Sivut

perjantai 29. maaliskuuta 2019

Isoveli valvoo

Pupuja:



siellä se on, 





on se!





Ja minua. Kuopusta huvittaa suuresti minun neuroottisuuteni teknisten laitteiden kanssa. Esimerkkinä vaikka se, että peitän läppärin kameran sen eteen teipatulla paperilla. Kuopus oli hyödyntänyt tylsää äikän tuntia ja piirtänyt minulle - no, valvovan silmän:






Näissä merkeissä toivotamme teille oikein rattoisaa viikonvaihdetta!

torstai 28. maaliskuuta 2019

Lisää apua

Käärmeasia ei ihan täysin ratkennut. Olen sitä mieltä, että pylly on tosiaan määrittelykysymys. Ehkä me seuraavaksi rupeamme määrittelemään mikä se on. Tosin löysin artikkelin Top 10 animal that dont have ass, ja käärme keikkuu listaykkösenä. 



Hampsterin pylly



Mutta nyt on sitten seuraava ongelma. Tämä ilmiintyi tänä aamuna ajellessa koulutaksille. Voiko unissa nähdä sellaisia ihmisiä, joita ei oikeasti ole joskus nähnyt. Televisiossa, tosielämässä, jossain. Eli voiko mieli ja alitajunta luoda täysin uusia kasvoja unia varten?

Lupaan, että seuraavaksi on luvassa aivan jotain muuta.

tiistai 26. maaliskuuta 2019

Auttakaa hyvät ihmiset!

Me olemme kuopuksen kanssa taistelleet leikkimielisesti tästä jo ties kuinka kauan: onko käärmeellä pylly?





Kuvassa käärme. Esikoisen, tai tarkemmin hänen kämppiksensä luo on muuttanut viljakäärme nimeltä Uolevi. Hän asuu onneksi kaverin huoneessa, ei olohuoneessa, joten voin jatkaa vierailujani siellä. Niin, ja Uolevin pyllystä tai pyllyttömyydestä tuossa taasen tuli kiistaa.

Lisäksi keskustelimme siitä, että &-merkistä voi kätevästi piirtää linnun. Ja kasista. Kuopuksen mielestä. Myös kaatuneen sellaisen.

Ja kuinka ääretön sai alkunsa (tönäisemällä kasia tai tuulenpuustan ansiosta) - jos joku nyt ei noista töherryksistä selvää saanut.

Mutta se kysymys: onko käärmeillä pylly?!?

sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Vötkis ja pötkis

Levytetty on, ja loikoiltu, löhöilty sekä lorvailtu. Nyt oikein ekstrakunnolla, kun perjantaina autosta rupesi kuulumaan epäilyttävää kolinaa ja vein sen luottokorjaajalleni. Maanantaina tulee varaosa, joten olen ollut autotta siitä saakka. Ystävän avulla saan tänään kuopuksen haettua pysäkiltä ja huomenna koulutaksille. Onneksi on ystävä.




Ja hampsteri. Kuopus käski minun pitää siitä hyvää huolta.
Kuva on viime viikonlopulta, en syöttänyt sille pizzaa...




Ulkona on ollut kauniin aurinkoista, mutta tuuli vie tukan mennessään, eikä oikein ole houkutellut kävelylle. Niinpä vähän sisä- ja väsymerkeissä on mennyt tämä viikonvaihde. Mutta välillä niin. Huominen on vielä vapaata ja käyn tosiaan hieronnassa. Jospa sitä sitten taas saisi itsensä käyntiin ja normivireeseen, nyt vähän alakulo painaa.

Suloista sunnuntaita siitä huolimatta!

perjantai 22. maaliskuuta 2019

Nuorisolainen

Hehheh, tein kaksi "ymmärrätkö nuorisoa ja/tai nuorisoslangia" -testiä ja tadaa, olen kyllä supernuorekas ollakseni kohta 50v. ( Klik, klik )








Kysymys kuuluukin pitäisikö olla ylpeä vai nolona?





Vai pitääkö olla huolissaan? (Minun ja kuopuksen uusi lempiohjelma.)

Oli miten oli toivotan silti hyvää viikonvaihdetta. Minulla se on taas se viikonloppu kun kuopus lähti isälleen. Sairastelut ja tiivis työviikko vaativat veronsa niin, että kun neljältä tänään pääsen, heittäydyn levyksi ja ehdin ehkä toipua siiheksi, kun lapsi sunnuntaina palaa. Maanantai on onneksi vielä vapaata ja silloin on hieroja. Tulee tarpeeseen!

tiistai 19. maaliskuuta 2019

Purkki ja paketti poikineen

Viikonlopun ja alkuviikon koko kuva:







mutta nyt on jo onneksi paljon parempi. On se antibiootti ytyä tavaraa (ja siksipä kuvassa on myös maitohappobakteereja, itse asissa kahta eri lajia sekä kombuchaa).

Kuopus pääsee huomenna kouluun ja minä töihin. Toki olin tänäänkin, peräti iltavuoron, mutta lyhennetyn sellaisen. 

Tervetuloa normaali arki!

maanantai 18. maaliskuuta 2019

Pieni potilas

Ei niin kauhean uljas viikko alkanut, vaikka sitä eilen toivottelin. Itse asiassa viikonloppukin oli jo aika kurja ja hurja. Kuopus oli edellisellä viikolla ti-to kotosalla, kun oli puolikuntoinen. Perjantaiksi meni kouluun ja kaikki oli ihan ok. Samoin lauantaiaamuna, kun lähdin käväisemään aamukahveilla kirpparikahvilassamme. Kun sieltä koitin soittaa hänelle, että anteeksi kun venyy, ei vastannut. Oli nukahtanut. Ja kun heräsi, oli olo kaamea. Iltapäivällä jo kuume huiteli 38,8ssa, kurkku oli turkasen kipeä ja päätä särki. 






Loppupäivä menikin sohvalla maaten, koitin huolehtia lääkityksestä ja nesteytyksestä. Viileä kääre otsalla ja torkkuja, välillä olo paranikin niillä vähän. Ruoka ei juuri maistunut, muutama pakastevadelma meni. Iltaa kohti oli vähän parempi ja rupesi - meillä molemmilla - tekemään mieli pizzaa, joten sellaisen hain, pitkästä aikaa. 







Hampsterikin juoksutettiin sohvalla (se ei syönyt pizzan jämiä, vaikka kuvasta voisi niin aavistella, vaan murensimme ne linnuille). Kuopus oksensi oman pizzansa ja ajattelin, että noro olisi rantautunut meillekin, jippii, mutta kyse taisi olla vain siitä, että söi liian tuhdisti typötyhjään vatsaan. Onneksi! Kyllä me tämän kanssa pärjäämme, jos valita pitää.






Sunnuntain meni samoissa merkeissä, mutta särkylääke onneksi helpotti oloa jo ihan kunnolla, paitsi kurkkukivun osalta. Taitaa tänään olla nieluviljelyn paikka. Ja minulla erityislyhyen työpäivän.




Välillä koitin vähän itseäni hemmotella


Toivotaan parempaa loppuviikkoa!

sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Ei niin karvainen lapsi

Nappasin sunnuntain ratoksi vielä Possunkin blogitoverihaasteen.


Nimimerkkini : Marjaana, väännös toisesta nimestäni ja kunnianosoitus äidilleni myös. 

Blogini osoiteno tuolta ylhäältähän sen näkee.

Sähköpostiosoite (jos ei salainen): marjaananmaja( at )gmail.com - saa lähestyä! (Paitsi Dr Okosun&kumpp.)

Hiusten väri : Ruskea, toistaiseksi.

Silmien väri : Ruskea.

Pituus : 165 cm Paino... hahah no ei tartte kertoo - huh, en kyllä oliskaan uskaltanu!

Lemmikit : Kaksi kääpiöluppaa, jotka eivät kyllä ihan kääpiöitä enää ole. Toinen jopa joutui laihdutuskuurille viime eläinlääkärikäynnin jälkeen. On purrut paremmin kuin omistajaansa... siis kuuri. Ja sitten meille muutti vast ikään myös hampsteri.

Tämä ei liity kuin löyhästi aiheeseen, mutta olin varsin huvittunut, kun eräänä aamuna viime viikolla höpisin itsekseni eläimet ruokittuani, että nyt on kaikki karvaiset lapset saaneet porkkanaa, niin kuopus kysyi minulta sanatarkasti näin: "Mä en ole samassa määrin karvainen, mutta voisinko mäkin saada porkkanaa?"




Kuvituskuvana lapsi taidenäyttelyssä




Tietokoneeni merkki on : PackardBell

Oikea nimeni alkaa :  H-kirjaimella.

Asioita, joista pidän : Lukeminen, loikoilu, kuopuksen kanssa vitsailu, höpsöttely ja hyvässä seurassa höpöttely. Ystävät. (Perhe, tietysti!) ja kirpparikahvilamme

Asioita, joista en pidä : Epärehellisyys, itselle ja muille, epätasa-arvo, kiittämättömyys ja itsekkyys. Ja pinaattikeitto.

Harrastukseni (laulu, piirustus, voimistelu, käsityö) : Uskonto laskento lukeminen laulu ja sinivalkoiset verhot.

Haaveammattini : Kirjastontäti

Ammatti, jossa olen oikeasti : Kirjastontäti

Haaveet, joita haaveilen työpäivän aikana : Oi pääsispä jo kotiin. No ei vaan, työpäiväni ovat niin lyhyitä, etten ehdi. Ehkä ennemminkin, että saispa tästä säällistä palkkaa.

Soitan (suuta vai ovikelloa)? : Suuta. En laula enkä osaa mitään instrumenttiakaan, mutta olen tosi hyvä höpöttämään.

Lempivärini : Oranssi.

Lempiruokani : Pasta.

Ruoat, joita inhoan : En mä tiedä, en syö koskaan mitään, mitä inhoan.

Ilmapallo vai serpentiini? Wappuna molemmat, mutta jos valita pitää niin ilmapallo.

Osaatko kieliä (äidille, opettajalle, poliisille): osaan, mutta kielissä en ole kovin hyvä. Tai siis passiivisesti olen mutta aktiivisesti en. Onneksi kuopuksen kanssa harrastettu rallienglanti on madaltanut kynnystä ja pystyn ja uskallan nykyään välillä avata suuni pakon edessä.

Joko riittää? Sana on vapaa. Kirjoita mitä haluat. 

Tää oli kiva, kiitos Possu!



Uljaasti uutta viikkoa kohti!

perjantai 15. maaliskuuta 2019

Rakkauden oikeinkirjoitus?

Yhteen ikivanhaan postaukseeni oli tullut - pitkästä aikaa - roskapostikommentti.  Voi miten viihdyttävä, tuli tarve jakaa se kanssanne!

Muutama ajatus siitä kuitenkin heräsi:

Kuka haluaa päätyä yhteen entisen poikaystävänsä kanssa, kysyn vaan?

DrOkosun kuulostaa pesuaineelta...

Oikeinkirjoituskoneesta: ei oikein vakuuta, koska on tainnut jäädä se itsellä käyttämättä. 






"Olen saanut takaisin entisen poikaystäväni kanssa DR OKOSUNin avulla, joka on paras loitsujarru verkossa, ja suosittelen DR OKOSUNia kaikille, jotka tarvitsevat apua! .. Haluan todistaa, kuinka sain takaisin poikaystävänsä sen jälkeen kun hän murtautui minä olemme olleet yhdessä kolme vuotta, äskettäin sain selville, että poikaystäväni oli yhteydessä toiseen tyttöystävään, kun kohtasin häntä, se johti riitoja ja lopulta hajosi kanssani, yritin kaikki voisin saada hänet takaisin mutta kaikki turhaan, kunnes näin viestin suhteellisuusfoorumissa, jossa kerrottiin oikeinkirjoituskoneesta, joka auttaa ihmisiä saamaan takaisin kadonneen rakkautensa rakkauden oikeinkirjoituksen kautta, aluksi epäilen sitä, mutta päätin kokeilla sitä, kun otin yhteyttä tähän loitsuan ja hän kertoi minulle, mitä tehdä, ja tein sen, Sitten hän teki rakkauden oikeinkirjoituksen minulle. 28 tuntia myöhemmin poikaystäväni kutsui minua minulle ja kertoi minulle, että hän menettää minut niin paljon, niin hämmästyttävä! Niinpä hän palasi samana päivänä, ja hänellä oli paljon rakkautta ja iloa, ja hän pyysi anteeksi hänen vikaansa ja hänen aiheuttamastaan ​​kivusta. Sitten siitä päivästä lähtien suhde oli nyt voimakkaampi kuin ennen, kaikki kiitosDR OKOSUNille. hän on niin voimakas, ja päätin jakaa tarinani internetissä, että DR OKOSUNreal ja voimakas oikeinkirjoitin, jota minä aina rukoilen elää pitkään auttamaan lapsiaan vaikeuksissa, jos olet täällä ja tarvitset Ex-taaksepäin tai miehesi muutti toiseen nainen, älä itke enää, ota yhteyttä tähän voimakkaaseen oikeinkirjoittajaan. Seuraavassa hänen yhteystietonsa:..."





***


Puuttuvat yhteystiedot saat halutessasi minulta.

Mukavaa viikonvaihdetta!

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Nostalgista keskiviikkoa, ystävät!




Nimeni on...
...perisuomalainen ja oman aikansa tuotos. Oikein kelponimi!


Olen syntynyt...
...60-70 -lukujen taitteessa, joten kohta se 50 kilahtaa mittariin.


Pienenä olin varma, että minusta tulee isona...
...kirjastontäti ja niinhän siinä kävi.


Kolme parasta piirrettä minussa on...
...jaa-a. Riippuu varmaan keneltä kysyy. Tuota, olen hyvä ystävä, sinnikäs ja huumorintajuinen. 


Lähitulevaisuuden suunnitelmiini kuuluu...
...toivottavasti tuettu loma kuopuksen kanssa. Esikoinenkin jo taisi lupautua eläinvahdiksi. Muutoinkin olisi tarkoitus viettää virkistävä kesä!


Suosikkibiisini tällä hetkellä on...
...uskokaa tai älkää, mutta nuorisolaismusiikkia. 
Voimabiisini jo vähän ajan takaa Imagine Dragons: Natural.
Ja villi kortti just nyt A Boogie Wit Da Hoodie: Look Back At It


Suosikkiravintolani ja suosikkiruokani siellä....
...haahaa, aina se sama caesarsalaatti siellä lempibistrossani, nam!


Suosikkijuomani...
...vichy tai kivennäisvesi ilman makua, kahvi. 
Alkoholillisista hyvä punaviini seurassa ja raikas valkoviini vichyllä yksin. Keväällä skumppa. Tai oikeastaan mihin aikana vuodesta vaan, tarkemmin ajateltuna. Ja yksi luomuLapinKulta saunassa viikonloppuna maistuu taivaalliselta... onhan näitä. Apua.





Suosikkisarjani just nyt on...
...äää. En katso televisiota. Lasketaanko Voice of Finland taustamölynä? Ai niin, Australian MasterChef. Sitä rakastan!


Suosikkikosmetiikkatuotteeni tällä hetkellä...
...luonnonkosmetiikka. Madaraa taitaa olla kaapissa eniten, mutta se johtuu siitä, että heillä on kerran vuodessa tosi hyvä ale. Ja kyllä tuotteetkin ovat tosi hyviä, ei siinä.


Suosikkisovellus puhelimessani on...
...ei mun puhelimessa ole sovelluksia. Suosikkihomma puhelimella on tekstaaminen, lukitaan se ;-)


Mitä pakkaat mukaan matkalle...
...no kaiken tarvittavan ja ehkä vähän ylikin. Mitä mun laukusta ei löydy sitä ei taatusti tarvitakaan. 


Mitä teet kotona kun kukaan ei näe...
...juon viiniä possupuvussa. En sentään sikaile, kuitenkaan.


Viimeisin sisustusostokseni...
...jotain kirpparilta? Tulppaanitaulu!


Paras tapa tuhlata 50 euroa....
...no kauppaanhan se mulla menee. Tilipäivänä esim. vähän ennakoiden voi ostella kuivakaappia täydemmäksi. Sitten pystyy sinnittelemään seuraavan tilipäivän alla, nimim. tilipäivä perjantaina, tiedän mistä puhun.


Bravuurini keittiössä...


***

Olispa hauska nähdä niitä 70-luvulla täytettyjä oikeita ystäväkirjan versioita. Tai sitten ei.


tiistai 12. maaliskuuta 2019

Aika vaihtaa otsikko

Ei tiistaina voi enää hehkuttaa ihanaa viikonloppua. Viimeistään maanantai on pyyhkinyt sen vaikutukset olemattomiin!


Meillä joskus kovasti valomiekkailtiin!


Töissä on meneillään vähän kaikenlaista. Stressaavaakin. Kuopus valitteli jo maanantaiaamuna epätavallista väsymystä ja palelua. Lähti kuitenkin kouluun. Illalla lämpö nousi ja se kuvaili oloa niin, että "hengittäminen ei oo sellasta vaivatonta ja normaalia vaan se tuntuu". Jep, tiedän tunteen. Niinpä lapsi jäi tänään kotiin. 

Minulla on töissä näyttelyn avajaiset ja sitten lähdenkin potilasta hoitamaan. 

Ei siis sen kummempaa, näin kahvitunnilta...

sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

Ihana viikonloppu

Minulla oli aika mukava viikonloppu! 

Perjantaina lähetin kuopuksen matkaan isälleen ja itse kävin hieronnassa. Ilta meni sitten tosi rentona kotosalla. Lauantaina venyin pitkillä aamukahveilla kirppari-kahvilassamme ja sitten olikin jo aika lähteä ystävän kanssa teatteriin. Nautimme näytelmästä, katselimme yhden taidenäyttelynkin ja kävimme syömässä. Sitten vielä korkkasimme viinipullon minun luonani. Jokseenkin täydellinen päivä! Tänään oli luonto ry:mme kokous ja tuossa reilun tunnin päästä menen kuopusta vastaan. Luulen, että sitten on luvassa halimista, vähän pelailua (kuopus) ja hampsterin juoksutusta (yhdessä). Saunakin lämpiää.






Tuleva viikko taitaa olla töissä ihan suht koht normaali, onneksi. Sen lisäksi on vissiin kahden  ilmaisen elokuvan viikko (Bohemian Rhapsody, Ihmisen osa), tilipäivän odottelun viikko ja rauhallisen oleskelun viikko. Viime viikon kiireet vielä tuoreessa muistissa.

Aurinko paistaa ja ihan kuin  se olisi tuossa äsken hieman jo lämmittänytkin. Ihanan myöhään se jaksaa jo olla horisontin yläpuolella - päivä on venähtänyt jo vallan pitkäksi. Tulisiko se kevät? Ja kesä?

perjantai 8. maaliskuuta 2019

Ilon päivä

Tulin ihan vaan toivottamaan hyvää naistenpäivää


Ystävältä saatu ruusu
- ja takana piileskelee pöydälle muuttanut Turre talouspaperiteline.


ja viikonloppua.


***

Ja tavoistani poiketen - tässä blogissa ei kauheasti politikoida - toivotan myös hallitukselle hyvää matkaa. Ei tule ikävä!

keskiviikko 6. maaliskuuta 2019

Taas teki mieli Kreikkaan!

Eilen illalla melkein kävi hullusti. Olin shindossa, ja loppurentoutuksessa on aina tarkoitus mielikuvissa mennä sinne kaikkein ihanimpaan paikkaan. Minulle se on tämä:





siellä aaltojen kuiskeessa, leppeässä tuulessa ja auringon lämmössä sitten öllöttelen. Tällä kertaa silmät rävähtivät auki: mitä jos tilaisin mää-matkan kesälle?

Lähtisin lomarahoilla viikoksi ihan yksin?

Esikoinen tulisi eläinvahdiksi?

Jos tälläisin tämän hänen putkiremonttinsa kanssa samaan aikaan, hyöty olisi molemminpuolinen.

Kuopus olisi isällään.

Onkohan passi voimassa?


Se siitä rentoutumisesta sitten.


Kun pääsin kotiin, tarkistin passin - on voimassa. Menin Aurinkomatkojen sivuille - tilaa matkasi tänään kello 23 mennessä, saat ennakkovaraajan edun.

Kävin etsimässä suosikkihotellini ja mallailin lentopäiviä.

Jos jättäisi auton esikoiselle se varmaan suostuisi. Kyselin evakon ajankohtaa mutta ei tiennyt varmaksi vielä.


Ja sitten muistin: olen monen vuoden jahkailun jälkeen hakenut meille tuettua lomaa kuopuksen kanssa kesälle. Tämä on viimeinen kesä, jolloin hän suostuu tulemaan nauttii yhteisestä lomasta liikuntakeskuksessa (ei nyt mennä siihen mitä minä siellä sitten teen...tai kummasta minä nauttisin enemmän) Tekisimme lomalla joskus jotain yhdessä. Pääsisin valmiiseen pöytään. Tästä ei tulisi meille kuluja liki ollenkaan, itse asiassa jäisimme varmaan vähän jopa plussalle jos miettii valmiita aterioita, jotka kuuluvat loman hintaan vs kotiin ostettua ruokaa.

Oli pakko valita ja valitsin nyt tuetun loman. (Mitäs jos emme sitä saakaan? Otanko sitten äkkilähdön? Kääk!)

Kreikka, ensi vuonna tullaan, kuten suunnitelma oli. Juhlapäivänä (tai ennen sitä) olen matkoilla. Ehtii säästääkin ennen sitä, ja hoidella käytännön jutut. Pahus!


maanantai 4. maaliskuuta 2019

Normiviikko?

Loppuloma meni nopeasti kuopuksen kanssa. Elokuvareissu, korvapoli, yksi välipäivä jolloin ei tehty niin mitään, kun taivaalta tuli ukkoja ja akkoja, sitten upeassa säässä laskiaisrieha jossa makkaran- ja maissinpaistoa. Aika kiva. Nyt onkin sitten työt alkamassa ja se tapahtuu oikein rytinällä. Tänään on peräti kaksi koulutusta. Huomenna lienee suht normaali päivä, mutta keskiviikkona on esimiesfoorumi ja torstaina vielä yksi koulutus tai info. Puuh.



Kun talvi ei loppunutkaan, piti värkätä
kuihtuvista tulppaaneista tällainen.



Kuopuksella puolestaan on tulossa jännittävä viikko: keskiviikosta perjantaihin on tutustumista yläasteeseen. Minä en jotenkin nyt ollenkaan pysy mukana siinä ajatuksessa, että syksyllä se tosiaan alkaa. Yläaste. Sitten olemme päivät pitkät aikalailla samassa talossa. Mutta sitä ennen pitäisi selvitä hengissä siitä Jäähyväislaulusta kevätjuhlissa. Minä olen saanut ukaasin, että tänä vuonna en saa karata käytävälle tai vessaan itkemään. Ja nimen omaan tänä vuonna kun on odotettavissa kaikkien aikojen repeäminen ja tyrskintä.






Loppukevennykseksi saatte hamsterin, jonka ystävä lähetti minulle. Meidän hamsterimme ei ole istunut kupissa. Ainakaan vielä.

lauantai 2. maaliskuuta 2019

Onko vadelma hedelmä* ja muita kysymyksiä

Lähestyvän lomanlopun ja pienoisen alakulon siivittämänä oli pakko napata haaste ihanalta Marikalta. Siinä oli tarkoitus vastailla kysymyksiin ja sitä kautta miettiä mitä minulle kuuluu, mihin olen menossa ja mistä tulossa. 

Syvään päätyyn...


Mitä rakastat?

Lapsiani, kirjoja ja kyllä, myös lemmikkejämme.
Omaa aikaa. 
Kreikkaa.
Ylipäätään lämmintä ja aurinkoa.





Missä olet tosi hyvä?
Höh... tuota, olen hyvä tekemään löytöjä kirpputorilla. Taito se on sekin, ja 35 vuoden harjoittelun tulos. Niin, ja olen minä kyllä äitinäkin tosi hyvä.  


Mikä tai kuka saa sydämesi lyömään nopeammin?
Asuntojen katseleminen. Jotenkin saan Etuovi.comin kuvista joskus sydämentykytystä ja vatsaa vääntää yhdellä tietyllä tavalla. Olisi ihanaa, kun joskus oikeassa elämässä kävisi näytössä myös näin. Ja nimenomaan siksi, ettei oireita oikeasti tulisi.


Mikä tai kuka saa sinusta parhaat puolet esiin?

Lapset. Mutta toki he saavat myös ne pahimmat. 

Niin, ja ystävät. Se on kyllä upeaa, kun he ottavat minut sellaisen kuin olen, välillä syvissä vesissä,  välillä hervoton, kelpaan. 





Mitä haluaisit oppia?
Minusta tulee isona (=eläkkeellä) sellainen hippimummo, joka ostaa vaatteita ja/tai kankaita kirpparilta ja tuunaa niistä mahtavia kauhtanoita  persoonallisia vaatekappaleita. Eli haluaisin oppia ompelemaan!


Mistä haluaisit tietää lisää?
Monistakin  asioista. Ajankohtaisia uutisia lukiessa arvostan todellakin hyvin tehtyjä taustoittavia juttuja, koska asiayhteydet, konteksti ja kokonaisuus ovat (multa) välillä hakusessa.


Onko sillä väliä viiden vuoden päästä?
No ei varmaan yhtään sen enempää kun nytkään, mutta olisihan se ihanaa olla sivistyneempi viiden vuoden päästä.


Mitkä unelmasi olet saavuttanut?
Olen äiti. Minulla on ollut 16-vuotiaasta saakka krooninen vauvakuume. Onneksi jaksoin kuitenkin elää ja odottaa ja esikoinen syntyi kun olin 28. Hänestä on tullut upea, pärjäävä aikuinen ja tämä toinen tulee - mitä suurimmalla todennäköisyydellä - perässä samoja latuja. 

Ja niin, se vauvakuume, se onneksi laantui heti kuopuksen jälkeen. Tiesin, että minun lapseni ovat nyt tässä.

Myös ammatillisesti olen saavuttunut unelmani.






Missä tilanteessa / millainen olit vuosi sitten? Entä viisi vuotta sitten? (Olet varmasti mennyt eteenpäin, vaikkei siltä aina tunnu.)
Vuosi sitten olin varmaan aika samanlainen. Esikoinen oli aika vasta muuttanut kotoa pois ja olimme opetelleet elämään kaksin kuopuksen kanssa. Opettelin myös irtipäästämistä, sitä, ettei toisesta tarvitse enää samalla tavalla huolehtia.

Viisi vuotta sitten olin elellyt eron jälkeen jo hyvän aikaa itsekseni ts. lasten kanssa. Varmasti olen oppinut paljon tänä aikana, välillä vaan on vaikea huomata sitä edistystä.


Mikä on sinulle todella tärkeää?

Perhe. Ystävät, se, että ystävät ovat myös perhettä, samaa klaania. Isona haluaisin asua aikuisten kimppakämpässä.






Mitä tekisit, jos et voisi epäonnistua?
Äh, minua ei niinkään pidättele epäonnistumisen pelko kuin elämän realiteetit.


Kenen mielestä olet kaunis?

Kinkkinen kysymys joka saa vähän apeaksi. Omasta mielestäni, haluaisin sanoa, mutta totuus on se, että kun ei ole ketään kehumassa ja rakastamassa (paitsi toki lapset, mutta se on eri juttu) on itsetunnon kanssa välillä vähän ongelmia.

Kuvaavaa on varmasti se, kun oivalsin tulleeni "vanhaksi":  nuorempana toivoin olevani mieluummin älykäs kuin kaunis. Tai ainakin toivoin minusta näin ajateltavan. Nykyään tilanne on täsmälleen päin vastoin, toivon, että minua pidettäisi kauniina, ei niinkään ole väliä sillä älykkyydellä. Ehkä.








Kuka rakastaa sinua?
Lapset ja äitini. Luulisin.


Miten muuttaisit maailmaa, jos kaikki olisi mahdollista?
No ensin se maailmanrauha, sitten suvaitsevaisuus, lämpö ja lempeys ihmisten välille. Sitten vähän itselle: tämä viheliäinen sisäilmasairaus pois ja sitä kautta elämä uusille uomille. Oma Maja. Pidemmät työpäivät, parempi toimeentulo.


Miksi sinut kannattaa tuntea?
Mähän olen vaan niin hyvä tyyppi. Usko pois.







Milloin viimeksi teit jotain uutta?
Liian harvoin tulee poistuttua omalta mukavuusalueelta. Eron jälkeen tuli tehtyä tätä tietoisestikin, klassista musiikkia, kirkkokonsertteja. Nyt en edes muista. Lasketaanko uudeksi se, että suunnittelen omatoimikirjastoa, joka laittaisi kyllä kaiken ihan uusiksi?


Kohteletko muita kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan?
Koitan, mutta aina en onnistu. Koska olen kärsinyt kiltin tytön syndroomasta ja yritän päästä siitä eroon, tulee välillä ristiriitoja. 


Onko jotain, mistä sinun kannattaisi päästää irti?
Ehdottomasti. Huolehtiminen, sellaisten asioiden jotka eivät ole omissa käsissä. Mutta kun niin moni juttu ei ole ja siitä aiheutuu ongelmia ja huolia...


Mikä yksi asia sinun kannattaisi muuttaa heti, jotta voisit paremmin?
Varmaan tykkäisin itsestäni vähän enemmän, jos eläisin hiukkasen terveellisemmin?






Ketä varten pukeudut?
Itseäni. Ja välillä kyllä värien kanssa mietin, että tämä varmasti piristää ympärilläni olevia ihmisiäkin. Usein olen tämän suhteen oikeassa ja saan positiivisia kommentteja.


Millaiseksi vaatteesi saavat sinut tuntemaan itsesi?
Omaksi itsekseni. Välillä hassuksi, välillä vähän asiallisemmaksi. Tyyli vaihtelee, mutta se vaihtelee  nimen omaan fiiliksen ja tilanteen mukaan.


Viekö tämä unelmiasi kohti?
Vaatteet?

No ei.


Millaiseksi saat muut ihmiset tuntemaan itsensä?
Toivottavasti ihan hyväksi. Ystävien kanssa olen vieläpä ihan varma tästä.


Oletko oman elämäsi ohjissa vai tapahtuvatko asiat sinulle?
Ikävä kyllä en ole. Ohjissa on sisäilmasairauteni, joka vaikuttaa kaikkeen. Päätöksiini, terveydentilaani, taloudelliseen tilanteeseeni, kaikkeen. Se on aika surullista!





***

*Vastaus otsikon kysymykseen: ei, se on, edelleenkin epähedelmä, ja näin vastaa kuopuskin virne naamallaan aina kun esitän tuon kysymyksen d-kirjaimia painottaen. 

Mutta nyt luinkin, että vadelma olisikin monen pienen luumarjan muodostama hedelmystö, kerrannaisluumarja. Klik.

Apua!