Sivut


lauantai 14. heinäkuuta 2012

Onnea ja epäonnea

Eilen oli perjantai ja 13 päivä. Vaikka joissain asioissa olenkin aika hörhö, tällaiset jutut eivät minua hetkauta. Epäonnea oli kuitenkin ihan kotitarpeiksi torstaina, kun esikoinen matkasi anopin luota takaisin. Junassa oli laitevika eikä se lähtenyt lainkaan matkaan. Jatkoyhteyksiä tänne meille tulee niin harvoin, että kotiintulo viivästyi tästä syystä kolme tuntia.

Puolitoista tuntia oli pitänyt isolla asemalla odotella, mutta onneksi poikakin on iso ja osaava. Oli käynyt pizzalla, kun viimeisessä junassa ei edes ravintolavaunua ole, ja ostanut ajanvietteeksi Collinsin Nälkäpeli-kirjan. Nyt se istuu nenä kirjassa ja äiti on ylpeä. Meillä nimittäin suutarin lapsella ei ole kenkiä, eikä esikoinen ole oikein innostunut lukemisesta Aku Ankkojen lisäksi. Pienenä sille kyllä kovasti luettiin, samoin kun kuopuksellekin, mutta ei. Ei sitten.

Ei pelota mustat kissat...

Minä painelin juna-asemalle hakemaan esikoista torstai-iltana myöhään ja ihmettelin, kun ei poikaa näkynyt. Se oli kirjaan syventyneenä menettänyt ajan- ja paikantajun ja onnistunut istumaan vessassa kun juna jo jatkoi matkaa. Autuaan tietämättömänä vielä, että jo olisi pitänyt hypätä pois - eivät vissiin olleet kuulutukset kuuluneet vessaan asti eikä savulasi-ikkunoista näe aseman kylttejä... Ei auttanut kuin polkaista 35 kilometriä seuraavalle asemalle poikaa hakemaan. Ihan vähän meinasi kiukuttaa, mutta onneksi sain menomatkan päästellä ärräpäitä ja niin lujaa kuin rajoitukset antoivat myöten, niin sai esikoinen kuitenkin lämpimän vastaanoton.

Toinen, mikä meinaa peruspositiivisesta luonteenlaadusta ja ajattelutavasta huolimatta niitä ärräpäitä nyt aiheuttaa on tuo ..rkeleen sää. Siis ihan oikeasti. Eikö sitä vettä nyt ole niin maailmalla kuin Suomessakin tullut jo ihan riittämiin? Vai onko joku eri mieltä? Uskaltaako joku olla eri mieltä? Minulla alkoi nimittäin viikon mittainen loma ja koko viikoksihan tuota sadetta ainakin nyt on uumoiltu.


Jos minua ei hetkauta taikauskoiset enteet niin eivät paljoa horoskoopitkaan, vaikka ne luenkin. Eivät, vaikka yksi lupaa tulevaksi viikoksi jänniä juttuja: Sinun on oltava oma itsesi. Älä yritä miellyttää muita, vaan nauti elämästä ja muista välillä rentoutua. Tulet kohtaamaan jonkun erityisen henkilön, jonka syli on tarkoitettu juuri sinulle! Hiljainen charmi tuo nyt eniten menestystä, joten älä pidä turhaa melua itsestäsi.

Vai uskoisinkohan sittenkin, ihan hissukseen rentona lomalla kotosalla?

2 kommenttia:

  1. Minäkin taisin tehdä sen virheen että lapset kyllästettiin kirjoilla... Oli aika, ettei romaanit maistuneet, mutta, taas jälleen kerran aika muutti kaiken, kovia lukijoita molemmat :-)

    -Jee, malta nyt muutama päivä odotella sitä erityistä syliä, että saatais todistettua karneolin teho ;-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tuossa itsekin mietin, että yhteisvaikutus voipi sitten olla ihan tuhoisa ;-) Taidan pyllyillä possupuvussani kotosalla tämän lomaviikon...

      Minäkin toivon, että se lukukipinä kuitenkin joskus syttyy. Ja vaikkei syttyisi, ei tämä hukkaan ole mennyt. Kielitaju on molemmilla mahtava, samoin sanavarasto.

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana