Sivut


perjantai 24. toukokuuta 2013

Torstaitaudit ja pulloposkihamsteri

Sanokaapa, miksi kuopus, joka sairastaa äärimmäisen harvoin, tulee kipeäksi torstaisin. Ei joka torstai, ei likimainkaan, mutta silloin kun sairastuu, on aina torstai. Muistan sen siksi, että joudun silloin luopumaan rakastamastani aamupäivävapaasta. Siitä, että syön aamiaisen rauhassa kun palaan kotiin poikien vientireissulta. Vötkistelen, heräilen rauhassa ja juon ison kupin kahvia koneen äärellä blogeja selaille. Siitä harvinaisesta omasta ajasta. Ja lisäksi joudun viestimään kuopuksen isän kanssa, milloin pääsisi pojan hakemaan, kun minä olen menossa iltavuoroon töihin. Yleensä se onnistuu sopuisasti, kerran piti vähän ärähtää, kun tennistunti meinasi olla elämää suurempi asia. 

Mutta miksi, oi miksi aina torstaisin? Kyse ei voi olla mistään psykosomaattisesta, koska kuopus ikävöi isäänsä kotona ollessaan, lähtee sinne todella mielellään ja välillä laskee päiviä torstaihin. Reaktio ainakin on aina "jee, tänään on isipäivä". Haluttomuutta ja siitä johtuvaa kipuilua se ei siis voi olla. Ehkä universumi pilailee kanssani? Nyt, kun olen muutenkin ollut suht lujilla tämän kevään, saisi kyllä lopettaa kujeilun. Joka ainoa hetki omaa aikaa tulee todella tarpeeseen. Kiitos! Joka tapauksessa eilen aamulla kuopus heräsi kurkku kovin kipeänä ja koska lähipiirissämme on angiinaa liikkeellä, kävimme terveysasemalla tekemässä pikatestin. Se oli puhdas ja poika pystyi särkylääkkeen jälkeen syömäänkin ja lähti sitten hyvässä järjestyksessä isänsä matkaan.





Minulla on nyt pitkä vapaa, mutta saa nähdä meneekö se ihan toipuessa. Tänään leikataan vasemmalta puolelta sekä ylä- että alaleuasta viisaudenhampaat. Kotiin palaa siis toispuoleinen hamsteri. Pitäkää minulle peukkuja, ettei se ole ihan hirveän kauhean kamalaa. Viikonlopun gourmet-elämykseksi olen varannut sosekeittoa ja Panadol Fortea. Jos oikein rivakasti toivun, lisään joukkoon raejuustoa. Jippii!


***

Suola. Se, että käytämme Himalajan kristallisuolaa on esikoisen ansiota. Hän toi sitä tuliaisiksi vuosi sitten hiihtolomareissultaan ja rakastuimme siihen täysin. Tänä vuonna hän toi toisen pussin. Tästä taitaa tulla traditio!

10 kommenttia:

  1. Tsemppia sulle Marjaana tämän päivän koitoksiin!

    VastaaPoista
  2. Tsemppaukset viisureiden poistoon!

    VastaaPoista
  3. Tsemppiä lähetän minäkin! Toivotaan, että vähän viisautta kumminkin jääkin;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin toiselle puolella päätä jäisi toistaiseksi. Siis viisautta ;-)

      Ja kiitokset, kaikki tsemppi on tarpeen

      Poista
  4. Tsemppiä ja rauhallisuutta! :)
    Älä syö soppaa liian kuumana, ettei leikkausjälki ala vuotaa. Ajattelin neuvoa ihan siltä varalta, jos se viisaus vaikkapa hetkellisesti romahtaa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viisaus saattaa hyvinkin romahtaa, mutta ehkä se palautuu?

      Mä selvisin hengissä ja soppahommat taitaa jäädä huomiseen. Lämmintä ruokaa ei tosiaan ohjeissa suositeltu tänään lainkaan. Kiitti muistutuksesta!

      Poista
  5. Tsemppiä Sinulle! Mun kädet hikoilee täällä sinun puolestasi, sillä pelottaisi aivan sairaasti mennä itse siihen penkkiin. Edessä varmasti joskus, joten ei mitään kauhujuttuja, kiitos!
    Toivottavasti kuopus pysyy terveenä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin äälyttömän kiitollinen ylleni levitetystä lakanasta (jossa oli suuaukko) - sen suojissa sai puristaa penkin käsinojia just niin lujaa kun oli tarpeen. Mutta itse toimenpide oli mulla kyllä helpompi kun kuvittelin. Kerron huomenna!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana