Sivut


keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Kivi, paperi, sakset.

Paperi voitti!
(Ja pahoittelen linkkiviidakkoa jo etukäteen...)

Kuulkaas, vaikka tämä ei ole paperille painettu, on pakko kertoa teille tästä. Minerva kustannuksen kevään katalogi. Oih ja voih. Paljon herkkuja tulossa. Ja oikein monenlaisia. Odotan muutamia kieli pitkällä - vaikkapa tätä: Inhimillisen typeryyden peruslait. Täytyy tutkailla löydänkö itseäni sieltä. Myös Matti Paloheimon kirja Liian nuori vanhaksi? 52 tapaa sopeutua ja panna kampoihin päätyy varmasti yöpöydälleni. Todennäköisesti myös Markku Ojasen Onnellisuuden esteet. Elämäntapaoppaita on toisinaan hauska lukea, kunhan ei tee sitä liian ryppyotsaisesti.

Onneksi erosimme. Naiset kertovat täytynee silmäillä läpi. "Onko naisella lupa olla avioeron jälkeen aiempaa onnellisempi? Kirja sai Ruotsissa ja Tanskassa aikaan valtavan mediaryöpyn heti ilmestyttyään." Kuinkahan on Suomen laita jahka teos ilmestyy? Kyllä minä tutustun Sinikka Piipon Puhdasta ravintoa -kirjaankin ja varmasti myös vilkaisen kevyttä hömppää jonka nimi ainakin on lupaava: Seitsemän päivää ilman. Samoin Anu Juvosen Tyttöjen Traispottingiksikin kuvailtu esikoisromaani Lähiöoksennus herätti kiinnostukseni.



Ja tämä on todellakin vain yhden kustantajan uutuustarjonta, pieni siivu siitä, mitä kirjamarkkinoilla kevään mittaan tapahtuu. Onneksi on kirja. Ja ovathan nuo sitten ehtaa sitä ihtiään, kun ilmestyvät. Paperia. Onneksi ovat. Minulla on tunnepitoinen suhtautuminen kirjoihin kirjoina. Esineinä. Vaikka kirjoja on kodissamme kovasti karsittu ja jäljellejääneet paperit on meillä nykyään vangittu lasin taakse, minä lähetän lämpimiä mietteitä sinne tasaisin väliajoin. Samoin nappaan jonkun käsiini, tarkistan asian tai lauseen, suosittelen niitä ystävilleni.

Jotenkin ajatuskin kokonaisen kirjan lukemisesta e-kirjana on minulle ihan mahdoton. Kirjan kanssa pitää voida käpertyä sänkyyn, livahtaa vessaan, jopa saunassa olen kuullut joidenkin lukevan. Toisaalta opinhan minä lukemaan uutisetkin netistä, vaikka aluksi pelkäsin, että paperilehden puuttuminen kahvikupin alta aiheuttaa pahoja vierotusoireita. Maailma muuttuu, Eskoseni.

***

Paperista papyrukseen ja Egyptiin. Kuopus selitti esikoiselle: "Tiesitkö, että Epyktissä ennen vanhaan ei haudattu ihmisiä maahan vaan sellasiin faaraon laatikoihin? Ennen kun meitä tai äitiäkään oli olemassa."

10 kommenttia:

  1. Seitsemän päivää ilman. Eihän se ole aika eikä mikään. ;)Onneksi erosimme pitää hankkia myös käsiin, koska olen niin samaa mieltä jo nimen kanssa. Todellakin saa ja pitää erota, koska meillä on vaan yksi elämä. Olen kyllä huomannut, että erostaan ei saisi kauheasti hehkuttaa, kun ihmiset menevät hämilleen. Monen mielestä erota saa, mutta ei siitä saa onnea seurata. Ihmekös jos on hiukan aiheuttanut kohua. Mä haluun sen!

    Eli kiitos hurjan hyvistä linkeistä. Niitä ei mun mielestä tarvitse pyydellä anteeksi, koska kenenkään ei ole pakko niitä mennä katsomaan, mutta se joka haluaa lisätietoa on kovin iloinen voidessaan tehdä sen helposti. Niinku minä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen linkkiasioissa samoilla linjoilla, kuten monessa muussakin, kanssasi, näemmä!

      Kerroit (muistaakseni) tarjonneesi töissä kakkukahvit erosi kunniaksi. Me tilasimme ystävän kanssa ravintolassa pullon sampanjaa. Tarjoilija kysyi mitä juhlimme ja oli jotenkin vaikean näköinen kun kerroin syyn. Joku muukin on mennyt hiljaiseksi, kun on esim. kehunut minun laihtuneen ja olen vastannut että "ero on tehnyt mulle hyvää, kuten näkyy". Ehkä tämä on sellainen kuoliaaksi vaiettava aihe. Kirja kyllä kiinnostaa siksikin minua oikein erikoisen paljon.

      Ja siksi, että tässä taas joitain asioita (kuopuksen isän kanssa) tahkotessani totesin hiljaa mielessäni, että nämä eivät sitten koskaan muutu - ja luojan kiitos, eivät ole elimellinen osa minun arkeani enää.

      Niin, ja viikko ilman on ihan peace of cake. Esikoisen jälkeen olin muistaakseni useamman vuoden... Toivottavasti nyt ei mene niin kauaa!

      Poista
    2. Juu muistat ihan oikein, tarjosin kakkua. Meillä oli silloin herra toimitusjohtajakin käymässä ja kysyi mitä juhlitaan. Vastasin, että avioeroa. Oli ihan tolkun mies. Hetken katsoi pitkään ja kysyi sitten, että "ollaanko me iloisia siitä?". Vastasin, että enhän mä muuten kakkua tarjoaisi. Tuli kiltisti iloitsemaan kanssamme. :D

      Onneksi meillä ei ole yhteisiä lapsia, mutta uskoisin, että edelleen on olemassa asioita, jotka eivät koskaan muutu. En voi tietää, kun olen siitä onnekkaassa asemassa, että pääsin eroon ihan kokonaan. Mutta onneksi kuopuksen isä on silti käsittääkseni ihan hyvä tyyppi isänä, vaikka sillä heikot kohtansa onkin. :)

      Poista
    3. Olet käsittänyt ihan oikein, kuopuksen isä on pääasiassa ihan huipputyyppi, siksi en sitä täällä ihan kympillä mollaakaan... Ja isänä todella todella omistautunut ja ihana. Oli vaan väärä mies mulle ;-)

      Poista
  2. Marjaana ,kiitokset kun annoit vinkkejä myös minulle, olen myös lukija tarkoitan että luen paljon , myös suomeksi nyt .... Kirjastokin on kaupunkissani olemassa . mutta voi iloa , minulle tule eilen paketti Pärnusta ja lähetettiin elämänkirja mun lempilaulajasta Üllar Jörbergista http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=zbz6ES3Ae6Y jeeee . Aloitan tänään ja hitaasti ja hartaasti lukemista ....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olepa hyvä, kirjat on ihana asia. Omalla ja vieraalla kielellä. Ja kirjasto täällä Suomessa taas on ihan omaa luokkaansa!

      Mukavia lukuhetkiä!

      Poista
  3. miten voisin lähettää linkin , ei onnistunut .... anteeks?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä ainakin sain tuon linkin auki, joten kiitos siitä!

      Poista
  4. vai että faaraolaatikoihin, heh... kiitos kirjavinkeistä. Mä olen kirjafriikki ja pahasti addiktoitunut kirjoihin ja elokuviin ja villalankaan. Enkä halua kyseisiin asioihin edes parannuksia tai hoitoa. Kirja on kaunein sisutuselementti! lasin takanakin.

    Olen ollut liian kiireinen koko joulukuun, nyt on monia blogeja läpikäymättä. Aion lukea kaikki, ja kaiken, mitä teille kuuluu! Mukavaa loppuvuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässähän on koko loppuvuosi aikaa, kun ei kaupanteko haittaa harrastuksia ;-)

      Mulle ei ole vieläkään selvinnyt, tarkoittaako tuo faaraolaatikko sarkofagia vai pyramidia...

      Mulla on aikaslailla samat addiktiot, illalla on vaikea saada unta ilman edes muutamaa sivua. Kutimishommat on ihania kun neuloosi iskee ja leffoista tykkään, vaikka nykyisellään ihan liian harvoin niistä nautin.

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana