Sivut

torstai 5. kesäkuuta 2014

Jos ois joku, vaikka Jumala

Enkö minä juuri eilen julistanut, että vähemmän on enemmän? Taisinpa hyvinkin tehdä. Tein kaksiosaisen työpäivän yhden palaverin vuoksi, ja kävin välillä kauppa-asioilla. Meille ruukaa pysähtyä alkukesästä puutarha pakettiautossa torille tai kaupan pihaan. Niin nytkin. Jotenkin, kun asia tehdään tarpeeksi helpoksi minulle, on niin helppo langeta. Juuri aiemmin olimme kollegankin kanssa puhuneet, että kaiken maailman ruukkuja on tyhjillään, eikä niitä taida tulla tänä vuonna täytettyä. No, minä olen näemmä aika huono kävelemään keltaisten ja oranssien kukkasten ohi. Onneksi nuo nyt eivät maltaita maksa (yht. 6€), ja tuovathan ne väriä ja eloa terassillekin. Siis entisten lisäksi. Ihana painostava istutustuokio minulla oli normityöpäivän ja palaverin välissä. Ukkosen edellä.



Minä en millään raaski heittää pois tuota ajan patinoimaa
kelta-punaista hökötystä. Sen on esikoinen minulle
omilla pikku kätösillään ala-asteella tehnyt.


Sitten tilasin kokoustarjoilut, katoin valmiiksi, latasin kahvin ja hain kuopuksen leiriltä. Pikaruokin hänet työmaalla ja istahti tyytyväisenä maha pullollaan pelaamaan. Minä sain kokoustaa rauhassa. Aiheena oli Runon ja suven päivä, Eino Leinon päivä, joka osuu kulttuuriviikollemme. Kirkkoherramme oli ideoinut jumalanpalvelusta, jota kuljetettaisiin eteenpäin runon ja laulun voimin. Minä sain puhuttua itseni ulos jumalanpalvelusosiosta, josta kyllä taatusti tulee upea. Minä osallistun sitten viime vuoden tapaan kirkonmenojen jälkeen kylällä harrastettavaan vapaamuotoisempaan runonlausuntaan. Puuh!

(Otsikko on yksi tilaisuudessa selaamistamme runokirjoista, Aino Suholan.)


***


Suotta taisin olla huolissani pyssyleikeistä. Kuopukselle on tällä hetkellä kuuminta hottia pienet Super Heroes -legoukkelit, Batman, Robin, Hämähäkkimies, Hulk, jne. Eräänä päivänä hän rakensi Robinille ajoneuvoa ja kiinnitti siihen pistoolille alustaa. "Mitä tää vois tällä ampua, kun musta luodit on vähän väkivaltaisia?"

Myhäilin hiljaa sisäänpäin ja ehdotin "Vaikka jotain paukkupatruunoita joilla se säikyttelee?"

"Ei ku nyt mä tiedän, sellaisina ammuksia joista tulee punaista ja vihreää kaasua jotka sumentaa näkökykyä."


Minusta tuntuu, että anonyymeinä kommentoivilla on joskus näkökyky sumentunut. Tai sumentuu siitä mahdollisuudesta, että voi heitellä mitä vaan kenelle vaan. Tästä syystä en lue juuri lainkaan edes suurten ja "tasokkaiden" lehtien keskusteluja, puhumattakaan pienempien ja puolueellisempien. Puskista on niin kovin helppo huudella. On helppoa olla herra tai rouva kaikkien alojen asiantuntija. Besserwisseröinti on minusta aina ollut jotenkin pelottavaa. Joskus lähenee luonnehäiriötä. Ei sellainen jatkuva negatiivinen ajattelu ja sen levittäminen nettikeskusteluissa, kommenteissa myöskään, ole kovin korrektia. Jos ei ole koskaan mitään muuta kuin negatiivista sanottavaa, voisi minusta olla sitten ihan hiljaa. Sitäkään en ymmärrä, että on pakko käydä lukemassa jotain blogia, jos se ja kirjoittaja niin kovasti ärsyttävät. Minä ainakin pyrin välttämään ärsytystä aiheuttavia ihmisiä tosi elämässä niin hyvin kuin se on mahdollista. Netissä tähän välttelyyn on vielä parempi mahdollisuus. Hyvä keskustelu on aina hyvää keskustelua ja siinä voidaan olla vahvastikin mieltä. Eri mieltäkin. Mutta sen tunnistaa melko helposti: ei mennä henkilökohtaisuuksiin, ollaan asiallisia ja korrekteja. Tuli vaan mieleen...

32 kommenttia:

  1. Hmphf, kävit mun luonnoksissa kylässä anonillien suhteen ;]

    Keltapunainen hökötys on hieno, ei tuollaista varmaan raaski heittää pois vaikka lahoaisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä stalkkaat mun testiviestejä ja mä stalkkaan sun luonnoksia ;-)

      Tasoissa ollaan!

      Keltapunainen hökötys on rakkaudella tehty ja maalattu just mun väriseksi, joten mä vaalin sitä pihalla rakkaudella kans. Onneks ei ole sisäkalu!

      Poista
  2. Luin juuri Keskisuomalaisesta niitä "lyhyitä"s.o. tekstareilla lähetettyjä mielipiteitä, ja totesin, että suuri osa niiden lähettäjistä lienee jollain tapaa mielenhäiriintyneitä. Tosin tarpeeksi hullu jos on, uskaltaa huudella nimensä takaakin :)
    Tuo sun kukkakassi on herkullisen näköinen... tuli mieleen, josko mieki kuitenki ostaisin samettiruusuja vielä muutaman...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on ihan kaameita, tulee pahalle tuulelle!!!

      Samettiruusua en saa edes mä tapettua, siksi se on valikoitunut mun pihamaalle. Niin, ja ehkä vähän värinsäkin vuoksi.

      Poista
  3. Juu, ei tämä olisi vielä mennyt nahkasta läpi. ;)

    En tiedä, oletko huomannut, mutta näissä anomuumeissa valittajissa on paljon kaksinaamaisia tekopyhiä eli ns. persenaamoja, jotka hurskastelevat omalla nimimerkillään siitä, miten halveksittavaa on anona haukkuminen, mutta tekevät sitä itsekin säännöllisesti. Ja niitä on lähempänä kuin uskotkaan ja myös yllä mainittu Arttorius sen tietää. Tätä tapaa inhoan vieläkin enemmän kuin sitä puskista huutelua.

    Mulla oli lukiossa keltainen huppari ja oranssit housut. Tuli mieleen noista sun samettiruusuista. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä sinäkin vie mun postausta!! :D

      Poista
    2. :D Ja nyt sä huomasit, että mäkin olen langennut enkeli... ;D

      Näin muuten unta, että teille syntyi kolmas tyttö. :)

      Poista
    3. Nollis: Niin pä vähän arvelinkin, ettei sua hetkauta mutta kun tätä telepatiaa on ilmassa niin ajattelin varoittaa, kuitenkin.

      Mä en noin ylipäätään juuri anonyymeistä perusta, mutta joo, noita mainitsemiasi on. Yksi asiallinen yhteinenkin meillä on, sitä en tässä käynyt myöskään kritisoimaan!

      P.S. Mikset sä enää kulje sen värisissä huppari-housu -yhdistelmissä?!?

      Arttorius: Vähintä mitä Nollis voi tehdä on viedä sun postauksen kun sä juurrutit muhun eilen lakritsinhimon. (Pysyttelin eilen erossa, kaa nähdä miten tänään käy...)

      P.S. Sä oot hullu - lisää lapsia ?!? ;-)

      Poista
    4. Jos sellainen onni ja ilo suodaan vielä niin küllæ!

      Poista
    5. No okei okei, lähtökohdat on aika erilaiset, joten kai mä ymmärrän sua. Mä nyt vaan en satu tykkäämään lapsista ;-)

      Poista
    6. Et ees halloumisalaatin kera? :p

      Poista
    7. No halloumin kanssa menee mikä vaan ;-)

      Poista
    8. Mulloli tänään tenttipäivä Le Mansessa, tytsyt oli mun äidillä hostassa sillä välin ja kun ne tenavat hain, sain ison lautasellisen pastasalaattia, villivihanneksia plus sitten krillattua halloumia. On se hyvää. Josta tuli mieleen et on kivaa saada joskus jonkun toisen tekemää ruokaa. :-]

      Poista
    9. Voi, se on ihan parasta! Siksi mä välillä vaadin päästä ravintolaan syömään, vaikka ruoanlaitosta tykkäänkin.

      Miten tentti meni?

      Poista
  4. Anonyymit ovat omituista porukkaa; pari postausta taaksepäin tarjosin niille mahdollisuutta tulla aukomaan päätään mutta eihän siellä käyneet kuin tutut "anonyymit" ja olenkin räknännyt, että kun on itsekin mielenvikainen ja kirjoittaa mielenvikaista tekstiä, niin anot eivät a) uskalla tulla nillittämään (varsinkin kun olen mainostanut Russian Brigade:ani jonka valjastan tarpeen vaatiessa käyttöön) tai sitten b) ne saatanan ressukat eivät keksi mitään vittuiltavaa ja siksi kohdistavat nillityksensä asiallisiin blogeihin. Paska juttu ja halveksin anoja yli kaiken, olkoonkin että ne ovat kastaraation läpi käyneitä runkefäärdejä.

    Sulle sen sijaan aurinkoista torstaita ja Nollikselle terveisiä että sillä on mielettömät mitat! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paimenen kannattaisi olla tarkkana laumansa kanssa. Osa lampaista on näet valepukuisia susia. ;)

      Ihan mielettömissä mitoissa ollaan ja kesän jälkeen vieläkin mielenvikaisemmissa. ;D

      Poista
    2. Paimen: mä en tosiaan onneksi näistä luomakunnan kukkasista ole kovin paljoa joutunut kärsimään - mitä nyt välillä haukkuvat mun ystäviä täällä. Se se vasta onkin perseestä!

      Aurinkoista torstaita sinnekin, täällä huidellaan jossain lähellä kolmeakymmentä mutta mä onneks oon sisällä kirjastossa viilentymässä. Aika hiljasta on ;-)

      Poista
    3. Nollis: Mäkin tavoittelen (tahtomattani) mielettömiä mittoja tän kesän kuluessa. Siideri on liian hyvää.

      Poista
  5. Minä en voinut aikaisemmin sietää samettiruusuja, mutta viime kesänä tajusin pitäväni niistä ja ostin oransseja yhteen siniseen ruukkuun. Ehkä pidän niistä myös tänä kesänä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on samettiruusut siksi, että niitä en edes minä saa tapettua. Ja onhan ne tietty ihan mun värisiäkin ;-)

      Poista
  6. En minäkään pystyisi hävittämään lasten tekemiä juttuja. Niitä kuuluukin säilyttää ja arvostaa. Ja tuohon sopii hienosti samettiruusut.
    Jep jep noista pyssyleikeistä. Ne tulevat ja menevät, mutta pojat tuntuvat niitä tarvitsevan.
    Ja anonyymit kommentoijat voi aina jättää omaan arvoonsa. Niiden tarkoitus ei ole kuin pahoittaa blogin omistajan mieli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen kyllä hävittänyt jotain vaivihkaa, mutta toi on jotenkin niin suloinen. Esikoinen itsekin huoneidenvaihdon yhteydessä heitti jotain teelmiään pois, mä en ehkä olis raaskinut ;-)

      Mä aika hyvin pystyn jättämään anonyymit omaan arvoonsa - ja vähän niistä olen päässyt nauttimaankin.

      Poista
  7. Niin, meilläkin on laatikoittain lasten 'taidetta', jota en voi hävittää. Yksi hylly kirjahyllystäkin on varattu pelkille äitienpäivälahjoille, joita pikku kätöset ovat muovailleet/ punoneet. *sniif*

    Viime viikolla tehtiin siivousta Isomman huoneessa. Kirjahyllyn päältä löytyi työkalupakki - sellainen timpurin perinteinen -, jonka Isompi oli tehnyt puutöissä. Oli heittämässä sitä takkaan ja TM - se luopio - oli samoissa aikeissa ! Minä säästin sen !! Teen siitä vaikka... Hei, keksin ! Teen siitä itselleni puutarhatyökalupakin ! Jee ! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen säästänyt joitain helmiä, mutta ollaan a) muutettu niin monta kertaa b) hometalon jälkeen oli vaan pakko heittää aikalailla asioita pois, joten on niitä hävitettykin. Mietin just, että kun kuvaan näitä blogiin itselleni muistiin, ei ehkä ookaan niin kamalaa, jos ne sitten joskus seuraavassa muutossa häviää-

      Puutarhatyökalupakki kuulostaa ihan välttämättömältä joka naisen vermeeltä. Ja pinkit työkalut?

      Poista
  8. Mä olen tehnyt nykyään niin, että poistan anonyymit kommentit edes vastaamatta, jos menee ikävälle tasolle.
    Siivousta tein myös omalle lukulistalle. Poistin sieltä kaikki, joiden kirjoituksista ja mielipiteistä näin liian usein punaista. Ja jotka ovat mielestään aina oikeassa. Ja luulevat asioita.
    Kaunis ja ihan sun näköinen kukkateline ja kukkaset! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä siinä on, että ne aina oikeassa olevat saavatkin näkemään punaista?

      Paitsi että toi kelta-punainen ON hieno, mutta se onkin eri asia. On vaan vähän sään- ja ajan patinoima!

      Mukavaa tulevaa viikonvaihdetta, mulla alkoi jo viikonloppu!

      Poista
  9. Mä sain taannoin jonkinlaisen mielenhäiriön ja ostin samettiruusun siemeniä. Siellä ne nyt itää ruukussa. Saa nähdä tuleeko kukkia tänä kesänä.

    Noista anoista ja keskusteluista tuli mieleen, että joskus kun olen eksynyt ulkomaalaisten lehtien tai vastaavien nettikeskusteluihin, niin keskustelun taso vaihtelee maasta toiseen. Jossain oikeasti keskustellaan ja jossain lauotaan älyvapaita kommentteja nimimerkin takaa. Tai jopa nimellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä ihmettelen ehkä vielä anonyymejakin enemmän niitä, jotka omalla facebook-profiilillaan heittelee törkeitä kommentteja iltapulujen keskusteluissa, hrrr.

      Toivottavasti sun siemenet itää ;-)

      Poista
  10. Ei tänne oikein uskalla tullakaan, mutta pakko kommentoida "hökötystä": se on hieno ja muisto pienestä pojasta.
    -a

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sä uskallat tulla - sua ei lasketa anonyymiksi ;-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana