Sivut


maanantai 30. kesäkuuta 2014

Ja mä sanon mun eläimet

Eilen kirjoittelimme Sannan kanssa kommenttilaatikossa aikatauluista ja stressittömästä menemisestä. Totesin, että jos jotain kuopuksen isältä opin, niin leppoisamman suhtautumisen aikatauluihin. Sellaisen kultaisen keskitien. Heti kohta sen jälkeen laitoin hänelle viestin kuopuksen tulosta ja varmistelin, että on varmasti vastassa. Jooei. Hän oli toisessa kaupungissa eikä ollut ollenkaan muistanut mitä vaihdosta olimme sopineet. Minulla yleensä päälaki räjähtää noissa tilanteissa valonnopeudella, mutta nyt olin itse rauhallisuus (no niin minä muutenkin olen, mutta nyt en edes ärtynyt). Totesin vain, että "tästä syystä mä haluan sopia kaiken sähköpostilla enkä suullisesti". Jää jälki, ja voi palata siihen myöhemmin, jos ei muista - asia, jota oli hänen viimeksi vaikea ymmärtää. Taisi mennä perille! Mutta olen minä onnellinen, etten joudu enää elämään sitä elämää ja kestämään tätä kuin hetkellisesti.

Nyt kuitenkin kuopus on päässyt lomanviettoon isälleen - joka haki hänet sitten pari tuntia myöhemmin kuin juna olisi lähtenyt, paluumatkallaan, ja älysi toki olla sopivasti kiitollinen ja pahoillaan. Leipuri puolestaan lähtee tänään ex-anopille ja minulla alkaa tarpeellinen salaattikuuri. Kuten olen niin monesti ennenkin hehkuttanut, nautin niin, kun ei tarvitse huolehtia kenenkään muun ruoista kuin omista. Tällä kertaa tätä auvoa kestää torstaihin saakka, mitä luksusta! Jämiä, salaattia, kenties paikallisen huoltoaseman salaattipöytä jonakin päivänä, ehkä mozzarellatikkujakin, ah. Ja töihinkin on mukava palata. Toinen kollega aloitti ansaitun kesälomansa, toisen kanssa hoitelemme kulttuuriviikkoa oikein urakalla. Intensiivinen viikko alkamassa. 



Leipurin kädenjälki - ja jalan


Katsoin taas jalkapalloa. Äänessä jälleen Niki Juusela ja tuli ihan mieleen vanha Lapinlahden lintujen laulu "ja mä sanon mun eläimet".

Albatrossi, kärppä, kissa, (kuulemma koira, se meni minulta ohi) ja viitasusi (?)
Viimeksi kääpiövillakoira, liemikilpikonna, miekkavalas ja supikarhu (!)


***

Teuvo, maanteiden kuningas. Ei kun mies, maanteiden kuningas, nainen sössii kaiken liikenteessä. Mikä mahtava kirjoitus A.Kinnarilta Hesarissa. Lukekaa kaikki, sukupuoleen katsomatta!

16 kommenttia:

  1. ...ja PAAAARma. :D

    Tollasia ne... tai siis me naiset liikenteessä ollaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, joku muukin muistaa, paaaaarmapa hyvinkin!!!

      Arvaa ajattelinko sua kun luin tuon kirjoituksen ;-)

      Poista
    2. Tietty muistan Lapparit ! Töissä kuunneltiin niitä silloin nuarena 80-luvun lopulla. ;)

      Mä ajattelin kans itseäni tota listaa lukiessani ! Ja arvasin, että säkin. ;D

      Poista
  2. Koska ne olikein loppuu, ne potkupalloilut? Googlen etusivulla on aina vain niitä tylsiä palloilulogoja, eikä ne viitsi edes uusia keksiä.

    Ja joo, hyvä kirjoitus, mutta kyllä ne jotkut naisetkin ajaa "miehekkäästi" :)

    Toivottavasti jatkossa saat sopia kaiken sähköpostilla, onhan tuollainen hirveän ärsyttävää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kun mä kirjoitin, saan yleensä verenpaineen koholleen nanosekuntissa, kun tällaista tapahtuu kuopuksen isän kanssa. Mutta luojan kiitos ovat harvenemaan päin ja noin ylipäätään asiat sujuvat mallikkaasti. Mutta olihan toi aikamoinen moka. Onneksi tajusi sen itsekin eikä enää taatusti ihmettele miksi toitotan sitä sähköpostia.

      Potkupalloa pitää jaksaa vielä muutaman viikon, finaali on 13.7. sunnuntaina. Nyt tosin joukkueita on sen verran vähemmän, ja niille kuitenkin suodaan lepoakin pelien välillä, että on välipäiviäkin - eli ihan joka ilta ei jalkapalloa enää televisiosta tule ;-)

      Poista
  3. Apua. Ton kirjoituksen mukaan mä olen mies!

    Esikoisen kädenjälki on kaunis ja tasaisnen, varmasti herkullinenkin. Jalanjälki on muute vaan söpö. Myös se hiili-

    Lomalötkistelyä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on mainio leipuri, mä en osaisi letittään neljästä pötköstä noin tasaista ja nättiä. Ja jalanjälki nauratti mua, piti kuvata ennen kun pyyhittiin!

      Et sä voi olla mies, et, et, et, et ;-)

      Voi, mulla alkaa tänään työt mutta se ei haittaa, kohta on molemmat pojat reissussa, esikoinen lähtee 11 junalla - ja mä voin olla kotona kuin ellunkana!!!

      Poista
  4. Minustakin tuo Hesarin kirjoitus oli erinomaisen hyvä. Vähän vain hirvitti, kun tajusin, miten miesmäinen oma ajotapani on. Mutta olenhan minä tämän jo aavistanutkin. ;-)

    Olen muutenkin tykästynyt noihin Hesarin Merkintöjä-osaston kirjoituksiin. Usein se on paras osa lehteä. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on jo usempi miesmäisen ajotavan nainen ilmoittautunut ;-)

      Mä luen nettiHesaria, joten multa menee noi "osat" nykyään suloisesti sekaisin. Mutta helmiä löytyy välillä!

      Poista
  5. Tuo oli hyvä muistutus itse kullekin säädylle. Osui ilmeisesti monen miekkosen kohdalle, kun kommenteissa alkoi käydä kova kuhina naaraskuskeja kohtaan. Melkein puoleen väliin piti lukea ennen ensimmäistä mainintaa "alinopeutta" ajavista. Se tuntuu kismittävän väkeä arjessa enempi kuin kovaa ajaminen ja toisten ohittelu audibmw:llä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en pystyt (taaskaan) ekaa pidemmälle niitä kommentteja lukemaan. Se koira... vai miten se sanonta menikään?

      Poista
  6. Komeaa pullapitkoa teillä on taas tehty! Mukavia työpäiviä ja yksinäisiä iltoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, ja se oli hyvää!

      Mä niiiin nautin, kun saan olla illat itsekseni rauhassa!

      Poista
  7. Aikatauluista: loppu hyvin, kaikki hyvin.
    Ajo-tyyleistä: mua ei yleensä ärsytä ohittelijat, koska itsekin ajan ylärajoilla.

    Ihania iltoja sulle Marjaana!
    -a

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kyllä nautin yksinäisistä illoista.

      Säätämisestä en nauti mutta tällä kertaa selvisin voittajana: en ärsyyntynyt. Ja totta puhut, loppu hyvin kaikki hyvin!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana