Loman loppu

No niin, kun annat pirulle pikkusormen jne. Ostettiin se mikro ja sijoitettiin kuopuksen huoneeseen kuten suunnitelmissa oli. Nyt se haluaa minijääkaappia... Tänään on ensimmäinen päivä kun "uusi" mikro (löytyi tori.fi:stä sattumoisin ihan omalta paikkakunnalta) pääsee tosi toimiin. Minä menen iltavuoroon jahka tästä tokenen ja lapsi sitten huolehtii iltapäiväaterian sillä ihan itse.

Arki siis todellakin alkoi. Olemme koko alkuviikon opetelleet nousemaan aikaisemmin ja aikaisemmin. Maanantaina luontainen rytmi herätti kymmeneltä, tiistaina sitten jo oli kello soimassa tuntia aikaisemmin ja sitä rataa. Tänään oli seiskan herätys. Ihan mukavasti sujui, tuo lapsi on niin helppo ja joustava *kopkop, teini-ikä vaanii aivan nurkalla*, että aamutkin sujuvat vuosien tuomalla rutiinilla. Ja onneksi tässä koulun alussa on todellakin pehmeä lasku - paitsi kaksipäiväinen kouluviikko, niin myös nelituntiset päivät.

Aamuista puheenollen: minä rakastan näitä iltavuoroa edeltäviä aamuja. Kun olen saanut lapset ts. nykyään lapsen matkaan, on Ihan Omaa Aikaa. Saa juoda aamukahvin rauhassa, lukea (netti)lehdet, blogit, mitä vaan mieli tekee. Tänään mieli teki ihme kyllä vähän jaloitella ja toivon totisesti, että tekisi joskus toistekin. Olisi hyvä saada edes jonkinlaista liikkumisrutiinia aikaiseksi. Sähköpöydän äärellä seisoskelu, vaikka hyvä alku se pois pelkästä istuma-asennosta onkin, ei pelkästään riitä. Ei edes suunnittelemani viikottaisen harrastuksen, shindon, kanssa. Pitäisi kävellä, liikkua, tehdä jotain, vielä siihen lisäksi.

EDIT: tämä omistettu Pöllölle:

Hups, niitä olikin kaksi

Yhtä kaikki, arki on kyllä ihan tervetullut, ainakin minusta.