... niin, siis rauhallista näiden kanssako ...
Kyllä se on ihan mahdollista, aika ajoin!
Kuopus lähti aatonaattona ja esikoinen kotiutui silloin. Aaton vietimme kahdestaan, rauhassa. Ne asiaankuuluvat, puuro, hautausmaa, sauna vastan kanssa. Ja ylensyönti. Joulupäivänä tarjosin aterian äidilleni ja hänen miehelleen. Esikoinen matkaisi heidän kyydissä takaisin omaan kotiin, joten nyt olemme vain me, eläimet ja minä. Rauhassa, edelleen!
Nautitaan!
Ihanat kissat ♥ Mullakin on just nyt pari tuntia (?) aikaa olla ihan omassa rauhassa (koirien kans), kudon sukkaa ja katon telkkaa ja vähän piipahdan koneella...
VastaaPoistaKuulostaa just hyvältä, nauti ♥
PoistaHeh, parituntinen kutistui puoleksi tunniksi, mutta ei haittaa :)
PoistaÄh, joskus siinä käy niin..
PoistaMulle on hankalia sellanen, kun on tottunut siihen rytmiin, että kuopus on isällään joka toinen viikonloppu ja sitten jos tuleekin muutoksia ja on pidempään yhtäjaksoisesti kotona. Nytkin lähtö viivästyi vielä päivällä ja sunnuntaina oli jo sellanen liki fyysinen tunne, että pitää päästä omaan rauhaan. Mulla tietty se, että kun on totaalisen yksin vastuussa ja koko ajan läsnä, niin jossain vaiheessa vaan tarvii sitä vapaata...
Tuttu tunne... vaikka olis kuinka rakas ihminen, niin se oma rauha on tosi tärkeää.
PoistaJust niin!
PoistaNyt oon saanut olla niin omissa oloissani, että tänään oli jo kiva mennä kirpparikahvilaan käymään. Ja huomenna ystävän kanssa kaupunkiin...
Rauhailua täälläkin menossa... Päikkäreitä, kunnon yöunia ja oleilua.
VastaaPoistaJust sitä sä nyt kaipaat!
PoistaRauhaisaa joulua :)
VastaaPoistaJust sitä! Ja sita samaa teille myös!
PoistaYrititkö sä laittaa toisen laatikkoon rauhoittumaan? ;) On ne veikeitä kavereita! Oon niin iloinen, että teit päätöksen karvakavereista, ne tuo elämään paljon hyvää!
VastaaPoistaToivottavasti rauha jatkuu <3
Joo mä ajattelin, että olis sillai rauhoittunut ;-)
PoistaNoista on ollut meille niin suunnattomasti iloa, että en eden osaa kuvitella, miten olisin tän syksyn jaksanut ilman tuollaisia ilontuojia...
Pöllönkolosta lähetetään teille kaikille onnea ja iloa ja sulle Marjaana eritoten jaksamista tulevalle vuodelle.
VastaaPoistaKuulostaa kliseiseltä, mutta askel kerrallaan, elämä kantaa, vaikka jää tuntuukin välillä tosi heikolta.
Kiitos Pöllö ♥
PoistaMä olen vakaasti päättänyt, että ensi vuodesta tulee parempi. Se vaan ei voi olla enää kamalampi kuin tämä oli ;)