Höpöhöpöä ja horrostelua

Joskus sitä vaan tietää jo kirjan kannesta, että tulee tykkäämään siitä. 

Tai nimestä, tässä tapauksessa.

En ole tuota vielä lukenut, se on yöpöydällä iltaa odottamassa, mutta olen aivan varma, että se on juuri oikeanlainen kirja tähän hetkeen. 

Nuo oranssit tuikkukipot löytyivät kirpparilta yhdellä eurolla kahdeksan satsi. Syksy on tulossa, valoa, ja etenkin kynttilän valoa tarvitaan.

Muutenkin olen tehnyt viime aikoina kirpparilta hyviä ja edullisia löytöjä. Ystävälle löytyi joululahja, toisen lapselle synttärilahja ja itselle vielä tällainen höpö söpö turhake:

minulla on eri kauppalista arkiostoksille ja kaupunkiasioita varten kerään toiselle paperille sieltä tarvittavia asioita. Sitten, kun on niitä enemmän, voi ajella lähikaupunkiin. Kuten näkyy, vielä ei tarvitse. Tuo hiirenloukku maksoi 0,10 €, ja onneksi hiirikin on vielä elossa.

Hassua, miten nää viikot kuluu. Nyt on jo keskiviikko ja huomisen iltavuoron jälkeen minulla alkaisi taas viikonloppu. Kuopus on ollut vähän puolikuntoinen ja jäi tänään kotiin. Tein siksi lyhemmän päivän ja jotta saan tunnit täyteen, saatan perjantainakin poikkeuksellisesti pistäytyä työmaalla. Sillä oletuksella, että lapsi on jo terve ja sitä pitää kuskata koulutaksiin. Muuten me vaan nukutaan ja olla öllötellään. 

Niin kuin tuntuu, että muutenkin teemme. On vähän sellainen horrosteluvaihe menossa. Syksyn harrastukset eivät vielä ole alkaneet, elimistö ei ole tottunut työaltistukseen loman jälkeen ja uudelleen alkanut arki vaatii vähän enemmän voimia.