Sivut


torstai 19. huhtikuuta 2012

Ei itketä lauantaina

Mutta mitenkäs oli keskiviikon laita? Voi paska. Ei pitäisi puolikuntoisena mennä palaveriin, ei edes pieneen. Purskahdin puhtaaseen rehelliseen itkuun. Olen minä saanut hysteerisen naurukohtauksenkin kerran lautakunnan kokouksessa eikä tämä toki ole ensimmäinen itkunikaan. Olen myös lautakunnan loppuhässäköissä tirauttanut kyyneliä, kokenut, että minua/meitä vedetään työsaralla liian kireälle enkä tule kuulluksi, vaikka koitan sanoa, etten jaksa. Ettei onnistu, etten voi. Niin nytkin. Noloa se on joka tapauksessa ja aina, vaikkakin kovin inhimillistä. Miksiköhän sitä virkamiehenä/naisena pitäisi olla tunteeton robotti, että voisi arvostaa itseään?

Pitihän sitä kynttiläkauden lopulla ostaa vielä pari...



No, toivun tästä. Ja palasin palaverin jälkeen kotiin toipuilemaan flunssastakin. Pitkästä pitkästä aikaa oikein ostamalla ostin itselleni lohtusuklaata. (Maraboun uutuus - minun onnekseni kausimaku - Black saltlakrits koitui kohtalokseni. Usein herkkunälän iskiessä en osaa päättää haluanko suklaata vai salmiakkia. Näin sain molempia ;-) Olen tämän painonhallinnan tuoksinassa miettinyt, että liian tiukka ei saa olla, koska sitten tästä ei varmasti tule pysyvää elämäntapaa. Nyt kun vaakakin näyttää jo ihan kelpo lukemia, voin toisinaan suoda itselleni herkkuhetken.

Toinen vastoinkäyminen tuli kun koitin asentaa pesukonetta. En löytänyt mistään sopivan kokoista ruuvimeisseliä kuljetustuen poistamiseen ja meinasi päästä toinen itku. Tai kolmas, Binchyn hömppäromaani sai minut jo aiemmin vähän kyynelehtimään... Sanokaa mitä sanotte, mutta edelleen olen sitä mieltä, että on olemassa miesten ja naisten töitä. Ja tämä pesukoneen asennus sujui kyllä varsin rivakasti ystäväni mieheltä, joka tarjoutui apuun. Minun on pitänyt tämän eron yhteydessä opetella pyytämään apua, mutta huomaan, että se on minulle edelleen vaikeaa. Osasin sentään ottaa apua vastaan kun sitä tarjottiin. Alku sekin. Mutta nyt kone pyörii taukoamatta varmaan viikon.

...ja pari uutta alustaakin.

Tänään jo jaksan ja pääsen töihin iltavuoroon. Kuopus lähtee isälleen yhdeksi yöksi ja esikoinen vietti eilisen iltapäivän ja illan samassa osoitteessa. Laatuaikaa kummallekin pojalle erikseen sekä siellä että täällä kotona! Ja huomenna alkaakin jo taas viikonloppu ja molemmat pojat ovat kotona. Kyllä tämä tästä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Marjaana