Sivut


perjantai 22. marraskuuta 2013

Ihanat pojat

Vapaapäivä. Tämä nelipäiväinen viikko on ihan mahtava. Työpsykologikin oli sitä mieltä, että ratkaisu on onnistunut. Aivot kuulemma tarvitsevat breikkiä stressaavasta tilanteesta ja oireiden mietiskelystä ja asioiden pohtimisesta. Sellainen tulee luontevasti viikonvaihteen aikana, ja mitä pidempi viikonloppu, sitä varmempi irtautuminen. Ja olen minä itsekin sitä mieltä, että järjestely toimii. Yhtään pahitteeksi ei myöskään ole tämä lisääntynyt oma aika. Jaksan huomattavasti paremmin. Tosin minulla on kyllä vielä matkaa kuopuksen mielenrauhaan ja -hallintaan. Se kuulemma toistelee itselleen jedilakeja, joita ovat isänsä kanssa lukeneet jostain lapsillekin soveliaasta Star Wars -kirjasta. Oikeasti, minä en kestä, että 7-vuotias poikani rauhoittuu hokemalla itselleen "Ei ole tunnetta, on rauha"! Pojasta polvi paranee... Opettaja sen sijaan voi olla tyytyväinen, koska toinen käytössä oleva fraasi kuuluu - näin minulle kerrottiin - "Ei ole tietämättömyyttä, on tieto".




Sitten esikoiseen. Jouduin aivan vahingossa kuulemaan hänen ja Turun Maata näkyvillä -festareilla tavatun uuden ystävän keskustelua. Minun huoneeni on poikien huoneiden välissä ja olin jo painunut sänkyyn lukemaan kun esikoinen vielä chattasi parin tutun kanssa omassa huoneessaan. Yksi heistä oli tämä uusi tuttavuus. Tyttö, X. Kuulkaapa, ei ole kauaa, kun koin kakkupalaylpeyttä, mutta tämä oli vielä jotain paljon suurempaa. Se poika keskusteli järkevästi, oli analyyttinen, kohtelias, reflektoi tunteitaan ja selvitti netissä kirjoittamisesta, vääränlaisista hymiöistä ja liian suurista kirjaimista johtuvia väärinkäsityksiä, otti muita huomioon. "Ei jutella näistä kotikylän asioista ja tyypeistä kun tuo X ei tiedä eikä pääse juttuihin mukaan. Mä tiedän miltä se tuntuu. Ja se on sitä paitsi epäkohteliasta."

Kuulin hänen myös keskustelevan siitä, että me suomalaiset huomaamme herkemmin vikoja kuin hyviä puolia vaikkapa itsessämme. Sitten jokainen teini etsi vuorollaan niitä positiivisia puolia. "Mä en herkästi luo ennakkokäsityksiä tyypeistä vaan oon avoin. Enkä oo rasisti tai oudoksu erilaisuutta. Niin, ja uskallan itekin olla erilainen." Sitten seurasi rastapääesikoiselta vitsi: Miten hippi tapetaan? No hukutetaan se mainstreamiin... Kuulin hänen myös kertovan X:lle, että ei ole olemassa rumia naisia. Että kaikki ovat omalla tavallaan kauniita. Huh, on tässä pureskeltavaa. Jos eilen oli ikkuna itsetuntemukseen, niin tämä oli oppitunti teinin sisäiseen maailmaan. Loistava sellainen!

12 kommenttia:

  1. Chattaako ne nykyään ääneen?
    No, siskonpoikakin mölys huoneessaan yksin, kun siskon luona kävästiin, mutta luulin sen vaan pelaavan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne pelaa ja juttelee siinä samalla, muun muassa ;-) Niin, ja kaksi näyttöä pitää olla vierekkäin, niin toisella voi olla koko ajan Face auki ja toisella pelata. Mullakin on perässä pysyminen.

      Poista
  2. Siis sinulla on niin uskomattoman fiksut lapset, että sinun on syytä kulkea rintarottingilla ympäri kaupunkia. Olisko jotain rintamerkkiä, vaikka tekstillä "fiksujen lasten äiti" tms. Aivan mahtavaa!! Hyvää vapaapäivää ja viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä yllätyin itekin tuosta teinistä, vaikka olenhan mä tiennyt että se on erityinen, mutta sen sosiaaliset taidot ei musta koskaan oo ollut mitään ihan timanttista. Aika ja ikä ovat vissiin tehneet tehtävänsä.

      Niin, ja kiitos, melkein punastuin... Uskaltaiskohan sellaista rintanappia käyttää ;-)

      Poista
  3. Kirjoitat tosi lempeästi ja arvostavasti lapsistasi. Heräsin itsekin taas päivityksesi lukiessani miettimään omia tyttäriäni ja sitä kuinka paljon enemmän pitäisi osoittaa arvostustansa heitä kohtaan. Onko tosiaan niin, että nykypäivän nuoret ja lapset on viisaampia ja harkitsevampia kuin me aikoinaan oltiin? Tuntuu ainakin siltä, kun heidän eloaan ja puheitaan seuraa ja kuuntelee. Mäkin olen esikoisestani ajatellut, että sen sosiaaliset taidot ei ole ihan parhaat mahdolliset, mutta on käynytkin ilmi, että se vain jakaa itsestään hyvin harvoille, mutta sitäkin viisaammin. Olisi itselläkin tuosta oppimista. Kaikille ei kannata itsestään ihan kaikkea kertoa. Ne syvälliset avautumiset ja luottamus kannattaa tosiaan osoittaa vain hyvin harvoille valituille. Onnea meille onnekkaille viisaiden lasten vanhemmille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea todellakin, meille molemmille! Ja kiitos kauniista kehuistasi...

      Minä olen jotenkin niin syvästi sisäistänyt, että porkkanalla saa niiin paljon parempia tuloksia aikaiseksi kuin kepillä. Yritänkin aina antaa positiivista palautetta kun se vaan on mahdollista. Koska missä muualla kuin kotona se itsetunto rakennetaan? Sen tietää aikuisenakin, miten upea tunne on tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on, vikoineen päivineen.

      Ja totta puhut, meillä on aika lailla opittavaa tältä uudelta sukupolvelta. Kun vaan olisi aikaa kuunnella ja oppia. Luin aamuisella markettireissullani eilien iltapäivälehtiä jossa puhuttiin lasten käytöshäiriöistä ja levottomuudesta. Sinkkonen totesi, että aikuisten pitäisi hellittää, olla läsnä, kotona, rauhassa, lapsia varten. Allekirjoitan täysin!

      Poista
  4. Mainiot pojat :) Esikoisesi on sisäistänyt nyt jo sen, mitä moni ei koskaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tässä vasta sisäistän, että paitsi matemaattisesti, se lapsi saattaa olla lahjakas myös sosiaalisesti (jota, salaa kerrottuna, arvostan todella paljon enemmän...)

      Hui! Ja kiitos!

      Poista
  5. Leipoo, osaa arvostaa naisia ja keskustella. Teillä on kohta tyttö X:iä jonossa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm, totta! Tuosta saa kyllä joku hyvän puolison itselleen ;-) Mutta mä kyllä valkkaan parhaan niistä X:istä - eikö se ole äitien oikeus?!?

      Poista
    2. Olen tässä jo vuosia valmistellut itseäni siihen, että jossain vaiheessa paikalle pelmahtaa epämieleinen miniäkokelas ja mun on nyt hoettava sullekkin se mantra "Valitsee itselleen ei minulle" :D

      Poista
    3. Voi hitsi, niinkö se menee? Onneksi mulla on kai vähän aikaa sulatella tätä ajatusta ja opetella mantra ;-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana