Sivut

perjantai 22. helmikuuta 2013

Osaa se muutakin kuin leipoa

Minun tulee useammin kerrottua kuopuksesta, kun hän nyt vaan on niin hulvaton tyyppi. Mutta saa esikoinenkin minut yllätettyä tasaisin väliajoin. Tiedänhän minä, että hän on fiksu ja älykäs, ajatteleva poika, mutta sain siitä taas muistutuksen, kun lueskelin hänen koulutehtäviään. Teen sitä ihan liian harvoin, koska esikoinen on aina hoitanut koulunkäynnin itsenäisesti ja ilman apua, ilman muistutteluja ja ilman, että tarvitsee kysyä onko läksyt tehty. Otin heti alusta alkaen sen linjan, että koulua käy hän, ja jos hommat jää rästiin, myös vastuun kantaa hän. Autan tarvittaessa, tietenkin, mutta usein näitä tilanteita ei ole tullut. Toki tiedän, että kaikkien kohdalla tämä ei toimi ainakaan ala-asteella, koska lapset ovat niin erilaisia vaikkapa itseohjautuvuuden suhteen.

Nykyään esikoinen tekee läksyt "läksykerhossa", joka sivumennen sanoen on aivan timanttinen idea. Sinne kokoonnutaan vapaaehtoisesti koulun jälkeen, paikalla on koulunkäyntiavustaja, joka auttaa tehtävissä, kuulustelee koealueita ja sen sellaista. Lisäksi nuoret juovat teetä ja kahvia, juttelevat ja pitävät hauskaa. En muista milloin meille olisi jäänyt kotiin läksyjä taikka edes kokeeseen lukemista. Esikoinen ON erityistapaus, tiedän. Ja siksi huomaan välillä, etten ole lainkaan kartalla hänen koulunkäynnistään. Enkä ole siitä lainkaan ylpeä!



Nyt kuitenkin sain luettavaksi sekä äidinkielen että elämänkatsomustiedon tehtävät.
Voi hitsi, tätä pitää tehdä useammin! Et:n tehtävässä pohdittiin sotaa. "Millaisissa tilanteissa sota voisi mielestäsi olla oikeutettu? Vai onko se aina väärin?" Olen kasvattanut pasifistin: "Ei missään tilanteissa. Ihmisten pitäisi osata istua pöydän ääressä, juoda kahvia, ja sopia asioista suullisesti" kirjoitti 8-luokkalainen poikani.

Äidinkielen elokuva-analyysissä poika kertoo, että "Mielestäni elokuva yritää sanoa, että jotkut yhtiöt tekevät mitä vaan menestyäkseen ... kun taas jotkut yhtiöt välittävät rahan lisäksi myös luonnosta, muista ihmisistä jne. Tuotemerkit ovat ihmisten aikaan-saannosta, eli on ihmisiä, joita kiinnostaa vain raha, ja ihmisiä, jotka ajattelevat myös muita kuin itseään. Näin on aina ollut, ja tulee aina olemaan." Amen to that!

***

Tottumus. Tottumus on toinen luonto. Joskus on hyvä vähän ravistella niitä iänikuisia tapojaan, toimintamallejaan ja ajatuksiaankin, eikä vaan? Aivotutkijatkin ovat sitä mieltä.

Siispä erilaista viikonloppua!

6 kommenttia:

  1. Meillä tuppaa käymään niin, että kun katson lapsen koulujuttuja niin saan slaagin ja alan kyselemään teiniltä "Hui kauheeta, mitä teille tämmöisiä opetetaan. Nämä on aikuisten asioita."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, nykyteinit on niiin valistuneita näissä "aikuisten asioissa" ;-)

      Mä hävisin eilen yhden väittelyn ihan kuus nolla, mutta toisaalta olen tyytyväinen siihen, että osaa argumentoida. Hävisin siis ylpeänä!

      Poista
  2. ai ai että, on älykäs poika, miksi me emme aina huomaa että me lapset ovat todella älykkäitä, fiksuja , täytyy niille myös sanoa se useimiten että me tykätän niistä, he ovat meille tosi rakkaita ... Kiitos kun jakaat meille iloa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa Nata! Meidän pitäisi paljon useammin muistaa nähdä ne hyvät puolet lapsissamme ja muissakin ihmisissä, ja sitten vielä kertoa se heille. Miksi se on niin vaikeaa?

      Vähän liian usein annetaan vain negatiivinen palaute ja unohdetaan kehua silloin kun sen aika on, Suomessa varsinkin.

      Poista
  3. Se on hyvä juttu että esikoinen on älykäs mutta se on superhyvä juttu että olet kasvattanut hänet noin itsenäiseksi jo tuossa iässä. Se on takuuvarma juttu että menestyy elämässään koska osaa jo nyt tehdä päätökset itse ja hoitaa velvoitteensa. Siitä iso peukku!

    En voinut mitään mutta silmieni eteen paukahti näkymä jossa puku päällä oleva esikoinen - menestyvä liikemies - poikkeaa katsomaan kuopusta tämän asunnolle. Kuopus istuu nojatuolissa mietteliäs katse kasvoillaan, asusteena pelkkä kylpytakki ja baskeri. Esikoinen selittää bisneksiään vuolaasti, kertoillen uusista aluevaltauksista kunnes hänet keskeyttää kuopuksen urahtama Kuolematon Ajatus" ja tämän kuultuaan esikoinen hämmentyy ja lähtee päätään pudistellen matkoihinsa.
    En tiedä mistä tuo oikein tuli, kait niistä kuopuksen ajatelmista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana visiot - ja kommentti muutenkin.

      Tiedätkö, me olemme veljeni kanssa vähän kuin sinun ajatuksissa kuopus ja esikoinen joskus. Arvaat varmaan, että minulla on baskeri (ja possupuku) ja taloustieteilijäveljelläni sitten se puku.

      Mulla on aika omanlaiset kasvatusmenetelmät, mutta tuntuu, että ne toimii. Ja juuri näiden lasten kanssa. Se varmaan pitää aika pitkälle paikkansa, että jokainen on omille lapsilleen se paras mahdollinen vanhempi.

      Kerroin jo tuolla ylempänä Kikille, että hävisin eilen yhden keskustelun ihan kuus nolla, mutta tyytyväisenä ja ylpeänä. Tuo poika tulee pärjäämään elämässään, vaikka omanlaisensa on hänkin. Tai ehkä juuri siksi. Molemmat pojat tulevat...

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana