Sivut

lauantai 24. tammikuuta 2015

Asiat etenee

Puuh, nyt on taas veto poissa. Raivasin isäni asuntoa eilen useamman tunnin. Seuraksi sain kaksi hänen kaveriaan, jotka kantoivat kiitettävän määrän isompia tavaroita pois ja omaan käyttöönsä. Tänään vielä jatkan ja sitten menen ystävän valmistujaisbileisiin. Minun juhlimiseni taitaa jäädä aika vaisuksi, olen autolla liikenteessä ja taatusti ihan poikki. Illan saan sitten olla rauhassa kotosalla, koska vien esikoisen samaa matkaa mummin luo. Sitä ennen haemme vanhojen tansseihin punaisen kauluspaidan ja mirrin. Eilen jo tarkistin Dressmanin alesta, että molempia löytyy ja vieläpä ihan kohtuulliseen hintaankin. 

Jahka pääsen kotiin, loikoilen ja otan rauhallisesti. Pojat tulevat vasta huomenna kotiin ja silloin saattaa olla siivouspäivä. Tai sitten siirrän sen kaukonäköisesti seuraavaan viikonloppuun, koska mitä lähempänä siunaustilaisuutta siivoan, sen vähemmän tarvitsee tehdä ennen muistotilaisuutta - jonka pidämme meillä täällä kotona. Keitän ison kalakeiton ja esikoinen saa leipoa kahvipullat. Pieni on kaunista. 



Tänne isäni haudataan


Niin, kävinhän minä eilen hautaustoimistossakin. Ihana vanhempi pariskunta, jotka olivat myötäeläviä, asiantuntevia ja lämpimiä. Juuri sellaisia kuin tässä tilanteessa pitääkin. Kun pääsin kotiin, oli kaupungilta tullut kirje, jossa pyydettiin selvitystä isäni pankkitilin saldosta kuolinhetkellä. Olin juuri tilannut sen perunkirjoitusta varten, joten voin toimittaa sen piakkoin. Jotenkin kirjeestä sai sen käsityksen, että hautausavustus olisi tuloillaan. Pitäkää peukkuja että intuitioni osuu oikeaan!

12 kommenttia:

  1. Pidetään peukkuja! Ja hienoa, että oot saanu niitä tavaroita pois - on siinä meinaten melkoinen homma tyhjentää kokonainen asunto. Se sentään oli siisti... mie en ite käyny siellä miehen mummon asunnossa silloin pahimpana aikana, kun siellä asusti yksinään appiukko, joka ei vienyt ikinä roskiakaan ulos, heitteli ne vaan lattialle. Keskellä kulki polut, ja seinänvierustoilla oli melkein puoleen seinään asti kaikkea ryönää verestä ja eritteistä lähtien. Viemärit tukossa. Haju hirveä. Jotku kunnan tai seurakunnan ihmiset sieltä ne roskat kuskas pois.

    Yritä jaksaa saada ilo irti bileissä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kyllä mä ainakin siellä käyn.

      Onneks toi asunto tosiaan ol tosi siistissä kunnossa, ei tarvi paljoa jynssätäkään kun voi jo luovuttaa eteenpäin. Mä kävin sellasen firman sivuilla jotka ois tehny ton midän puolesta mutta ei taivu lompakko. Heillä oli eri hinnastot järkyttävän likaisille ja huumekämpille.

      Poista
  2. Voih, ei vain kuulosta, mutta rankkaa on. Toivottavasti saat akkuja ladattua illalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luulen lataavani niitä sitte illalla itsekseni. Käväisen siellä bileissä mutta kun kerron tulevani vasta kuolleen isäni asuntoa tyhjentämästä, ymmärtävät varmaan jos en viivy pitkään.

      Jokojokojokojokojoko?!?

      Poista
    2. Ei :D Tenavat joka aamu tulee makuuhuoneeseen juosten et olisiko yön aikana vauva tulllut. Ehkä ensi viikolla kun on vähän vaihteleva aika, viikolla 4-5.

      Poista
    3. Hän tulee sitten kun on aika ;-)

      Poista
  3. Toivottavasti avustus tulee kuten aavisteletkin. Hienoa, että olet saanut isäsi kavereita avuksesi tyhjentämään asuntoa, siinä on varmasti tekemistä kaiken muun hautajaisiin liittyvien asioiden lisäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä niiiiin toivon että avustus tulee, koska kustannuksia tulee vähintään 800€ edestä vaikka halvimman mukaan mennään kaikessa. Puoletkin siitä (meitä on minä ja mun veli) kaataisi mun talouden pitkäksi aikaa. Kuukauden ruokarahat poikien kanssa.

      Pidetään siis peukkuja!

      Poista
  4. Mä pidän avustuksen puolesta kaikki peukkuja ja ajatuskanavia pystyssä ja auki!
    Asunnon tyhjennys on rankkaa, niin henkisesti kuin fyysisesti. Hienoa, että kaverit jeesaa ainakin jonkin verran. Tuli mieleen, kun oman alkkisisän kämppää tyhjennettiin...erilaiset "löydöt" oli kovasti koskettavia ja mietityttäviä. Kuten se, että se ei ollut meihin juuri missään yhteydessä koskaan, mutta silti keittiön seinät oli täynnä meidän lasten kuvia. (Lienee saanut ne mummulta, jonka kanssa oltiin tekemisissä. ) Kai se siis meitä rakasti tai ikävöi, omalla tavallaan. Tyhjiä pulloja vietiin palautukseen 400 markalla. Oli niitä muutama säkillinen..
    Koitahan saada nautittua ystävän juhlista ja lököilystä. Siivousta voi aina siirtää..
    Tsemiä ystäväiseni!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siivousta voi aina siirtää ja mulla on hyvä suunnitelmaki - tosiaan mitä lähempänä muistotilaisuutta teen ison siivouksen, sitä vähemmän enää sitä varten tarvii puunata.

      Onhan se rankkaa se tyhjentäminen, mutta onneks ei tosiaan oo mikään siivoton läävä. Ei tuu sellasta sääliä, päin vastoin tuntuu, että elämänhallinta oli ihan ok ainakin joiltain osin. Ne kaverit on aina hassuja ja ihania, niille kelpas isän vaatteetkin. Samoin kaiken kuivaruoan pakkasin kasseihin ja annoin niille - eipähän mene roskiin. Pakastimesta laitan tänään niille kaiken matkaan, enemmän ne niitä tarvii kun minä (ja siellä oli enimmäkseen lihaa).

      Mäkin pidän peukut pystyssä ja kyllä se lisäselvityspyyntö vaikutti siltä, että rahaa vois tulla jos tilillä ei oo liikoja rahoja. Eipä taida olla!

      Poista
  5. Peukkuja pidetään avustuksen puolesta ja muista höllätä tarpeeksi ettet pola itseäsi loppuun sillä näissä ikävämmissä asunnon tyhjennyksissä on ruumiillisen rasituksen lisäksi henkinen stressi on paljon kovempi kuin normaalisti (vrt. muutto).
    Jaksamista <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Paimen, kyllä tää tästä. Jos vaikka tänään saatais tyhjäksi asti. Avustuksesta mulla on hyvä kutina, toivotaan parasta!

      <3

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana