Sivut

tiistai 14. lokakuuta 2014

Sieniä ja suuttumusta

Loma on mennyt toistaiseksi pääosin oikein laiskoissa ja lokoisissa merkeissä. Kuopus tosiaan lähti jo perjantaina isälleen ja esikoinenkin käväisi lauantain ja sunnuntain välisen yön mummilla. Minä painelin sienimetsään suppiloita kahmimaan ja siivosin sienet skumppaa nautiskellen. Saunaankin otin kuohuviinilasin mukaan. Joskus pitää rentoutua! Sienistä paistelin parikin piirakkaa, joista toisen söimme äitini ja hänen miehensä kanssa kun toivat esikoisen kotiin. Toisen vein Luonto Ry:n kokoukseen, joka meillä oli sunnuntaina. Mainioita ihmisiä, ideoita, on ilo kuulua joukkoon. Illalla käväisi vielä ystävä vaihtamassa kuulumiset. Suunnittelemme lomaviikolle yhteisiä aktiviteettaja, mutta emme ole lyöneet päivää lukkoon. Minun lomani siis jatkuu vielä huomisen, mutta onhan tässä sitten vielä ensi viikonloppu. Esikoinen on suunnitellut menevänsä perjantaista sunnuntaihin kaverilleen ja minä voin lomailla ja lepäillä vielä lisää. Sunnuntaina palaamme taas päiväjärjestykseen, pojat tulevat kotiin ja alamme orientoitua taas arkeen ja koulun jatkumiseen.



Ennen...
...ja jälkeen!












Eilen oli pistäydyttävä työmaalla ihan pikipäin (tekemässä yksi kirjatilaus jota en loppuviikosta saanut millään lähtemään) mutta muuten lomailin kyllä. Sähköpostia ei olisi pitänyt lukea... tai mitäpä tuo muuttaa. Kuopuksen ihana isä jatkaa sanelupolitiikkaansa. Hän on varannut kolmen viikon matkan joululle siitä huolimatta, että kerroin sen olevan liian pitkän ajan. Me täällä päässä sitten kuopuksen kanssa elelemme sen mukaisesti. Mahtavaa! Vituttaa kuin pientä oravaa, mutta olenhan minä tähän tottunut. Yksi suuri syy eroomme oli juuri se, että hän ei ollut kykenevä ajattelemaan kuin tiettyyn pisteeseen saakka muita ihmisiä ja heidän etuaan. Minä en ole ilkeä ihminen, mutta tekisi kyllä mieli heittäytyä yhteistyökyvyttömäksi. No, mitään sellaista en tietenkään tee, koska kuopushan siitä kärsisi. Kiroilen vaan mielessäni - ja kiitän ketä nyt ateistit kiittävätkään, etten enää ole naimisissa sen ihmisen kanssa.

10 kommenttia:

  1. Aivan ihanan näköinen piirakka! Mun piirakkani meni mönkään, mutta syötyä tuli silti. Täytteen ohjeessa käskettiin käyttämään ruokakermaa, eikä se sitten tietenkään yksinään hyytynyt mihinkään, kun ei ollut kananmunaa tms. Mitä sulla on tuossa täytteen seassa?

    Toivottavasti kuopuksen isällä on oikein pitkästyttävä loma, ja se miettii moneen kertaan, että olis vaan pitäny kuunnella Marjaanaa ja varata lyhyempi loma...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon laiskuri noitten piirakoitten kanssa ja teen aina samanlaisen varmanpäälle ratkaisun: sekoitan sellaisen kantarelliCreme Bonjourin kermaviiliin, niin ei tarvi maustaakaan. Ja hyytyy aina. Nyt sekoitin yhden ison tuorejuuston ja kaksi kermaviiliä ja riitti kahteen piirakkaan.

      Eksästä en edes aloita, onneksi sain nukuttua yöni, joten mun lomaani se ei onnistunut kuitenkaan pilaamaan!

      Poista
  2. Oo, hyvän näköistä syötävää!
    Ymmärrän kyllä harmituksesi tuon loma-asian suhteen, voi että! Lapsi kaipaa kuitenkin, se on tosiasia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sieniä olis metsässä vaikka kuin jos vaan taas loppuviikosta ystävän kans menis ;-)

      Mua harmittaa eniten tuossa reissuasiassa tietty kuopuksen ikävöinti, mutta myös se, että vaikka pitäisi, me emme aidosti yhdessä keskustele ja sovi näitä asioita. On raivostuttavaa kerta toisensa jälkeen huomata, että näennäisesti juttelemme mutta silti toinen tekee oman mielensä mukaan. Turhauttavaa!

      Poista
  3. Tyhmä ex! Ottaa paannuun, että ex tavallaan "voittaa" ja vain saa sanella, mutta.... lapsi on se tärkein ja niin sä toimit ja niin toimisin minäkin... pakko vaan kiukku niellä kun ei muuta voi. Korkeintaan voi herran matkan aikana tökkiä jotain pikkuista nukkea ;) No ei, eime niin ilkeitä olla, eihän!!
    Lötköjatkoa lomaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei nukkeja, mutta kyllä mun joustamiset on aika lailla joustettu vähäksi aikaa. Meinaan, että jos tapaamisiin pitäisi rukata muita muutoksia kun nyt tästä reissusta johtuvia pidennyksiä, mulle ei vaan sovi. Ei aika pitkään aikaan. En mäkään kaikkeen taivu.

      Onneksi meillä on esikoisen kanssa lokoisaa. Huomenna mennään kaupunkiin ja - no - torstaiksi mä menen töihin. Mietin, että taidan pitää sitten vielä perjantainkin vapaata, joten hyvä loma tästä tulle. Nauti säkin - ja kiitti Helmi kun oot mun puolella.

      Poista
  4. Mulle suppikset on ihan ehdoton no-no. Ainoa kerta, kun olen niitä syönyt, on semmoinen, että olin ollut hieman viihteellä tätini kanssa, joka oli meillä yötä ja joka sitten seuraavana (lue:krapula-)päivänä keitteli suppiksista kastiketta jauhelihapihveille. Mä makasin olkkarin lattialla ja haistelin sitä hirveää hajua ikuisuuden (siltä se ainakin tuntui), enkä halua palata siihen fiilikseen enää ikinä.

    Tunnen useammankin tyypin, joka osaa ajatella vain omaa itseään. Onkohan tämä jokin yhteiskunnallinen ilmiö?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmiset on varsin itsekkäitä nykyään, taidat olla oikeassa. Onneksi tuttavapiirinsä voi valita ja olla olematta tekemisissä niiden pahimpien kanssa.

      Noita no-no -ruokia on varmaan jokaisella. Mulla sellainen on homejuusto - ja tää ei liity altistukseen mitenkään vaan lapsuuden traumaan ;-) Niin, ja viski, se, ja kaikki ruskeat viinat on no-no. Ei enää ikinä. Ei milloinkaan...

      Poista
  5. Mä olisin sitä mieltä, että menköön lapsen isä kolmen viikon lomalleen, mutta se pitäisi sitten tehdä sisään, kuten töissäkin, jos mielii olla pois omilla menoillansa. Ja mieluummin etukäteen, ainakin suurin osa. Nimim. tiukkis ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marra sä oot ihana tiukkis!

      Tuo onnistuu osittain, ollaan sovittu viimeiset tapaamisviikonloput pitkiksi ja hiihtolomankin poika on isällään kokonaan. Mutta mutta. Ei se vie ikävää, kuitenkaan eikä poista sitä tosiasiaa, että kolme viikkoa on pirun pitkä aika - semminkin, kun sopimus on, että lomilla on isällään enemmän, koska arjessa taas mulla.

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana