Sivut


sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Vapaata ja vähän tummempia sävyjä

Vähän alavireinen päivä. Aamulla totesin miljoonannen kerran, että onneksi on ystävä. Juttelimme puhelimessa mieltäni painavasta asiasta ja tuli siinä muutamakin kyynel vuodatettua. Se, että toinen ymmärtää, kannustaa ja tsemppaa on ihanaa. Jo pelkkä kuunteleminenkin on. Olen kyllä onnekas. Se vaan on jännä juttu, että kun päivän aloittaa kunnolla tyrskien, jää koko päiväksi sellainen tuhnuinen, väsynyt ja vähän toistaitoinen olo. Olin ihan pihalla ja vihasin joka hetkeä kaupungissa ajamista. Vihaan sitä normaalistikin, mutta nyt erityisesti. Päätin nimittäin sittenkin lähteä junan sijasta omalla autolla viemään esikoista ja tapaamaan äitiä ja hänen miestään. On ollut sen verran pakkasia, että akkua on hyvä ladata vähän pidemmällä ajolla kuin mitä minulla täällä tulee. Jaksaisi sitten paremmin, koska ensi viikollakin pakastaa - ei silti onneksi likimainkaan niin kovasti kuin tällä viikolla. 




Kävimme siis suunnitelmien mukaan intialaisessa syömässä ja olipas ihanaa. Ruoka oli hyvää, seura myös ja vatsa tuli niin täyteen, etten koko iltana kotona tarvinut yhtikäs mitään. Nautin rauhasta ja hiljaisuudesta, kokoilin ajatuksiani ja siivoilin vähän. Viikon päästä tähän aikaan meillä on vaihto-oppilasvieras. Siitä tulee jännää!

Nyt kuitenkin kerään vielä voimia tämän päivän, käyn illan suussa hakemassa kuopuksen bussilta ja nautin, kun koko perhe on koolla. Saan siitä voimia. 

Suloista sunnuntaita teillekin!

10 kommenttia:

  1. Noi on niin hankalia asioita! Onneks sulla on siellä se ystävä, jolle voit aina noista avautua!! *halaa*
    Täällä on vähän sama homma tuon auton kanssa, käytännössä ei tuu juuri koskaan ajettua sitä tuntia putkeen, niinkuin akku vaatis. Näillä pakkasilla pitäis ajaa ihan hurua vaan vissiin...
    Perhe on niin voimavara mullekin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Helmi <3

      Mä lähdin tosiaan eilen ihan varta vasten kaupunkiin autolla, että edes joskus tulis se kunnon lataus. Junakin olis saattanut olla myöhässä, joten kaiken kaikkiaan järkevä ratkaisu. Täällä mä ajelen vaan pikku matkoja, ja vaikka torstaina koitin käydä edes lähteellä kun oli se kaikkein kylmin aamu, niin eipä siinäkään ollut kun parinkymmenen minuutin verran sitä ajoa vaikka edes takainen matkakin laskettais... Auto on kovilla!

      Poista
  2. Siinä on dilemma, kun bensakuluissa yrittää säästää ja akku vaatis ajoa... mulla on onneksi nyt ollu mahdollisuus antaa oman auton vain levätä, kun tuo mies on saikulla.

    Ystävät on tosiaan korvaamattomia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitäpä, ja mä inhoan tyhjäkäyttää autoa, mutta sitäkin pitäis näillä pakkasilla tehdä, että vielä ennen ajoa lämpenis ja vetreytyis auto. Ehkä nää kuitenkin jo pian lauhtuis nää pahimmat pakkaset?

      Poista
  3. Mieltään on hyvä purkaa aina silloin tällöin ja onnellisia ovat, ne joilla on joku sellainen jolle voi kertoa nekin asiat jotka muuten pitää sisällään. Se tavallaan buuttaa aivot ja sitä jaksaa paremmin eteenpäin.

    Pakkasten hyvä puoli on se ettei ihmisiä ole juurikaan liikkeellä - tarkoitan nyt autoilumielessä - ja niinpä tuolla ajelee mielellään tai no, mieluummin kuin silloin kun ihmisiä on liikenteessä kuin meren mutaa ja siksipä minäkin kävin eilisiltana akun vaihdon jälkeen paikallisessa mättöruokapaikassa palkitsemassa itseni koska sen palelemisen jälkeen katsoin ansainneeni jotain hyvää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just noin, välillä pitää vaan ilahduttaa ja palkita itseään!

      Mä olen niin kiitollinen mun kaikista ystävistäni, mutta tämä yksi on ylitse muiden. Jaksaa aina olla tukena, kuunnella ja jakaa hyviä neuvoja jos niitä kysyn.

      Mukavaa sunnuntain jatkoa sinne tundralle!

      Poista
    2. Mä olen jotenkin iloisella tuulella ja nyt tuntuis siltä että mulla on jambalayaa frontaalilohkosta lounaaseen, tarkemmin sanottuna Brocan alueella ;)
      Mukavaa sunnuntaialkuyönvarhaisiatunteja ja kauniita unia <3

      Poista
    3. Heh, hyvä niin! Mun yks tuttu sanoo aina, että "Kannattaa ennemmin nauraa kuin itkeä" joten kai se pätee myös oloon. Kandee ennemmin olla hyvällä tuulella kuin myrtsinä ;-)

      Poista
    4. Onko kaikki nyt ok?

      Poista
    5. No tässä porskutetaan... vähän parempaa...

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana