Sivut


keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Voimaa valosta

Olen palannut töihin. Aikamoista haipakkaahan tämä on ollut. Liekö johtunut siitä että olin reilun viikon poissa vai kasaantuuko toisinaan hommat muuten vaan. Maanantain aloitin esimiesfoorumilla jossa kävimme läpi ajankohtaisia asioita, mm. työterveydenhuollon heikennyksiä ja toimintaohjeita sisäilmaongelmien ilmetessä. Huokaus. Tiistaina minulla oli kirjastokimppamme ohjausryhmän kokous lähikaupungissa ja matkoineen siinä menikin sitten ihan koko työpäivä. Tänään pitää pitää "työpaikkapalaveri" ja saattaa kollegat ajan tasalle noista alkuviikon kokoontumisten aiheista. Meillä tosin työpaikkapalaveri on sellainen epävirallinen kahvituokio, jossa jutellaan myös niitä näitä oikeiden työjuttujenkin lomassa. Se on ihan parasta ja minusta oikeasti tärkeääkin. Ja huomenna onkin sitten jo tämän viikon viimeinen työpäivä - ja pääsen iltavuoroon ja tiskiin tapaamaan asiakkaita. 


Joku kiipesi minun maljakossani...



Keli on ollut upean lämmin ja aurinkoinen, paitsi aamuisin. Kuopuksen vaatetus on ongelmallinen, koska aamulla tarvitsee vielä toppaa ylle ja iltapäivällä taas läkähtyy samoissa tamineissa. Johtuneeko tästä, että kurppukipu vaivaa edelleen välillä. Eilen jopa käytin häntä pikatestissä angiinan varalta, mutta mitään sellaista ei onneksi ole. Tuntuu, että auringosta ja keväästä tulee rutkasti lisää virtaa, vaikka en ole mitenkään erityisemmin kärsinyt pimeydestä taikka pitkästä talvesta. Huomaan silti myös herääväni eri tavalla eroon. Eilen kaupungissa katselin ihmisiä ja uskaltauduin jopa katsomaan silmiin, hymyilemään. Josko minä nyt heräisin eron jälkeisestä ruususen unestanikin...

***

Taas kuopuksen kummallisuuksia.

"Äiteillä on seitsemäs aisti ja isillä kuudes."
Aha. Mihin se perustuu?
"No, äidit on niin hyviä laittamaan ruokaa ja huolehtimaan ja isät taas viisaita ja hyviä nostamaan puntteja."
Hmm, miten noi liittyy aisteihin?
"Ne erikoiset kyvyt voi nostaa ja lisätä niitä aisteja."

Mahtavaa, minulla on erikoinen kyky laittaa hyvää ruokaa ja sen ansiosta myös seitsemäs aisti?

16 kommenttia:

  1. Hyvä, että jollakin sentään kevät antaa boostauksen! Aika moni sanoo, että ei yhtään, päinvastoin.

    Ja totesin tänään aamuyöllä, että oon samaistunut liikaa sun blogiin - näin unta, että Anthony Bourdain (harmaa komistus) suuteli minua hississä :) Onneksi siellä ei ollu muita "päästelemässä". Mie kysyin siltä tankeroenglannillani, että onkohan tämä nyt oikein sopivaa, ja mikä hulluinta, mulla oli ihan oikea sanakin suussa. Tarkistin sen äsken - appropriate. Nähtävästi osaan unissani puhua englantia paremmin kuin hereillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, ihanaa! Eikö ole hauskaa kun nettitutuista tulee melkein oikeita tuttuja ;-)

      Sun pitää ruveta treenaamaan englantia unissasi. Mutta AB ei kyllä ole lähelläkään mun miesihannetta. Sä saat jatkossakin suudella sitä ihan missä ja miten paljon tahansa!

      Poista
    2. Mun onni on, että miesihanteet ei välttis oo samoja kuin toisten - saan pitää ne ite ;) (kuten kotona homejuuston)

      Poista
    3. Et kai vertaa miestäsi homejuustoon?!?
      ;-)

      Poista
    4. No siinä mielessä, että kukaan muu ei huoli... mutta mun nykyinen mies ei vastaa millään lailla sitä mun miesihannetta. Tukkakin siltä taitaa lähteä, ennenkuin ehtii harmaantua.

      Poista
  2. Mä just äsken ajattelin, että mikäköhän minussa on vikana, kun aurinko ja valo ei yhtään piristä. Tekisi mieli vain mennä kirjan kanssa peiton alle piiloon pahaa maailmaa. :-) Se ensimmäinen kevät teki kyllä ihan iloiseksi, mutta tämä toinen nyt jostain syystä tökkii. Hassua, miten valo vaikuttaa ihmisiin niin eri tavoin.

    Nuo kuopuksen oivallukset on aina yhtä ihania. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti, Satu, mä olen välillä vähän helisemässä tuon kuopuksen kanssa ;-) Saa purra poskiaan ja koittaa olla pokkana. Sitten tekisi mieli vähän ravistella näitä stereotypioita joita tuossakin niin selvästi on: punttien nostelu ja ruoanlaitto...

      Toivottavasti etenevä kevät jossain vaiheessa rupeaa piristämään suakin ja kömmit sieltä peitonalta ;-)

      Poista
  3. Valo on mulle tärkeä elementti :)

    Meillä oli aiemmassa työpaikassa tapana pitää ti- ja ke-aamuisin aamukahvitapaaminen, jotta kaikki saisivat lyhyen briiffauksen talon asioihin ja samalla näkee, ketä oli vuorossa samaan aikaan. Se oli mun mielestä tosi kiva tapa. Nykyisessä kun meitä on kolme, niin höpöttelemme joka päivä hetken tiskin ääressä kaikenlaista mitä mieleen putkahtaa.

    Ruoanlaitosta tuli mieleen, että pitääkin mennä syömään :) Kuudes aisti mulla on ollut aina, mutta hyvä kuulla seitsemännestäkin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on sellainen tapa, että aamulla juodaan kahvit aamuvuorolaisten kesken ja puolille päiville keitettään uudet, kun iltavuoro tulee. Silloin käydään koko porukalla kuulumiset läpi. Musta on ihan tulla töihin kun valmiiksi keitetty kahvi tuoksuu.

      Lisää valoa odotellessa!

      Poista
  4. Mitkä ihanat päätelmät taas kuopuksella :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, vaikka mua kyllä pikkusen vaivaa nää stereotypiat. Enkö mä muka ole viisas? ja sitten jäi vielä kertomatta, että kuopuksen isä tunkeutui mun reviirilleni ja "lämmittää täydelliset soijanakit". Grrr ;-)

      Poista
  5. Voi mitä höpöjänsä kuopus puhuu :-)) Hän on niin pieni vielä :-)

    Hyvä sinä - kevät herättää!
    -a

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät toden totta herättää aistit ja libidon... ;-)

      Kuopus nyt suoltaa mitä sylki suuhun tuo. Huvittaa nuo stereotypiat - mistä ne oikein tulee?

      Poista
  6. Mua purnatuttaa nuo nykyajan leekoukot. Ainoa oikea naama on :) eikä mitkään partakönsikkäät ja vihamieliset jediritarit.

    Jatka vain hymyilyä, se kaunistaa ja tuottaa iloa kaikkialle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä jatkan enkä ollenkaan hermostu, vaikka meidän legoukkeleilla on ties mitä ilmeitä ;-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana