Sivut


tiistai 10. kesäkuuta 2014

Uusia perunoita ja voita

Olipa ahdistavia uutisia sunnuntain Hesari(n nettisivut) täynnänsä.


Intiassa "raiskataan vahingossa" ja "joskus raiskaukset ovat oikein ja joskus väärin". Auts.

Suht laaja reportaasi Keski-Afrikan tasavallan silmittömistä julmuuksista.


Breivik on päässyt taas otsikoihin. Hän mm. valittaa päivävoiteensa kuivumisesta ihmisoikeustuomioistuimeen.




Terassi pitää ehdottomasti käsitellä ensi keväänä...



Onneksi oikea elämä on iloista, aurinkoista ja mukavaa.

Sunnuntain Luonto Ry:n kokous pidettiin huikeassa paikassa. Korkeallä mäellä, josta oli mieletön maisema. Kierrätystarvikkeilla uudistettu pari sataa vuotta vanha hirsitalo, jonka emäntä on varsin persoonallinen (elämän)taiteilija. Koti oli täynnä hänen töitään ja innostuneesti hän puhui elinikäisestä haaveestaan perustaa "vanhemman väen talo" jossa jokainen asuisi omassa huushollissaan mutta yhteisöllistä toimintaa olisi paljon. Ruoka tehtäisiin oman tilan puhtaista, itse poimituista raaka-aineista yhdessä ja tietenkin myös syötäisiin porukassa. Monenmoisia kädentaitoja voisi harrastaa ja puutarhanhoitoa luonnollisesti myös. Luonnossa liikkuminen olisi sijainnin vuoksi (niin) vaivatonta (kun se nyt siinä iässä ylipäätään voisi olla). Minä jo melkein varasin sieltä paikan!


Kuopus tuli kotiin. Ja nimenomaan suoraan kotiin, maanantain leiripäivä skipattiin huonon olon takia. Minä tein lyhyemmän työpäivän ja isänsä toi hänet sitten minulle. Tässä lyhennetyssä työviikossa on se hyvä puoli, että väkisinkin tuntuu kertyvän vähän plustunteja, ja sitten kun tarvitsee väljyyttä aikatauluihin, on se helppo järjestää. Niin nytkin. Vietimme siestapäivää, katsoimme Itse Ilkimys -leffat ja tykkäsimme molemmat kovasti. Illalla kuopus oli jo ihan pirteä, joten tänään hän lähti taas leirille. Viime viikolla leiri järjestettiin tässä kylällä, nuorisotalolla, mutta tällä viikolla ovat leirikeskuksessa vähän kauempana. Paikka on idyllinen, järven rannalla kauniissa maastossa. Kyllä noiden kelpaa. Paitsi että siellä on varmaan aika lailla pieniä kumppaneita. Ainakin perjantaina uimarannalla oli ollut mäkäräisiä ja kuopuksen jalat olivat aivan paukamilla. Pyysin hänen isäänsä tulemaan luontaistuotekaupan kautta ja saimme näennäistä helpotusta asiaan.




Niin, ja söimme ensimmäiset kotimaiset uudet perunat. Voilla. Slurps!

Lopuista tein evässalaatin töihin. Sitruunamehua, kevätsipulia varsineen, sitruunapippuria, kermaviiliä ja fetaa. 

12 kommenttia:

  1. Osa noista jutuista oli kuukausiliitteessä, en voinut lukea sitä mies etsii poikia -juttua... vähän pläräsin vaan. Ja näin painajaisia Pluran luolastossa sukeltamisesta. Kyllä täytyy olla vähän hullu, tai olemattomalla itsesäilytysvaistolla varustettu, kun lähtee ihan huvin vuoksi semmosta tekemään! Toisaalta näitä tutkimusmatkailijoita ja seikkailijoita ilman ei ihmiskunta olis tässä tämmösenä. Mutta eihän tämä edes kuulu tähän...

    Alkukesä on täälläkin mennyt autuaan vähillä itikoilla, mutta nyt niitä alkaa kiusana olla. Ei auta kuin kaivaa myrkkyjä esiin, jos meinaa pihalla touhuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä monesti jätän kanssa kaikkein hirveimmät jutut lukematta. Suojaan sillai itseäni, mun ei tarvi kaikkee tietää. Ja sukellushommaa en ole seurannut just tästä syystä ollenkaan. Tulis mullakin varmaan uniin.

      Meillä on nyt tullu ötökät, saa nähdä miten ne intoutuu. Tänään ei kuulemma tarvinut suihketta vielä leirillä!

      Poista
  2. Hesarin teinipoikajahtaus oli inhottavasta aiheesta hyvin tehty juttu. Se olisi hyvää luettavaa jokaiselle teinille joka käyttää nettiä notta näinkin voi käydä jos uskoo liikaa ventovieraisiin.

    Syynäsin eilen pernaa maan, pieniä vielä he, mutta tänään pitää syödä ekan kerran med voi. Eilen omavaraisuusaste illallisella oli 90%, vain halloumi oli kaupasta hankittu. Ruoka on loov.

    Sun pitäisi kyllä päästä asumaan tuollaiseen paikkaan, se haaveuma tulee niin usein esille näissä teksteissä notta sellaiseen varmasti pääsetkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa, näistä asioista pitää puhua ja rummuttaa. Mä muistan aina, kun meiltä tultiin kaupungilla kyselemään vähän sinne päin kun olin teinityttö. Se oli paitsi pelottavaa myös kiehtovaa, nimenomaan juuri tuon rahan takia, josta poikakin puhuu. Huh!

      Oman maan pottuja... nam! Mä saan ootella niitä vielä aika pitkään. Ja tott a puhut, ruoka on loov.

      Mä luulen, että mun haaveet kyllä joskus toteutuu. Mikäs kiire tässä on, näinkin on hyvä!

      Poista
    2. Tuohon törmää varmasti moni että rahaa tarjotaan. Viina, tupakka ja raha ja elektroniikka on ne nykyajan "namut" joista meidän ikäpolvea on varoiteltu.
      Just ennen kun jäin hoovapaalle, tutkin osiota yhdestä isosta lsh-jutusta. Ne repii aina tästä omasta vaaleanpunaisesta kuplasta johon tahdon asettua ja jossa pysyä, täällä yksityisessä bublassa on hyvä olla ja tsekkailla asioita joita haluaa eikä nk pakosti töiden puolesta(vaikka töistäni tykkäänkin). Ja sitten noi kaikki jutut tulee mieleen siten kuten tuon lehtijutun vuoksi, että tahtoisin kaikille maailman alaikäisille kertoa että ei on ihan ookoo sana. Tietty jotkut lisäaivot olisi kiva jos myytäisi kaupassa siksi ajaksi kun tenavasta tulee aikuinen ja riittävän viisas ja varovainen. Ei oo lisäaivoja, pitää vaan huolehtia ja taas kerran huolehtia. :]

      Poista
    3. Mä just tässä mietin, että luetutanko juttua esikoisella vai en. Ja mietin nimenomaan siksi, että isänsä on homo, ja usein ko määre vaan virheellisesti liitetään ja liian helposti rinnastetaan lasten taikka ihan kenen vaan hyväksikäyttöön.

      Noo... mä pysyn täällä mun kuplassani, muistan sen yhden kauhujutun jota mä en avannut ja sä kaduit avanneesi. Sulla on hurja työ, en kadehdi mutta arvostan. On niin helppoa ja sisäsiistiä olla kirjastontäti ;-)

      Poista
    4. Musta noi asiat, tausta ja tuo lehtijuttu ei liity toisiinsa, siis ole merkitystä tai että pitäisi noin "hankalasti" kelata.

      Poista
    5. Saatat hyvinkin olla oikeassa!

      Poista
  3. Tuota sitronellaa taidan hakea! Ehkä ostan myös sitruuna-pelargonian amppeliin, mutta kun en muista missä taimikaupassa sen näin ;-o Well, tulispa liikuntaa kun tekisin rundin kaikissa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitronellaa ei kuulemma vielä testattu, mutta ehkä jonain päivänä tällä viikolla. Sä voit samalla reissulla hakea kaikki sitruuna-alkuiset. Lidlistä saa luomusitruunoita, vink vink ;-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana