Sivut


lauantai 6. lokakuuta 2012

Rauta-aika ja kaksi kertaa gnjäääh

Farssiversio, täällä perämetsissä. Muistanette, että kuopus sai lisärautaa, kun hemoglobiini oli vähän alhainen. Ei mennyt niinku Strömsössä sen antaminen, eikä meinaa mennä vieläkään. Kräuterblutsaft paitsi rupesi tökkimään, sisälsi rautaa liian pieniä määriä. Niinpä kokeilimme vielä yhtä, muistaakseni Magdaleenan suosittelemaa valmistetta, jota minäkin taisin raskausaikana napsia. Luin Retaferin tuoteinfon tarkkaan netissä, ja kun tabletin kooksi ilmoitettiin vain 7 mm päätin pyytää vielä tätäkin lääkäriltä.

Se onneton lapsi ei vaan osaa niellä, ei sitten millään. Harjoittelimme jäisillä mustikoilla, ja se meni ihan hyvin. Mutta itse tabletti jää kurkkuun, ajautuu kielen alle tai poskeen, gnjäääh. Sitten sainkin kuningasidean: tungen nappulan mustikan sisään. Siispä kairaan jäiseen mustikkaan kiinalaisella syömätikulla reiän ja asettelen tabletin sinne. Jo onnistuu. Arvatkaa, oliko hupaisaa ohjeistaa kuopuksen isää viikonlopun lääkkeen annossa. Että tarvitset jäisen mustikan, syömäpuikon ja rutkasti kärsivällisyyttä. Jestas mitä kaikkea sitä äitinä keksii ja joutuu tekemään, mutta nyt on onneksi tauko ja kuopuksen isän vuoro!

***

Ei ole oikeasti kokoa XXL


Villatakki, josta uhkasi tulla ikuisuusprojekti, on nyt valmis. Gnjäääh, joku siinä mättää, mutta en tiedä mikä. Ohje oli kyllä siitä mukava, että kappaleita ei kutomisen jälkeen juurikaan tarvinnut kursia kokoon, vain kaksi saumaa jäi ommeltavaksi. Kudotaan siis poikittain, etukappaleesta hihan, takakappaleen ja toisen hihan kautta toiseen etukappaleeseen. Ehkä se juuri tästä syystä ei istu ihan täydellisesti. Ehkä se välttää automatkojen lämmikkeenä kuitenkin? Tai ystävän mökillä, jonne ajatelimme tänään suunnata viettämään mökkikauden päättäjäisiä.

Piti sitten heti aloittaa toiselle ystävälle pitsibaktusta. Se nyt ainakin istuu. Toivottavasti.

6 kommenttia:

  1. No voi itku noiden tablettien kanssa. Mutta edelleen sympatiat kuopukselle, olen itse ihan samanlainen ja ei oo kivaa. =/ Mut hei ihan mahtava idea toi mustikka, koiralle lääkkeet makkaran sisään, lapselle mustikan. =) =) Voin vaan kuvitella kun lapsi menee sinne isälleen (jos on yhtään tyypillinen mies kyseessä..). Hän varmaan ajattelee ensin että nyt se nainen liiottelee ja tekee asiasta liian vaikean ja kyllähän nyt yksi tabletti saadaan nieltyä. Sitten aikansa taisteltuaan, viimeistään sunnuntaina, sen on PAKKO myöntää että äidit on neroja ja luovuttaa ja alkaa kaivertaa mustikkaa! =D Loistavaa!! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin on vaikeuksia nielemisen kanssa myös, joten osaan tässä kohtaa olla empaattinen ja ymmärrän täysin kuopusta.

      Äidit on neroja, allekirjoitan! Kuopuksen isä sen onneksi tietää ja ymmärtää, joten säästyy tässä tapauksessa kyseenalaistamisen vaivalta. Sain jo etukäteen palautteen, että "idea on nerokas"!

      Kyllä mä oon niiiin hyvä. Alakulokin alkaa jo hellittää pikku hiljaa. Hoppuhiprakankin säästin tälle illalle mökille. Ah!

      Poista
  2. Hyvä idea! Vilpittömät kehut vaikka täällä jotenki kyseen alaistetaankin miehiä ja heidän oivalluskykyään. ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Peppone. Mutta minähän en kyseenalaistanut, vai luitko jotain rivien välistä?!?

      Poista
    2. No et, kunhan sanoin. Hyvä idea kuitenkin tuo mustikkajuttu, tiedän monia jotka kärsivät samasta ongelmasta. Aikuiset monta kertaa yrittävät saada sen pilerin liian pienellä nestemäärällä alas ja se jää kurkkuun kummittelemaan.

      Poista
    3. Et kyllä usko, mutta eilen kun kävin apteekissa, myytiin siellä Medcoat-nimistä valmistetta. Se on (kuulemma) hyvänmakuinen kalvo, joka laitetaan lääkkeen päälle jotta lääke olisi helpompi niellä. Apteekkarimme on tainnut kyllästyä ainaiseen ramppaamiseeni ;-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana