Huhtikuu, hip hurraa!

Aika mahtavaa, tämä kevät tuntuu todellakin etenevän, koska nyt on jo huhtikuu!

Sain vielä rauhassa heräillä ja käydä perinteisillä sunnuntain huoltamokahveillakin ennen kun pojat kotiutuivat. Ja ette kyllä usko mihin sillä reissulla jouduin: virpomaan! Kuulimme, että eräs tuttu oli ostanut sammiollisen munia virpojia varten eikä ketään sitten ollutkaan käynyt. Hulvaton ystäväni tietenkin keksi, että meidän on pakko mennä ilostuttamaan odottajaa. Ei auttanut kun sitoa kaulahuivi päähän ja piiloutua aurinkolasien taakse, etsiä seudun surkein oksa ja ryhtyä tuumasta toimeen.

Oi, viikonlopun parhaat naurut, kyllä! Ensi vuodeksi jo kehittelimme ideaa - minä voisin pukeutua pupu(tytö)ksi ja käydä kärttämässä munia yhdessä jos toisessakin osoitteessa. Ystävä lupasi lähteä kuskiksi, mikäli tarvitsen taustatukea taikka rohkaisuryyppyjä.

Kävihän niitä virpojia meilläkin

Oli jälleen ilo saada perhe koolle ja päätimmekin piilottaa pääsiäismunat jo palmusunnuntain kunniaksi. Esikoinen kun ilmeisesti lähtee pääsiäiseksi kaverin perheen mökille ja kuopukselle teki tiukkaa katsoa virpojien palkkapusseja kuolaamatta. Ja minulle se sopii vallan hyvin, eipähän tarvitse ensi viikolla pelätä napostelevansa lasten pääsiäisherkkuja parempiin suihin. Minulla on tapana piirtää kartat pojille ja niiden avulla etsivät munia. Varsin hauskaa!

Tänään puolestaan on raskas ja jännittävä päivä: meillä on sisäilmapalaveri esikoisen entisellä ja kuopuksen tulevalla koululla. Jonkinnäköisiä mittauksia on tehty ja kuulemme niiden tuloksia. Meille on varattu myös puheenvuorot sen toisen äidin kanssa, jonka lapset oireilivat koulussa kovasti. Saa nähdä mitä siitä tulee.
Mutta tulossa on pari neljän päivän työviikkoa ja se tuntuu kyllä tervetulleelta kevennykseltä.

Meillä on pakko kylvää mullan sijasta paperille
- minä kun en kestä märässä mullassa muhivia homeita

Tuota kun katsoo oikein oikein tarkasti, saattaa nähdä, että meille ehkä tulee pääsiäiseksi ihan oikea rairuoho. Sitä odotellessa!