Sivut


maanantai 29. syyskuuta 2014

Empatiaa etsimässä

Olenkohan minä muuttunut kylmemmäksi vai mistä on kysymys? Huomaan, että jotkut uutiset saavat minulta välinpitämättömän olkien kohautuksen, jotkut jopa kiukkuisen ajatuksen vaikkapa kriisiavun tarpeellisuudesta. Tai järjestelmän prioriteeteista ylipäätään.

Tässä pari esimerkkiä: nuori nainen kuoli suojatiellä, kun linja-auto ajo päin punaisia ja hänen päälleen. Kuljettaja saa kriisiapua. Tarvitsee sitä varmasti, mutta ammattikuskina tarvisisi myös kortin hyllytyksen ja liikennesääntöjen kertauksen. Vähintään. 

Moniammatillinen ryhmä kutsutaan koolle miettimään kriisiapua Suomesta Syyrian taistelualueelle lähteneille ja sieltä palanneille perheille. Mietitään myös, millaista apua tarvitsee kurdien ja millaista Isisin joukoissa taistelleet. 

Ensinäkin lasten vieminen sodan keskelle on lastensuojelukysymys ja toiseksi kukaan ei pakota lähtemään. Ei kukaan. Se on oma valinta, jonka seuraukset kärsitään. Kukaan ei pakota ajamaan päin punaisia. Tai jäämään alkoholistin luo. (Miksi luen blogia joka saa minut näin ärsyyntymään?) Tai huonoon suhteeseen ylipäätään. Meillä on vapaus valita, ihan jokaisella. Varsin monissa asioissa. 

En väitä, että ihan kaikissa, mutta hyvin monissa. 

En haluaisi muuttua kyyniseksi, mutta aina ei vaan jaksa ymmärtää. Joskus soisi, että ihmiset itse ottaisivat enemmän vastuuta omista valinnoistaan.





***


Paula Vesalan päivässä Vain elämää -ohjelmassa Paula Koivuniemi lauloi Joutsenet -laulun. Yksi riimipari iski kuin tuhat volttia.

Sitä, mitä koitin sussa koskettaa, 
tajusin, ei oo olemassakaan.

Liekö tästä lauennut pohdinnot empatiakyvystä ja sen puutteesta?

10 kommenttia:

  1. Marjaana - kun löydät sen empatia -lähteen tms., vinkkaathan siitä? Oma empatiaämpärini alkaa olla aika tyhjä, oikeille, todellisille asioille, vaikka tv:n lällysarjoille vielä jokunen kyynel tirahtaakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä vinkkaan. Joskus myös tuntuu, että ihmiset valittaa aivan turhan herkästi, vaikka aikalailla asiat olisi hyvin. NO, kärsimys on aina subjektiivista ja sataprosenttista, tiedän!

      Poista


  2. Tämä on Sannan kommentti muokattuna, ettei tuu mulle satikutia kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ;-)

    Jos pystyis kokemaan empatiaa Ihan Kaikissa tapauksissa, pitäis ryhtyä kriisiterapeutiksi :)

    Ja mua tietysti alkoi kiinnostaa mitä blogia luit, mikä ärsytti... Ja kyllä mieki kirjoitan sitä ruikutusblogia ihan vaan purkaakseni mieltä. "Jätä se jos kerran ei tyydytä" -kommentit lentäis kyllä roskiin samantien :) Edellisen alkoholistin kans elää sitkutin, kun sen kans tykkäsin olla ikävien juttujen ulkopuolella. Se vaan ei muuttunu siitä yhtään hyvemmäksi, pahemmaksi vain...

    Vastuun ottaminen omista valinnoistaan tuntuu olevan toisinaan vaikeaa, mutta tuo Syyriaan lähteminen on kyllä semmonen valinta, että eihän sitä tervepäinen ihminen edes tee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja vastaus Sannalle:

      otin varman päälle ;-)

      Mä voin laittaa sulle s-postiin linkin, täällä en ilkeä ruotia moisia - toisten asioita. Koska mikä minä olen kenellekään kertomaan mitä pitää tehdä, jokainen valitsee itse. Ei ulkopuolinen näe kuin pienen osan. Mutta sitten tietysti kantaa vastuunkin itse!

      Mukavaa viikkoa!

      Poista
    2. Se on joo paree olla varovainen, ettei saa mainetta vihapuheen levittäjänä :)

      Poista
  3. Mun mielestä täältä sotimaan lähteviltä pitäisi poistaa kansalaisuus/turvapaikka/oleskelulupa asap. Suomi ei ole sodassa minkään valtion kanssa eikä pidä hostata possea, joka selkeästi on sitä mieltä ettei suomalaisia ole he. Kaikki tuet ja terapiat yms poikkeen sellaisilta, jos yrittävät vielä tulla takaisin.

    Alkoholistin kanssa eläminen, en tiedä sellaisesta, mutta suoranaista typeryyttä on sellainen jos vielä mukana on snadeja. Lapset kärsii taatusti, vaikka muuta se selvä huoltaja kuvittelisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin läheltä alkoholistia lapsena seuranneena komppaan sua jälkimmäisessä. Ja ekassa kans, mieluummin passi pois kun moniammatillisia ryhmiä mietimään ja tarjoamaan terapioita. Kyl mää maar on kylmäks muuttunu!

      Poista
  4. Todellakin, jos on tarve lähtee tommosiin porukoihin taisteloimaan, niin takaisin ei pitäisi tänne enää päästä. Ihan oma valinta, jos ihannoi sitä meininkiä, niin pysyköön siellä. Mä raadan joka päivä maksaakseni suhteettoman isot verot palkastani ja sitten niitä rahoja käytetään tommosiin moniammatillisiin ryhmiin... Juu ei!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuei munkin mielestä, passi vaan pois ja voipi jäädä sille tielleen. Sympatiaa ei tipu!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana