Ken on täällä kaunehin?

Olemme kehitelleet hiihtoloman kunniaksi vähän puuhaa normaalin kotona rauhoittumisen lisäksi. Mutta sillä tavalla maltillisesti kuitenkin. Minusta loma on parasta lomaillen, lötkötellen, ei suorittaen. Pe-la olimme ihan kotosalla mutta sunnuntaina lähdimme jo käväisemään paikallisella "tallilla" jossa oli avoimet ovet. Tuosta kuvassakin poseeraavasta Prinssi-lampaasta on tullut meidän perhessä oikein legenda. Viime kesän kulttuuriviikkomme lasten tapahtumassa oli mm. eläinten "kauneuskilpailu". Siinä lapset ja lapsenmieliset saivat äänestää suloisinta eläintä ja tuo herra voitti. Minulla oli kunnia julistaa voittaja ja haastatella sitä. Kysäisin, että kuka oli tänään kaunein, johon tuo Prinssi vastasi kuuluvasti ja ihan oikeaan aikaan "määääää". Kerroin tarinaa kuopukselle, joka silloin oli isällään, ja hänestä se oli aivan suunnattoman hyvä juttu. Aina silloin tällöin syksyn ja talven aikana hän on pyytänyt, että "kerro taas siitä lampaasta joka jutteli sun kanssa". 

Niinpä ei ollut todellakaan vaikeaa houkutella häntä paikkaan, jossa Prinssi ja kumppanit asuvat. Esikoinen ei - yllätys yllätys - suostunut lähtemään mukaan. Me rapsuttelimme innoissamme kissoja, ihailimme lampaiden lisäksi pupuja, pukkia, hevosia ja kanoja. Kun paikalle sattui vielä tuttavaperhe kuopuksen ikäisen poikansa kanssa, oli päivä täydellinen. Paistoimme makkarat (kuopus ja tuttavaperhe söivät, minä autoin paistamisessa ja katsoin vierestä), ja nautimme emännän leipomat pullat ja kahvit sekä mehut. Aivan oivallinen pieni retki lähimaastoon. 

Tänään menemme kuopuksen kanssa katsomaan Risto Räppääjä ja liukas Lennart -leffaa. Eiköpähän siinä sitten ole hiihtolomaviihdettä riittämiin. Huomenna vaihtuu kapula ja kuopus lähtee isänsä kanssa jatkamaan lomailua. Minä palaan töihin. Esikoinen saa osansa hiihtolomakivasta loppuviikon ja viikonlopun aikana.