Syksy on ihanaa aikaa!

Tai sanotaan tätä vaikka loppukesäksi, miten vaan. Joka tapauksessa sadonkorjuun aika... Tänään on tulossa marttavapaapäivä. Eilen nimittäin sain kutsun yhden ystävän kantarellipaikoille ja vadelmia poimimaan sillä aikaa kun poikamme leikkivät keskenään. Vatut olivat pieniä, vasta tulollaan, mutta vähän saatiin maistiaisiksi niitäkin.

Kantarelleja sen sijaan tuli oikein kelpo satsi. Ystävällä itsellään kuulemma on jo varsin hyvä varasto, joten sain kaikki matkaani. Poikien treenien aikana kävimme toisen ystävän kanssa katsastamassa omat sienipaikkamme ja aika mainio vuosi on kyllä siinä suhteessa. Annoin hänen suosiolla kerätä suurimman osan, koska kaiken päälle sain vielä kolmannelta ystävältä viestin, että hänen pihassaan olisi ylimääräisiä kantarelleja, kelpaisiko, jos toisi treeneistähakureissulla minulle. No kelpasihan ne. 

Kun kotona katselin kokonaissaalista, laitoin viestin äidilleni, että mitenkähän saatais näitä herkkuja teillekin. Vastaus tuli välittömästi: hypätään autoon ja tullaan hakemaan. Niin tekivät ja siitä huolimatta sain illalla sienileivän (tumman paahdetun leivän päälle voissa paistettuja sieniä ja kevätsipulia sekä ehdottomasti parmesania, nam!), tänään teen kantarellipiirakan (kantarellit ja sipuli paistettuna, kermaviili ja kantarellituorejuusto, hyvää ja helppoa) ja vielä jää huomiselle kastikeainekset (varmaan on pakko laittaa vähän koskenlaskijaa) uusien pottujen kylkeen. 

Mustikkavuosi ei meillä päin ole ollut kaksinen, mutta syömämarjaa sain kuopukselle vähän eilisellä reissulla myös. Yksi tuttu myi jokusen litran minulle pakkaseen lauantaina. Puolukan keruunkin olen ulkoistanut, niitä vielä odotellaan. 

Jotenkin aika ihanaa. Isona haluaisin elää vähän omavaraisempaa elämää, niin mahtava olo tästä tulee. Tiedän kuitenkin, että olen liian laiska ja tarvitsisin kaverin ja tsempparin niihin hommiin (sen oman pihan lisäksi). Mutta oli kyllä upeaa aloittaa tämä päivä mustikkasmoothiella, jossa oli ystävän pihasta mangoldia ja lehtikaalia.

Maukasta viikkoa!