Sivut


lauantai 15. joulukuuta 2012

Anteeksi maalaisuuteni

Minä olen tainnut löytää loppusijoituspaikkani. Olen elämäni aikana asunut monenkokoisissa kaupungeissa mutta nyt tuntuu, että minusta on tullut maalainen. Kouluni kävin lähistöllä olevassa suurehkossa kaupungissa, opiskeluaikani asuin vielä suuremmassa ja sitten pitikin jo päästä Helsinkiin. Esikoisen tehtyäni alkoi matka pienempää kohti, ensin takaisin lapsuuden kaupunkiini eikä sekään sitten enää riittänyt. Nyt asun 4000 asukkaan kunnassa, joka on kuitenkin mukavan lähellä ison kaupungin palveluja ja kaikkea mitä ihminen nyt keksii toivoakaan. Minä toivon juuri nyt lämpöhuopaa ja glögiä. Ja rauhaisaa eloa possupuvussa!


15.


Ehei, ei minusta saa salonkikelpoista. Ei vissiin enää edes kaupunkikelpoista. Tuli nimittäin testattua eilen kun oli kokous lähikaupungissa ja juoksentelin vähän kaupoillakin. Tässä pari esimerkkiä elävästä elämästä:

- jopa yhdeltä päivällä siellä tuntui olevan kauhea ruuhka. (Lue: enemmän kuin kuusi ihmistä yhtä aikaa näkyvissä.) Ja se ahdisti minua.

- meinasin pyörtyä hajuvesiosaston läpi kulkiessani. Kotioloissa en edes muista tuoksuyliherkkyyttäni saati sitä mikä on hajuvesiosasto. Meillä ei ole sellaisia.

- katu oli ihan sula - kuinka ekologista... ja silti ison tavaratalon ovessa luki varoituslappu kapitaaleilla: VARO LIUKASTA KATUA! Meillä on lunta puoleen sääreen eikä kukaan varoittele mistään. Aurataan kun ehditään.

- valitsen mieluummin lämmön ja käytännöllisyyden kuin tyylikkyyden.
Hanskat vs kohmeiset sormet (hrr).
Pipo vs korvat jäässä (hrrr).
Kaulahuivi vs avoinainen takki ja paljas decoltee (hrrrrr).
Kunnon talvikengät vs tennarit ja paljaat nilkat (hrrrrrrr).
(kaikki bongattu parituntisen vierailuni aikana)

- pulut olivat oikeasti ihan hirveän pelottavia!




No, onneksi silkkilangasta, josta ei tullutkaan takkia trombia, tuli kaunis salonki- ja kaupunkikelpoinen huivi. Eikö vaan tullutkin?

***

Eikö niin, äiti, että korvista menee suora linja aivoihin?
Ööö..
Niinku sillei että kun jotain kuulee niin se luikertelee aivoihin ja sitten ymmärtää.


12 kommenttia:

  1. Lämpöhuopa on lähes paras asia maailmassa... Se on ainoa, josta EN halua ikinä erota :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulta mä siitä luin ja rupesin haaveilemaan. Olen vielä kahden vaiheilla ;-)

      Poista
  2. Maalla on mukavampaa, vaikka meillä täällä tosi korvessa asuukin omituinen kansa. On se silti viisasta porukkaa, jos itse unohtaa jotain tekemisiänsä niin kyllä naapurit muistaa ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi tuo on niin totta. Ja vaikka itteä ei omat mokat kiinnostaiskaan niin aina voi olla varma, että naapureita kiinnostaa. Ja jutut leviää... Mutta on tässä yhteisöllisyydessä tosi paljon ihaniakin puolia. Minä ihan oikeasti viihdyn maalla!

      Poista
  3. Uusi huivisi on aivan ihana!!
    Lämpöhuopaa en ehken kaipaa, mutta (itse neulotut) villasukat on maaliman paras keksintö!

    Ja vaikka asunkin tässä ruuhkaisessa lähikaupungissasi, niin keskustaa ja sen kauppoja välttelen parhaani mukaan... Noo, on lähi-risman kassallakin aina jonoa... Mut en pärjäis, jos ei ois metsä vieressä ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mustakin se on mahtava. Ja tuo väri - jos tuo ei piristä niin ei sitten mikään.

      Sähköhuopa on edelleen harkinnassa eikä jo tulossa juurikin siksi, kun tavallaan miellän sen turhakkeeksi.

      Minäkin nautin siellä asuessani luonnonläheisyydestä. On paikkoja ja paikkoja, esim. Kauppakadulle en ikinä muuttaisi.

      Poista
  4. Ei maalaisuutta tarvitse pyydellä anteeksi. Tota sun listausta lukiessa tosin huomasin, että ehkäpä musta on tulossa kaupunkilainen, koska
    - kuljen kädet syvälle taskuun tungettuina jottei sormet kohmettuisi; hanskat odottaa kiltisi kotona eteisessä, jos ensi kerralla muistaisin ottaa ne mukaan
    - pidennyshiukset pitää korvat lämpiminä eikä mikään pipo
    - takki on auki, mutta kaulahuivi sentään on

    PS. Kunpa se olisikin niin. Suora linja korvista aivoihin siis. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei, ei miehillä ainakaan. Ole suoraa linjaa korvista aivoihin, nimittäin. En kuitenkaan sanonut sitä kuopukselle ;-)

      Kaupunkilaishiiri ja maalaishiiri. MOT!

      Poista
  5. Tulin vielä todistamaan, että itse pidin vuoden ajan lämpöhuopaa turhakkeena. Sitten oli pakko, kun aina vaan paleli. Ja nyt me emme enää eroa *köyttää terhakammpin kiinni huopansa*! Suosittelen lämpimästi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen niin kahden vaiheilla... Mua kun tuppaa kovasti palelemaan normaalistikin, ja sitten jos olen käynyt paikassa, jossa saan homeoireita, on palelu ihan jäätävää. Ääreisverenkierto lakkaa pelaamasta ja mikään määrä villasukkia ei riitä.

      Auttaiskohan tähän hartiajumiinkin? Voi hitsi, mä puhun jo itseäni ympäri ;-)

      Poista
    2. No mä ostin vähän epäillen myös maailman halvimman... hyvä sekin on :) Hinta oli n. 20 monikansallista + 2 egen toimituskulut.

      Poista
    3. Mäkin taisin ihan vahingossa painaa Osta-nappia ;-) Onpahan sitten ainakin yksi paketti mullekin jouluaattona!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana