Olla öllötellään

Kyllä minun kelpaa. Olla ja lomailla. Olen ottanut vaatimattomaksi tavoitteekseni, etten tee sitten yhtikäs mitään lomalla. Aika hyvällä mallilla on suunnitelman täytäntöönpano tähän mennessä!  Yhden lämpimän aterian olen pojille päivittäin luvannut, mutta muuten on melko rentoa minun eloni. Ja tuossa ruokahuollossakin on esikoinen ollut kovasti apuna. Oikein piti kirjata viikkorahaa varten ylös kaikki tämän viikon huusaukset: teki perunamuusin ja uunilohen, leipoi Tiramisun sekä raparperipiirakan, loihti makaronilaatikon ja pyöräytti kauraleivät. Täytyy taas muistuttaa itselle, ettei tuo ole lainkaan itsestäänselvää teini-ikäiseltä pojalta. (Olen kertonutkin, että meillä on keppiä ja porkkanaa -tyylinen viikkorahasysteemi.)

Kortti iki-ihanan Serge Blochin, keittiön seinältä

Loman kunniaksi on myös ihan pakko ottaa puheeksi tämän kesän - tai varmaan minkä tahansa kesän - kestoaihe: sää. Nämä kelit kelpaavat minulle oikein hyvin. Olen saanut terassillani aurinkoa ja lämpöä ihan kotitarpeiksi ja talven varallekin D-vitamiinia kerättyä. Satanutkin on, lomallani, mutta ei haittaa sekään. Silloin voi olla tekemättä mitään sisällä. Villatakki etenee, sisällä ja ulkona.

Hauskaa on myös kuopuksen kanssa (olympialaisia katsellessa):

"Musta on kiva kun me on synnytty Suomen henkilöiksi."
Mikä siinä on erityisen kivaa?
"No ettei tartte puhua omituisesti."


Mukavaa viikonloppua, ilmeisesti. On pikkasen päivät sekaisin. Lomalomalomalomaloma!