Sivut

keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Parempi myöhään...

...vai miten se nyt meni?

Emme uskaltaneet laittaa pottuja maahan ennen reissuamme (syitä on useita - kylmät yöt ja se, ettei kukankastelijamme sitten olisi tarvinut huolehtia myös kasvimaastamme), sitten tuli juhannus enkä aattona kun asian hoksasin, ehtinyt enää saada multaa mistään. Alkuviikosta vihdoin tyrkkäsin sormet säkkiin ja istutin perunat. Näitä ei kyllä millään mittarilla voi sanoa varhaisperunoiksi. Saa nähdä saadaanko oman maan antimia ennen syyssateita. Persiljaa ja herneitäkin laitoin, salaattia en voinut kun oli niin kuuma. Viime vuonna eivät kurjat itäneet kun istutin liian lämpimässä. Ehkä vielä jonain päivänä tässä jahka viilenee. Mutta ei mitään kiirettä, viilenemisellä, minä niin nautin tästä kun hiki virtaa. (Tuo vasemmanpuolimmainen hökötys kuvassa on muuten yrttilava, jonka esikoinen värkkäsi minulle jonain vuonna äitienpäivälahjaksi. On ollut hyvä käytössä.)




Istutuksen jälkeen tuli äkkilähtö lähikaupunkiin kun ystävä kyseli kyytiä päivystykseen. Sain samalla reissulla hoideltua kaupunkiasioita ja miten sieltä sitten tarttuikin alennusmyynnistä mukaan myös piristystä terassille. Pari pepunalusta ja saman värinen sanko kukkaruukulle. Kyllä nyt muuten kelpaa istua lueskelemassa. Kuopuskin jo kotiutui eilen illalla ja sylipula oli melkoinen. Olemme rauhassa kotosalla nämä viisi-kuusi päivää mitkä hän tässä välissä täällä viettää ennen uutta lomapätkää isällään. Istuskellaan terassilla, ehkä käydään uimalassa, nautiskellaan. Minäkin menen seuraavan kerran töihin vasta maanantaina, mutta sitten onkin intensiivinen työviikko. Kunnassamme on kulttuuriviikko ja minä olen aktiivisesti mukana sen järjestämisessä päivätyöni ohella. Seuraava viikonloppukin menee työn merkeissä, mutta ei se haittaa. On mukavasti erilaista taas luvassa. Kuulette sitten.





Tuo luvussa oleva kirja vaikuttaa muuten aikas koukuttavalta. Vähän erilaista, psykologista jännitystä luvassa ainakin alun perusteella. Voin jo nyt suositella kesälukemiseksi dekkareista pitäville.

2 kommenttia:

  1. Ihana yrttilava :) Mää sitten tykkään tuollaisesta säntillisyydestä, kaikki kasvaa sitten siinä sotilaallisessa järjestyksessä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta
      - jos kasvaa... ;-)

      Tää meidän puutarhapuuhastelu on vähän tällaista terapiaa, mutta olen kai mä persiljaa ainakin noista lavoista saanut. Basilikan ehti pistellä poskeensa joku pieni otus ennen mua. Täytyykin vähän kastella tänään, on meinaan aikas kuuma täälläpäin.

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana