Sivut

sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Näälämies vai kyty?

Yksi hienoimmista tuntemistani teksteistä on Kaarlo Sarkian runo Älä elämää pelkää.  Sen voisi empimättä ottaa elämänsä ohjenuoraksi, vai mitä?

    Älä elämää pelkää,
    älä sen kauneutta kiellä.
    Suo sen tupaasi tulla
    tai jos liettä ei sulla,
    sitä vastaan käy tiellä,
    älä käännä sille selkää.
Älä haudoille elämää lymyyn kulje:
Ei kuolema sinulta oveaan sulje.

    Kuin lintu lennä,
    älä viipyen menneen rauniolla
    nykyhetkeä häädä.
    Suo jääneen jäädä,
    suo olleen haudassa olla,
    tulevaa koe vastaan mennä.
Ole vapaa, kahleeton tuulen tavoin:
On kuoleman portti aina avoin.

     Älä koskaan sano:
    "Tämä on iäti minun."
    Elon maljasta juovu,
    taas siitä, jos tarpeen, kivutta luovu.
    On maailman rikkaus sinun,
    kun mitään et omakses ano.
Elä pelotta varassa yhden kortin:
Näet aina avoinna kuoleman portin.


Tästä on tehty lukuisia laulusovituksiakin. Säveltäjä Kaj Chydenius itse toteaa Kaarlo Sarkia -laulut nuottiteoksen saatesanoissa: "Runot olivat minulle järisyttävä kokemus, niiden välittämä tunteen syvyys, ilmaisun täsmällisyys ja kielen hiljainen hehku olivat parasta mitä olin suomenkielellä lukenut." Kaj Chydeniuksen sävellys ja Ritva Sorvalin tulkinta ovat upeita kumpainenkin.


Silti kaunein kuulemani versio on ex-lankoni esitys sekä kuopuksen isän kolmekymppisillä että minun nelikymppisillä. Itku pääsee pelkästä muistelemisesta.

Tiesittekö muuten, että lankoa voi kutsua myös näälämieheksi? Tai kytyksi
(vai kydyksi). Tai suoveriksi. Minä en, mutta opin sen juuri Wikipediasta.

Eikö suomen kieli ole ihanaa?


4 kommenttia:

  1. Näälämies ja suoveri oli ihan outoja, mutta kyty (eli aviomiehen veli) on meillä käytössä. Minulla siis on Kari-kyty Järvenpäässä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omapäinen arkeilija, jotenkin arvasin (tai laskeskelin...), että sinulle nämä tai ainakin joku näistä olisi tuttu ;-)

      Poista
  2. Kytyn ja suoverin olin kuullut, näälämiestä en.
    Rakastan tuota runoa niin niin paljon, isävainaa siitä säkeitä usein heitteli ;-D

    -Oon niin jälessä lukemassa näitä sun juttujas, kun melkein viikon ollut nettiyhteys kotoa poikki! Nyt kävi poika armas opiskelunsa ja kahden työnsä välillä huoltamassa äitin yhteydet kuntoon, olin jo hulluuden partaalla, luullakseni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että olet palannut ;-) Ja yksiin käy maku, kävin juuri blogissasi kommentoimassa, että Pikku Prinssi on minunkin suosikkini.

      Mitä tulee Sarkian tekstiin, en pysty lukemaan saati kuuntelemaan sitä ilman kylmiä väreitä tai kyyneliä.

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana