Sivut

maanantai 12. toukokuuta 2014

Äideistä parhaimmat

En arvannutkaan, että siitä äitinimigeneraattorista saisin niin paljon hupia. Nollis sen aloitti ja te liki kaikki kommentoineet kävitte sitten takomassa sitä ja esiinnyitte uusilla nimillänne. Hullulla on halvat huvit, mutta tyrskähdin kyllä muutamankin kerran, kun tavanomaisten kävijöiden sijaan minua tervehti mm. Parku Kohtuamme, Katariina Suuri Pallomaha, Massu Peppupyyhe ja Suklaajemma Polveen-Sattu. Minä itse olin Hermo Lappuhaalari.

Myös äitienpäivä on riemukas. Sain aamulla heräillä kaikessa rauhassa ja käydä kukkakaupassa hakemassa vielä gerberan äidillenikin. Vasta iltapäivällä kaarsi pihaan äitini ja hänen miehensä kyydissään molemmat pojat. Valmistin lohipastaa joka teki kauppansa ja esikoinen puolestaan oli leiponut meille täydellisen porkkanakakun. Miten kauniskin se oli! Saimme siis todellakin vatsamme täyteen hyvässä seurassa. Illemmalla käväisi vielä ystäväkin auttamassa porkkanakakun tuhoamisen kanssa ja tuomassa kuopukselle lahjan. Kuopus oli oikein tyytyväinen syntymäpäiväsankari, vaikka taitaa odottaa eniten sitä, että koulukaverit tulevat kutsuille vielä keskiviikkona. Esikoinen lupasi olla maanpaossa sen aikaa. Ehkä ihan fiksu veto, yhteensä 7 ekaluokkalaista sokerihumalassa ei-niin-järin-suuressa asunnossamme...





Illan oleskelimme rauhassa kotosalla ja orientoiduimme koulu- ja  työviikkoon. Paitsi että minulla on vielä tänään vapaapäivä. Tein viime viikolla viitenä päivänä töitä ja tällä viikolla olen poikkeuksellisesti perjantaina hommissa myös, koska silloin on kesän avaus. Joten leppoisa oleskelu jatkuu vielä tämän päivän.


***

Olisikohan ollut Me Muijat -lehdessä, kun kysyttiin lyhyesti äideiltä mitä toivoisivat lahjaksi äitienpäivänä. Yksi toivoi, että lapsella olisi parempi tyylitaju: että se pukeutuisi ennemmin pillifarkkuihin ja kauluspaitaan kuin niihin iänikuisiin mummilta saatuihin Hämis- tai Salama McQueen -paitoihin ja verkkareihin. TV: Maiju tai Meiju, 5-vuotiaan äiti.

Voi haloooooooo!

16 kommenttia:

  1. Jaa että viisivuotiaana jo pitäs olla tyylitajua ja -halua... hoh. Mejän esikoinen pukeutui kymmenvuotiaaksi asti pelkkiin fleecepusakoihin ja -housuhin, ulkovaatteena mieluiten kokohaalari. Mummonsa vähän kummasteli asiaa, mutta kyllähän se ajan mittaan "korjaantui" sekin asia. Ei ole enää nykyisin mukavuus, lämpimyys ja käytännöllisyys tytön vaatetuskriteereissä ensimmäisenä :)

    Hieno kakku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, että viis siitä että on mukava leikkiä ja möyriä ja liikkua, kunhan on "tyylikäs". Mun esikoinen ei vieläkään olen ikinä käyttänyt farkkuja. Siitä sanottiina aikanaan steiner-päiväkodissa, että sillä on "herkkä elämänaisti" joka on kaunis ilmaus sille, että on hiukan aistiyliherkkyyden piirteitä. Se ei kestä kiristämistä, hyvä jos saumoja ylipäätään. Sukkien pitää olla saumattomat ja kiristämättömät tai muuten se pukee ne väärin päin jalkaan. Ja oli mitkä oli, ne lentää koiin tullessa mytyksi lattialle.

      Kakku oli paitsi kaunis, myös äärettömän maukas! Porkkanakakku onnistuu esikoiselta aina täydellisesti!

      Poista
    2. Niitä saumaongelmia oli tytölläkin alkuun, etenkin sukissa ja pöksyissä. Nurin päin sekin niitä piti :) ja nyt kun tuli puheeksi, niin huomasin, että täytyy puhua menneessä aikamuodossa, koska en oo enää huomannut moista. Laput kyllä pitää irrotella vaatteiden sisäpuolelta, niin housuista kuin paidoistakin.

      Poista
    3. Musta tuntuu, että se helpottaa iän myötä, meilläkin!

      Ja ne laput... joo, leikataan irti meilläkin ja sitten aina kirpparilla eteenpäin myydessä ihmiset kysyy, että minkä kokoinen tää on.

      Poista
  2. Mmmm...porkkanankakku on ihanaa ♥ Eikä tuo lohipastakaan mua kylmäksi jätä. Pitikin lukea heti ennen aamupalaa... ;)
    Äippäpäivä kuulosti lämpimältä ja mukavalta, niin ne rakkaat vaan on tärkeitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitsi, pitäisköhän mun ottaakin vapaapäivän kunniaksi aamukahvilla porkkanakakkua? Hmmm...

      Meillä oli ihana äitienpäivä, toivottavasti sullakin!

      Poista
  3. Pitäisikin käyttää kohta jääkaapissa kukkivat porkkanat johonkin..

    Miksi pienen pitäisi pukeutua kuin aikuinen? On kummallista, ettei lapsi saa olla lapsi niitä muutamaa lyhyttä vuotta, jotka lapsuus kestää. Meillä kulkevat verkkareissa/collegehousuissa koulussa, mutta osaavat kyllä sitten pukeutua jos tarve vaatii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne uppoaa hyvin porkkanakakkuun ;-)

      Mä en ymmärrä tätä "pieni aikuinen" -asetelmaa myöskään. Tyylitaju kehityy kyllä ajan myötä (niille joille se on kehittyäkseen) mutta harvalla 5-vuotiaalla se on niin kehittynyt, että tyyli menisi mukavuuden edelle. Ja hyvä niin!

      Tyyliä on niin monenlaista, myöskin. Mun on ollut pakko päästää irti tästä "siistit farkut ja kauluspaita" -unelmasta (?) kun esikoinen vaan ei voi pitää päällään mitään mikä kinnaa ja kiristää. Meillä siis tyyliä ja siistiä pukeutumista on saattanut olla usi Marimekon raitapaita ja siistit samansävyiset collegehousut.

      Mutta nyt se haluaa ylästeen päättäjäisiin puvun!!! Rasti seinään - mä' näin sen eilen ekaa kertaa kauluspaita ja puku päällä kun se sovitteli yhtä lainapukua ;-)

      Poista
  4. Mitähän se "tyylitajuinen mutsi" sanoisi meidän 26-vee pojasta... Se ei ole ikinä suostunut pitämään farkkuja... Mumminsa sille kerran osti yhdet farkut, poika niitä sovitti ja totesi, ettei oo mun juttu. Nykyään pitää Dressmannin mustia puuvillahousuja "kun ne on niin mukavat".
    Kyllä se yks kerta kotona käydessään meitä järkytti ja mietti, että pitäiskö ostaa farkut.
    Ensimmäinen puku sille hankittiin vuosi sitten, ostin sen sen sille 25-vuotislahjaksi, kun se oli menossa koulun/työn puolesta menosta gaalailtaan ja pukukoodina oli tumma puku.
    Seuraavan puvun sanoin ostavani sitten kun se täyttää 50.....
    Mutta pillifarkut.... Ennemmin se kulkisi pitkissä kalsareissa Hgin keskustassa kuin vetäisi pillifarkut jalkaansa!

    Noh, lapsena juhlat mentiin mallilla joko tummat suorat collegehousut (ihan hyvin menee suorista housuista!) tai sitten riittävän löysät suorat housut. Onneksi ei ollut koskaan tarvetta raahata lasta mihinkään pönötysjuhliin. Jos ei kelvannut juhliin sellaisena kuin lapsella oli hyvä olla, niin sitten se oli mummolla tai papalla hoidossa ja mennä repsotti niissä iänikuisissa collegehousuissa ja sillä oli hyvä olla.

    Ja tunnustan, että mulla EI ole tyylitajua. Mä pukeutuisin aina punaiseen. En tiedä sopiiko punainen mulle lainkaan, missään, mutta rakastan punaista. Kirkkaanpunaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sopii tai ei, mutta jos sulla on siinä hyvä olla, niin näytät varmasti hyvältä! Kun kannat itses tyytyväisenä.

      Mitä tuohon lasten pukeutumiseen tulee, niin eilen tosiaan näin ensimmäist'ä kertaa esikoisen puku ja kauluspaita päällä. Viime vuoden kevätjuhlissä ja joissain muissakin koulun bileissä joissa esiintyi, oli sillä lyhythihainen siisti "kauluspaita" ja sai kelvata. Nyt tosiaan lainataan pukua, koska olen varma, että kasvaa tuosta vielä ja seuraavan kerran pukua tarvitaan varmaan vasta mahdollisissa ylioppilasjulhissa, joten en kyllä raaski ostaa omaa.

      Sun poika kuulostaa hyvin sananlaiselta kun tääkin. Toi Dressmanin puuvillahousut on hyvä vinkki, kun jossain vaiheessa pitää kuitenkin ruveta miettimään työ- ja muutakin pukeutumista. Mutta pillifarkut ja kauluspaita - sen kun näkis ;-)

      Poista
  5. Mukava äitienpäivä Sinulla. Itselläni oli ihan yllätyksellinen, kun pojat olivat muistaneet minua ruusuilla ja ruhtinatar Gracen muistelmilla. Koska emme lähteneet oman äitini luokse, kustansi hän meille lounaan paikallisella ABC:llä ja olihan se ihana käydä syömässä valmiissa pöydässä ja hyvää ruokaa. Illalla äitini tuli sitten meille koiravahdiksi, kun perheen miehet ovat reissuhommissa ja minulla on tässä kaksi Helsinki päivää peräkkäin tiedossa.
    Mukavaa vapaapäivää ja viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, valmiiseen pöytään pääseminen on aina ihanaa! Siksi mä teinkin äidilleni ruoan. Mä voin vaikka sitten torstaina ennen iltavuoroani mennä tilipäivän kunniaksi paikalliselle huoltoasemalle lounaalle.

      Oikein mukavaa reissua ja viikkoa muutenkin!

      Poista
  6. Nämä pukeutumisjutut ovat sitä "Sairas on maailma" - teeman "pakotetaan kaikki samaan muottiin" - osiota ja on asia joka ärsyttää meikäläistä todella paljon!

    Ärinöistä huolimatta - oikein lupsakkaa viikko sulle! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin sulle!

      Joo mustakin varsinkin lasten pukeutuminen saa kyllä kernaasti olla entisellä tolalla. Miksei aikuistenkin, vähänä väriä vaan enemmän niin hyvä tulee ;-)

      Poista
  7. Me Muijat. :-D Tuollaista nimitystä kyseisestä lehdestä en ole vielä kuullutkaan, mutta taidanpa ottaa tuon käyttöön. Eksä nimitti lehteä Te Naisiksi. ;-) Ja tästä asiaankuuluvasti muistinkin, että samaisen hemmon suussa laulu Huomenta Suomi vääntyi muotoon "huomenta suoli, hyvin pyyhkii...". :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm, se taitaa syystäkin olla eksä ;-)

      Mun puolustus on, etten oikeasti muista oliko se Me Naiset vai joku muu, niin vähän sovelsin...

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana