. Ja siinä onneksi
onnistuimmekin. Minä menin puolipäivätöihin jo ennen kun kuopus oli puolivuotias. Hoidimme häntä vuorotellen kaksi vuotta töidemme ohella ennen kun laitoimme päiväkotiin.
Nautin työnteosta - silloin ja nautin siitä nyt - ja joskus poden siitä huonoa omaatuntoa. Miksi sitten halusin lapsia kun kuitenkin hoidatan ne muilla? En muutenkaan ole mikään omistautuva äiti. Mutta ehkä minun äitiyteni on sellaista läsnäolevaa ja elämänmakuista. Toisaalta minä olen tiukka äiti, mutta
joissakin asioissa hyvin salliva. Se tuntuu toimivan. Meillä on kuitenkin tiivis yhteys poikien kanssa. Ja mikä parasta, minusta äitinä olo on helppoa, jos ei aina niin mukavaa olisikaan.
|
"Tää on taidetta." |
2. Minulla on ristiriitaisia tunteita myös parisuhdetta kohtaan. Miksi siinä niin helposti vajotaan perinteisiin malleihin, että mies tekee sitä ja nainen tätä? Minusta tuntuu, ettei työtaakkani täällä kotona ole juurikaan lisääntynyt yksinhuoltajuuden myötä. Kuinka siinä niin kävi, vaikka olen mielestäni emansipoitunut nainen?
Lisää ristiriitoja: luulen, että haluan seuraavaksi kahden aikuisen ihmisen parisuhteen, jossa asutaan erillään ja tapaillaan, tehdään asioita yhdessä. Toisaalta kaipaan ja arvostan symbioottista suhdetta jota minulla ei koskaan ole ollut. Voikohan näitä koskaan yhdistää?
3. Työelämää kohtaan minulla ei ole ristiriitaisia tunteita. Minä rakastan työtäni ja uskallan väittää, että olen löytänyt loppusijoituspaikkani.
4. Kävin autokoulun vasta kaksi vuotta sitten ja olen onneton kuski. Ajelen vanhoja tuttuja reittejä ja pelkään lähteä uusiin paikkoihin. Saatanhan paniikissa unohtaa kumpi on vasen ja kumpi oikea eikä se helpota tilannetta yhtään. Suoraa tietä ajan mielelläni ja liikenneympyröitä rakastan.
5. En voisi elää ilman juustoa.
6. Laitan kahviini niin paljon maitoa, että jollei maito ole lämmitettyä, joudun pistämään koko kupin mikroon. Töissä teen näin, etten joisi kylmää kahvia. Kotona ei mikroa ole.
7. Inhoan suihkussa käymistä ilman saunaa. Olen vilukissa!
8. Olin ennen piintynyt tupakoitsija. Aski päivässä meni kepeästi eikä lopettaminen ollut ollenkaan helppoa. Kun aloin odottaa esikoista, jätin polttamisen, mutta aloitin heti imetyksen lopetettuani uudelleen. Ja poltin siihen saakka kun kuopus ilmoitti tulostaan. Nyt olen pysytellyt kuivilla seitsemän vuotta eikä minun kannata ottaa yksiäkään sauhuja. Saattaisin jäädä uudelleen koukkuun.
Näiden satunnaisten faktojen keksiminen ei muuten ollut ollenkaan niin helppoa kun ensin ajattelin. Mutta mukavaa kyllä!