Sivut


sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Lukemista ja loikoilua

Onpas taas ollut rentouttavaa, ihan niin kuin viikonloppuna kuuluukin. Perjantaina hain kuopuksen koulusta ja hoidin samalla reissulla kauppa-asiat. Iltapäivän ja illan sitten loikoilimme kotosalla ja herkuttelimme pizzalla. Esikoinen teki pohjan ja minä pilkoin päällepantavat. Sen jälkeen pelasimme lautapelejä, luimme Harry Potteria (nyt vuorossa Salaisuuksien kammio) ja esikoinen pyörähti kylillä. Ennen lähtöään poika kaappasi kierrätyspaperit kainaloonsa ja oli menossa viemään niitä paperinkeräykseen, kun jähmettyi terassin ovella paikalleen ja kuiskasi: "Tuu äiti kattomaan!"  Pihallamme patsasteli fasaaninaaras. Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, mutta edellisestä on aikaa. Yhtenä talvena ne jopa kävivät ruokintapaikallamme syömässä, uroksetkin sulassa sovussa. Niitä oli mukava seurata vaikka näin keväällä se aamuöinen kailotus käy kyllä hermoille. Naapuri oli kerran tupakalla ollessaan raivostuksissaan koittanut saada yhtä paljain käsin kiinni. Naurattaa vieläkin mielikuva...






Lauantaina kuopus kävi kaverilla kylässä ja pistäydyin ystävän luona sekä lueskelin sillä aikaa. Meneillään on J.K.Rowlingin salanimellä Robert Galbraith kirjoittama dekkari Käen kutsu. Ihan vetävältä se vaikuttaa, huvittaa vaan, kun luen saman kirjailijan kahta hyvin erilaista teosta yhtä aikaa; toista itselleni ja toista siis kuopukselle ääneen. Kuopus intoutui myös itse lukemaan, ehkä se käynti luokassa oikeasti sai jonkun uudenlaisen kipinän aikaiseksi? Lukekoon vaikka Aku Ankkaa kunhan lukee. Kahvit tuli juotua myös kuopuksen kaverin luona. Hänen äitinsä on puolituttu ja olemme ruvenneet kahvittelemaan puolin ja toisin kun haemme poikia kyläilemästä. Joidenkin ihmisten seurassa vaan on helppo olla, nytkin vierähti vahingossa kaksi tuntia ja pojat olivat tyytyväisiä saatuaan lisäaikaa. Eilen oli - tietysti - vuorossa myös sauna ja Avara luonto. Avara luonto taisi olla myös meidän pihalla, kun kuopus jäi sinne odottelemaan saunan lämpiämistä. Kun huusin hänet sisään sain kuulla, että "Mä käyttäydyin tuolla ulkona kuin eläin. Paitsi että suurimman osan ajasta olin kahdella jalalla". Minä en edes halua tietää!


***

Roskapostikin voi joskus osua kultasuoneen. Postaukseeni Ohjeita suursiivoukseen, jossa kerron vinkin siiderin avulla siivoamiseen, tuli tällainen kommentti:

You actually make it seem so easy with your presentation but I find this matter to be really one thing which I might never understand. (En ihmettele!) It seems too complex and extremely vast for me. (No se oli vaikeaa...) I am looking forward to your  next post... Sitä odotellessa!

10 kommenttia:

  1. Voi, avara luonto omalla pihalla! Nykyään Avista katsellessa yllätän itseni ajattelemasa "mitähän Marjaanan kuopus tästä kohdasta lohkasee" :-D
    Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ei, ihanaa, meistä on tullut "osa sun lauantaita"! Tällä kertaa avara luonto ei kirvoittanut kovin kummoisia kommentteja vaikka vähän odotinkin.

      Mukavaa sunnuntaita sinnekin, me vissiin käväistään kirpparilla lähiseudulla.

      Poista
  2. Kiitos aamuhymystä. Vähissä ovat.

    Miten esikoinen suhtautuu Kuopuksen juttuihin+ Kuuleeko se ne yhtä hassuina, kuin äiti? (ja me muut (yleensä) äidit? )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se oikein niitä nää tai noteeraa. Poikain välit on vähän niin ja näin kun on niin iso ikäero ja muutakin siellä taustalla.

      Hyvä että edes vähän hymyilyttää!

      Poista
  3. Minusta on tosi ihanaa, kun lapset ilahtuu luonnosta ikkunan takana tai ulkoillessa, ja sitten raportoivat mulle. Kuinka korppi lensi bussin editse tai jos orava on lintulaudalla. Se kyllä käy siinä joka päivä, ettei nyt enää oo niin suuri uutinen... isäntäkin joskus soittaa kesken työmatkan, että näki ketun tai jonku.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen koittanut samaa istuttaa näihin lapsiin, ja kai ne jotenkin luonnostaankin on kiinnotuneita eläimistä ja luonnosta? Ihanaa joka tapauksessa!

      Poista
  4. Te naiset ootte ihan parhaita!: "Meni vahingossa kaksi tuntia::" :D
    Kerrohan kuopukselle ja esikoiselle terkkuja, muista pitää ne silmäs auki ja oikein hyvää sunnuntain loppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmpf... no mut kun oli niin rattoisaa ;-D

      Huomenna taas avaan silmät kun meen ihmisten ilmoille!

      Mukavaa alkavaa viikkoa

      Poista
  5. Odotapas muutama viikko, kun fasaanikana tulee takaisin poikasten kanssa. Silloin avara luonto vaihtuu villiin luontoon, kun fasaani hätistää uteliaat ihmiset kauemmas. Se on aika iso lintu, kun se päättää ottaa kontaktia... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hrrr.. ne ei onneksi ole meidän pihassa näyttäytyneet ärhäkimmillään poikasten kanssa. Kerran yksi metso säikytti esikoisen pahanpäiväisesti mökkitiellä. Se ärhenteli jopa meidän autolle!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana