Sivut


keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Kaikki ruuvit tallella, uskokaa tai älkää!

Sain eilen työpsykologilta vapauttavan lausunnon: sinulla ei ole mitään hätää. On konstit käsitellä asioita joita pitää käsitellä, on taju, että kaikkea ei voi itse muuttaa ja osaamista erottaa toisistaan nämä kaksi. Joten ainakaan tällä erää en tarvitse työpsykologin palveluja enää. Meinasin kysäistä, että ottaisitko minun sijastani teknisen johtajamme käsittelyyn, mutta sain pidettyä suuni. Vakuutin hänelle, että kyllä minä jaksan odottaa joitain vuosia, että vanhat jäärät jäävät eläkkeelle ja toimintakulttuuri sitten ehkä uudistuu. Minulla on toivottavasti vielä 20 vuotta omaa työuraani jäljellä.




Ja arvatkaapa mitä sitten tapahtui, kun pääsin takaisin työmaalle? Korvista jo nousi savu, kun kuulin, että sisäilmatutkimuksemme tulokset ovat tulleet mutta eivät tietenkään minun sähköpostiini. Sain ne sitten kiertokautta ja säätämisen jälkeen nähtäväkseni, ja tulkintani mukaan mitään kovin hälyyttävää ei löytynyt. Sehän ei tietenkään tarkoita, että talo olisi puhdas, mutta näillä nyt mennään. Täytyy toivoa, että oireiluni helpottaa pikku hiljaa. Remontin jälkeen on ollut jo vähän parempi. Perjantaina on vielä työhyvinvointikeskustelu työterveyshoitajan kanssa ja koitan siellä purkaa oloani ja sitten jatkaa uutta kohti. Kehityskeskustelukin on vissiin esimieheni kanssa tulossa, täytyy kirjoittaa paperille se, mitä ehdottomasti haluan tuoda esiin. Miettiä sanakäänteet valmiiksi ja olla rakentava. Kyllä tämä tästä!





Olen kertonut, että kuntamme on kasvava muuttovoittokunta isomman kaupungin läheisyydessä. Tämä tuo omat haasteensa; vaikkapa päiväkotipaikoista on jatkuva huutava pula. Nyt kuntaamme on suunnitteilla uusi hieno iso päivähoitoyksikkö ja olemassaolevien päiväkotilaisten ja eskarilaisten mielikuvitus rupesi laukkaamaan. He miettivät, mitä uudessa päiväkodissa pitäisi tai voisi olla. Sisällä ja ulkona. Näistä koottiin huikea näyttely, jonka avajaisiin kutsuttiin sivistystoimen johtoryhmä, koulutuslautakunta, kunnanjohtaja, tekninen johtaja ja päivähoidon talonmies. Ainakin. Paikalle tuli varhaiskasvatusjohtaja - pisteet hänelle - ja lehdistö. Kuvasarja on koottu näistä visioista, ja tietysti kamerastani loppui akku kesken kuvaussessiota. Värikkäimmät jäivät toiselle päivälle. Tämäkin tarina jatkuu!

***

Mielihyvä. Ajatus lähestyvästä lomasta aiheuttaa voimakasta mielihyvää. Kesän ensimmäiset hyttysen sen sijaan eivät...

8 kommenttia:

  1. Hyttysiä on aivan liikaa täälläkin, heti kun pihalla saa kädet multaan, niin hyttysarmeija on niskassa;(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bongasin eilen vasta ekat mutta sitäkin hanakammat olivat imemään. Ja ne paukamat ja kutina... ;-(

      Poista
  2. Vanhat jäärät ovat kehityksen jarru. Ei tosin aina, poikkeuksiakin on. Monet kuitenkin painiskelee asian kanssa eikä se taida ikinä korjaanutua. Aina tulee uudet jäärät... siis hetkinen; ne ovat me? =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy pitää varansa, ettei vaivihkaa itse muutu vanhaksi jääräksi. Hyvä kun muistutit!

      Poista
  3. Nyt sulla on työpsykologin lausunto, että kaikki muumit ovat kotosalla laaksossa ja Kikin lausunto siitä, että ihana olet <3 Siinä on hyvät suositukset :D Niin ja se mun kadehtima lupa parkkeerata :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kuule, mulla on siis todella hyvin asiat. Ja huomenna aion tehdä aarrekartan, nauttia lasin viiniä ja omasta hyvästä seurastani. Kuopus lähtee isälleen. Ah ja voih! Niin, ja sitten mulla pian onkin kaikki aarrekarttaan tunkemani asiat kans ;-)

      Nautinnollista aikaa sinnekin!

      Poista
  4. Sinut on siis oikein asiantuntijan toimesta todettu täysipäiseksi. Onnittelut! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. JOo, eiks oo upeeta? Harmi, etten hoksannut pyytää lausuntoa kirjallisena ;-) Tosin on mulla yksi yleislääkärin lausunto jossa todetaan musta, että "asiallinen ja fiksu rouva"...

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana