Sivut


torstai 9. elokuuta 2012

Ihana elämä, ihanat ystävät

Vapaus vapaus vapaus vapaus! Kuopus lähtee jo yhdeksän maissa tutustumaan eskariin isänsä kanssa ja sitten pitkäksi viikonlopuksi hänen luokseen. Esikoinen hyppää iltapäivällä junaan ja köröttelee Helsinkiin kummitätinsä luokse. Palaa maanantaina. Minä starttaan nyt ensi alkuun ystävän mökille rentoutumaan. Vaikka kummoista keliä ei ole luvattu, aiomme jäädä yöksi. Syödä, saunoa ja parantaa taas maailmaa. Punaviinikin kuuluu suunnitelmiin. Elämä on ihanaa! Eikä vähiten siksi, että esikoinen leipoi eilen kummitädilleen tuliaisiksi aivan taivaallisen hyvää Saaristolaisleipää. Minä saan toisen niistä mökille mukaani, voi pojat että minun kelpaa.



Täytyy vähän myös taas hehkuttaa ystäviäni ja ihmisiä ylipäätään. Kuopuksen parhaan kaverin vanhemmat ovat olleet aivan suloisia eromme jälkeen. Viimeksi, kun hain kuopusta heiltä, he ehdottivat uutta tapaamista pojille ja yleensä olemme vuorotelleet: kuopus menee heille ja seuraavalla kerralla kaveri taas tulee meille. Nyt isä ehdotti, ettei tämän vuorottelun tarvitsisi olla niin orjallista.  Jos minusta tuntuu siltä että olen oman ajan tarpeessa tai jos on jotain asioita hoidettavana, voisi kuopus kyllä tulla useammin heille kun heidän poikansa meille. Voi miten tuntui hyvältä ja pääsi melkein itku!

Ihan oikeasti itku pääsi, kun erään toisen ystävän kanssa oli ollut puhe mennä lauantaina ulos syömään. Kerroin hänelle, että taitaa olla parempi siirtää tapaamista, koska tilipäivä koittaa vasta ensi viikolla ja olen vähän vähissä varoissa ennen sitä. Ystävä ehdotti, että mikäli haluan ja jaksan lähteä, hän kyllä maksaisi minunkin ruokani. Minä voin sitten joskus - kuulemma vaikka viiden vuoden päästä, jos niikseen tulee - tarjota takaisin, kun tilanne helpottaa. Oi ja voi.

Ihmiset ovat ihania! Siitä saa voimia.




Kauniita ja iloisia ajatuksia teidänkin suuntaan, blogiystäväni!

4 kommenttia:

  1. Voi että, kuulostaa aidolta ja ihanalta ystävyydeltä. Tuollainen pyyteettömyys tekee ystävyydestä merkittävän. Ja jos on joskus sopiva hetki, voi toteuttaa sitten tarpeen vaatiessa omaa pyyteettömyyttään vastavuoroisesti. Enpä ihmettele, että liikutuit. Mukavaa torstaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen samaa mieltä. Ehkä olen tehnyt jotain oikein, kun olen ansainnut ja saanut noin ihania ystäviä!

      Poista
  2. Ihania ystäviä tosiaan! Mulla on myös useita tuollaisia ihmisiä läheisissä ja olen kiittänyt maailmankaikkeutta ja Jumalaa ja kaikkea niistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö ole aivan mahtavaa! Se on suuri siunaus, ettei ole yksin, vaikka yksinhuoltaja olisikin!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana