Uusi auto, uusi kortti ja vanha vaiva

Minä kävin muuten maantaina jututtamassa luottokorjaajaani ja siellähän se minun Uusi Autoni oli ihan viittä vaille valmis. Tilasin vielä "vetokoukun" asennuksen ja sovimme, että olisi noutokunnossa pääsiäisen jälkeen. Minä sillä mitään vetää aio, mutta kun esikoisen pyörä kulkee niin kätevästi pyöräkoukussa mukana kylille ja johonkinhan se on pakko kiinnittää. Se pyöräkoukku. Esikoinen tosin ilmoitti heti, että hän voi pyöräillä pari ensimmäistä päivää, että opin ajamaan tuolla uudella kapistuksella. Onhan se siinä mielessä oikeassa, että kortin neljä vuotta sitten saatuani en ole ajanut muulla kuin nykyisellä autollani ja kerran ex-anopin autolla kauppaan ja naapurin autolla sellaset 10 kilometriä, joten epäilykselleen on ihan kelpo perusteet. On siinä vissiin opetteleminen. Tilipäivänä ennätän juuri maksella kaikki loput Visat pois ja korotetulla luottorajalla saan kuitattua auton kerralla maksetuksi. Juhuu, en tarvinut edes lainaa, lainaan vaan itseltäni (taikka Luottokunnalta, ihan miten vaan).

Kuva Kreikasta,
ja ihan oikein päin

Paperisotaakin on luvassa, mutta eiköhän se hoidu ainakin helpommin kuin Visa Electronin saaminen esikoiselle. Hänellä on ollut useamman vuoden ajan tili johon on säästänyt satunnaisia rahoja ja nyt pälähti mieleen, että voisi kai siihen liittää kortinkin. Ihan erikoistapauksia varten. Pankissamme oli uusi virkailija ja juttu meinasi tyssätä heti alkuunsa, kun hän totesi, että "Tällä tilillä on vain sulla käyttöoikeus". Katsoin häntä luukku auki ja kysyin, että eikö edes esikoisella itsellään? Tarkoitti kuulemma esikoisen isää. Kerroin olevani yksinhuoltaja ja hän väitti tarvitsevansa siitä todistuksen. Jeesus Maaria sanon minä. Olen voinut avata tilin ilman minkään valtakunnan papereita, miksi vi...mpelissä en sitten voisi liittää siihen korttia? Kun kerroin, että esikoisella ei ole isää ja kysyin, että haluaako hän vuonna -98 Helsingin lastenvalvojalla allekirjoitetun lomakkeen jossa ilmoitan etten halua isyyttä selvitettävän, vai miten hän toivoo tämän asian hoidettavan. Vaikutin ehkä sen verran sekopäältä, että mutisi, josko nyt tämän kerran. Ristus, ja taatusti myös seuraavankin kerran, mutta silloin ihan varmasti tutun virkailijan kanssa.

***

Niin, se eilinen palaveri. Kiitos tsempeistänne! Se meni ihan hyvin. Sain lupauksen, että meille järjestetään tiedotustilaisuus sisäilmatutkimuksen tuloksista ja tämänhetkisestä tilanteesta remontin ja toimenpiteiden suhteen. Muutama tärkeä asia terveydentilastani myös kirjattiin ylös. Mutta noin ylipäätään, olihan se sellainen "tämä nyt vaan pitää tehdä" -tapaaminen, ja jäi sellainen olo, että ei esimiestäni(kään) oikeasti kiinnosta kuinka minä voin.