Sivut


tiistai 21. elokuuta 2018

Voi auringonkukka!

Minulle tuli mieleen ihanan Marikan keittokysymys, kun luin tämän pätkän viimeisimmästä iltasatukirjastani (minä siis luen pääasiassa iltaisin nukkumaan mennessä, paitsi silloin, kun kuopus on isällään, silloin saatan lukea aamusta iltaan tai vaikka illasta aamuun, jos niikseen tulee):




Haa-haa. Minä halveksun arkitodellisuutta ilman kirjojen suomaa eskapismia ja välinpitämättömyyteni kotitaloustöiden suhteen on suorastaan eeppistä. Olen selvästikin totaalisesti tämän vahingollisen harrastuksen mädättämä!  

Pätkä on Jenny Offillin kovasti kehutusta Syvien pohdintojen jaosto -kirjasta, joka oli kyllä erilainen lukukokemus. Voin suositella. 




Viikon alku on vierähtänyt syvissä vesissä mukavasti, olemme omaksuneet kohtalaisen rytmin työ- ja kouluarkeen. Hommat rullaavat jo kohta vanhaan malliin, mitä nyt minulla on jonkinlaisia käynnistymisvaikeuksia. Oireilen töissä, olen aika väsynyt iltaisin ja motivaatiota saa raapia kasaan aamuisin. Mutta kyllä se tästä. 




Piristykseksi oman pihan ensimmäinen auringonkukka. Lisää on tulossa. 
Eikös sillä jo vähän jaksakin taas eteenpäin? Ainakin perjantaiaamuun, jolloin alkaa sekä viikonloppu että lapsivapaa.

14 kommenttia:

  1. oivoi. oivoivoi.
    kyllä kohdistuu kotitöihin minullakin huomattavaa välinpitämättömyyttä ja arkitöihini halveksuntaa.
    Pitänee tyystin hyljätä mielivaltainen romaanien lukeminen.
    Voiko siirtyä johonkin organisoituun lukemiseen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luulen, että me vaan kapinoidaan ja jatketaan tätä edesvastuutonta hulttioemännän elämää, vai mitä?!?

      Poista
    2. :)
      ihmisen pitää vissiin tehdä sitä, mitä osaa. Jos osaa hienosti lukea, niin silloin varmaan pitää lukea?

      Poista
    3. Just näin <3

      Ja jos osaa hienosti haltioitua kirjastossa - kuten sinä - niin silloin varmaan pitää kantaa selkä vääränä kirjoja kotiin?

      Poista
  2. Ai se johtuu sit mullaki varmaan lukemisesta. Paitsi että tälläkin hetkellä on menossa Pentti Huovisen Hyvät, pahat ja näkymättömät, joka on poimittu lääketieteen hyllystä je kertoo mikrobeista. Hyvinkin arkitodellisista asioista.

    Mulla voi varmaan laskea jo joka viikonlopun lapsivapaaksi, kun nuorempikin täyttää viiden kuukauden päästä 18 ja on muutenkin paljon pois kotoa... muuten se ei kyllä oo vapaa, ensviikonloppu siis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiks oo ihana kun löyty jotain mitä syyttää tästä ei-niin-organisoidusta taloudenpidosta?

      Lakkaakohan ne olemasta lapsia ja sitten varsinkin voi puhua lapsivapaasta ;-)

      Poista
  3. Joo, kyllä on vahingollista tuo kaikenmaailman romaanien lukeminen. Sitä myöten voi jopa kehittää itselleen ammatin...

    Mä olen alkanut ihan puolitosissani harkita uudeleenkouluttautumista, mutta enpä tiedä kuitenkaan. Vielä olis melkein 20 vuotta kuitenkin jäljellä. Että joo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, mitä ihmettä sä sitten tekisit?

      Olisit varmaan kuitenkin vapaa-ajalla kirjojen kanssa tekemisissä - oli vahingollista eli ei?

      Poista
    2. Olisin varmasti :) Tietysti voisin kouluttautua kirjansitojaksi, sitä olen jo harjotellut yhden talven parikymmentä vuotta sitten :P

      Katselin leipuri-kondiittorin koulutusohjelmaa Stadin ao:ssa, mutta en nyt vielä ainakaan ole sinne menossa, kun siellä on parhaillaan menossa koulutusreformi ja organisaatiomuutos :P

      Poista
    3. Ihania suunnitelmia ja arvaa mitä! Me ollaan vielä nuoria!!!

      Poista
    4. No joo, sitä ei vaan aina ajattele niin :)

      Meillähän on kahden ystävän kanssa ollut puhetta, että voisi perustaa kissa-, kirja- ja käsityökahvilan, mutta se taitaa kyllä jäädä haaveeksi.

      Poista
    5. Sä olisit just oikea ihminen tuollaiseen. Mä olisin kyllä heti tulossa asiakkaaksi ;-)

      Poista
  4. Joo, olen minäkin kelvoton lukenut aivan liian paljon - koti näyttää juurikin hoitamattomalta. Holtitonta!

    Auringonkukkasi on tosi kaunis. Meilläkin talven linturuokinnasta oli säilynyt yksi siemen rhodon keskellä piilossa. Nyt se sitten kuikistelee yksinään kaunistamassa pihaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä aina noita talviruokinnasta jääneitä alkuja laitan ruukkuihin ja välillä ne ehtii ja toisinaan ei. Nyt tulee muitakin, vissiin.

      Me kelvottomat kirjalliset naiset ;-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana