Sivut

torstai 5. syyskuuta 2013

Mutkia ja mäkiä

...mutta myös paljon hyvää. Olen ollut aika lailla poikki tämän viikon. Liekö luonnonhomeet vai mitkä, mutta olo on ollut töissä ihan kaamea. Lämpökin on noussut muutamana päivänä laskeakseen taas illalla kotona. Menkatkin kai tulollaan... Tiistai oli erityisen huono päivä, olin äreä ja kireä. Mutta edetessään päivä petrasi kuin sika juoksuaan. Työpäivän jälkeen kipaisimme kuopuksen kanssa metsään luonnonhomeista välittämättä ja vaikka sieniä emme löytäneetkään, rauhoittaa se kummasti, metsässä kävely. Kotona sitten odottikin oikein ihana ja iloinen yllätys: olin kröhöm, taas, tilannut Magsilta korun, ja se löytyi postilaatikosta. Minulle ei-niin-luonteenomaista aitoturkoosia ja simpukkaa sisältävän kaulakorun lisäksi paketista paljastui suloiset korvakorut. Mags kirjoitti arvelevansa, että tarvitsen savukvartsin ja rutiilikvartsin energioita. Osui ja upposi! Kiitos!


Parempia kuvia korusta taas Magsilla.
Rannerengas on ystävän tuliainen, tehdastuotantoa.


Esikoinen oli tiistain kuopuksen isällä ja kuopuskin kävi kaverillaan, joten sain vähän omaa aikaa. Minä kävin siinä välissä tervehtimässä flunssaista ystävää. Keskiviikko taas vierähti ihan kotosalla ja saunoimme poikkeuksellisesti koko porukka. Yleensähän lämmitämme saunan viikolla esikoisen kanssa kahden vasta sitten, kun kuopus on jo unten mailla. Tänään onkin ihana aamupäivän vapaani ennen iltavuoroa, jonka jälkeen olisi vielä vanhempainilta kuopuksen koululla. Pidätän itselleni oikeuden olla menemättä, jos olo on valmiiksi kovin huono. Saan siellä oireita kuitenkin.


***

Mutta on meillä ollut virkistäviä keskustelujakin. Viikko pari sitten kuopus kysyi, että miten se vauvan siemen pääsee äidin mahaan. Kerroin, että mies laittaa sen naisen sisään ja käytin esimerkkinä Avaraa luontoa. "Olet varmaan nähnyt siellä kun eläin kipuaa toisen päälle." Se riitti sillä kertaa.

No, aihe oli hautunut, ja nyt jatkettiin. "Meneekö ne ihmisetkin sillai päällekäin?" Joo, menee. "Mut se alempihan voi tukehtua!" Sitten mietitiin tarkemmin, miten se siemen pääsee perille. Kerroin, että se laitetaan pippelillä. "Mä kun luulin, että pippeli on vaan pissaamista varten." Valistin, että myöhemmin sieltä tulee sitten vauvansiemeniäkin. Tämä on suora lainaus:  "Jos ei tulekaan vaimoa - mikä ei ole todennäköistä, kun melkein kaikilla on vaimot - niin voiko ne siemenet sitten heittää roskiin?" Hmmm... voi?

Eilen aamulla kuopus kysyi, miksi vasta löytyneen aataminomenan nimi on juuri aataminomena. Kerroin Raamatun luomiskertomuksesta ja ensimmäisistä ihmisistä. "Niin mutta miten tuo kaikki liittyy omenaan?" Jatkoin hyvän ja pahan tiedon puusta jolloin asia taisi valjeta. "Ai se omena juuttui Aatamin kurkkuun?"

Eiköhän näillä kuitata parit elämänkatsomustiedon tunnit, jotka joka toisen perjantain poissaolon vuoksi väliin jäävät!

18 kommenttia:

  1. No niin, hienostihan nuo elämän tosiasioiden selitykset sujuvat sultakin. Tosin epäilen, ettet ihan vielä ole selvillä vesillä... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehei, en olekaan. Jahka tämä osio sisäistetään, mennään yksityiskohtiin. Ja odotan jo innolla lauantain Avaraa luontoa, kuopuksella on kotiviikonloppu.

      Poista
  2. Omena juuttui Aatamin kurkkuun, jee, hieno keksintö :-D Rutistus-hali sinne kuopukselle!
    Meilloli aikanaan joku lapsille suunnattu video (jota sitten lainasin laajasti ystäväpiirissäkin) - siinä oli "romanttisia siittiöitä", erittäin ansiokas tallenne.

    -Niin kiva nähdä korusta kaulassa-kuva, kiitos :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon ihan varma, että aataminomenan nimi tulee juuri tuosta ;-) (Hei ja tarkistin Wikipediasta, tuosta alati luotettavasta lähteestä ja se sanoi, että tämä on kansanuskomus, puolikas siitä hyvän ja pahan tiedon puun omenasta tarttui Aatamin kurkkuun.)

      Koru on ollut kaulassa siitä asti kun sen postilaatikosta poimin. Samoin korvikset korvissa!

      Poista
  3. Sä suoriuduit hienosti neuvonnasta! :)

    Sun ei tarvinnut turvautua kukkiin ja mehiläisiin selityksessä. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei, meillä ei koskaan ole turvauduttu kukkiin ja mehiläisiin. Tuossa kohtaa koitin kyllä harhautusta ja etäännytystä kun siirsin puheen Avaraan luontoon ja eläimiin ;-)

      Poista
  4. Tuo metsässä kulkeminen on vaan niin parasta, vaikka tosiaan siellä taitaa olla paljon homeita tähän aikaan vuodesta. Meikäkin painaa siellä koiran kanssa kaatumista peläten....Eilenkin lähdettiin seuraamaan polkuja koiran mielihalujen mukaan ja hauskaa oli. Ja auttaa hyvin muuten myös pms-oireisiin.
    Kyllä tuo oikeanlainen selitys asioille on se paras. Lapset miettivät ja kysyvät tarvittaessa lisää. Myös meillä se on toiminut hyvin silloin aikoinaan. Nyt taitaa olla jo käytännön harjoituksia....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aina ollut sitä mieltä, että lapsen kysymyksiin pitää vastata totuudenmukaisesti mutta ikätaso huomioonottaen. Mieluummin vähän liian vähän kuin liikaa - lapsi kysyy kyllä sitten, jos tarvitsee lisäinformaatiota. Tai kun on pureskellut edellisen ja haluaa tarkennusta - kuten meillä!

      Metsän rauhoittavasta vaikutuksesta taitaa olla ihan tutkimuksiakin. Uskon siihen ihan ilman niitäkin!

      Poista
  5. Hyvin selitit kuopukselle :) Meillä ei ole vielä tullut näitä kysymyksiä.. :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistaakseni esikoisenkin kanssa oli näitä aikoja myös, kun asiaa ekan kerran sivuttiin. Toisin sitten tokaluokalla tuli oikein ajankohtaiseksi, kun rupesin odottamaan kuopusta ;-) Saa olla kieli keskellä suuta!

      Poista
  6. Metsässä kulkeminen on kyllä lääkettä moneen asiaan.

    Mielenkiintoisia nuo lasten kysymykset;) Hyvin selitit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ihan parasta terapiaa. Mietin just, että jaksaisinko hilpaista ennen iltavuoro pienen lenkin... On vissiin ihan tutkittukin, että luonnossa lapsi rauhoittuu, ja yhtä lailla tietysti myös aikuinen.

      Kieli keskellä suuta saa kyllä olla. Odotan jännityksellä lauantaista Avaraa luontoa ;-)

      Poista
  7. Piti niin "viisaasti" ottaa kantaa homejuttuihin mutta tuo teidän Avara Luonto sai mut täysin pois tolalta - olette te mainio pari! :D :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ei kyllä tylsää päivää tuu tuon tenavan kanssa. Odotan kuules kauhun sekaisella innolla tän lauantain Avaraa luontoa. Jos siellä joku lintu tahi nisäkäs uskaltautuu parittelemaan, niin mä oon liemessä ;-)

      Saatte sitten raportin, tästä voi tulla jatkokertomus!

      Poista
  8. Kiitokset ihanista nauruista, kyllä se aina yllättää, kun lapsi kysyy miten ne siemenet sinne äiti sisälle pääsee ?
    Mutta kiva että hän kuule ne sinulta, kun kyliltä ... Kiitos marjaana , koitaa pärjätä sen homen kanssa tappelessa jotenkin ... haluaisin auttaa mut ei osaa . Siten vaan lähetän hali ja otan osa .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Halit ja lämpimät ajatukset autta aina, kiitos Nata!

      Ja kiva, jos kuopuksen edesottamukset naurattaa, minullakin on aika usein ilmeessä piteleminen ;-)

      Poista
  9. Turkoosi on täydellinen väripari oranssille :) Se on niitä äitiyden hetkiä, jotka haluaisi tuupata jonkun toisen harteille, kun näitä kysymyksiä alkaa tulemaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon liian jämähtänyt yhdistämään noin radikaalisti! Parasta mihin pystyn, on oranssi ja violetti yhdessä.

      Mua pelottaa, ihan kohta alkaa Avara luonto...

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana