Sivut


torstai 13. syyskuuta 2012

Iloinen aamu

Tässä sateisessa surkeudessa on aika harvinaista, että aamuisin naurattaa niin, ettei meinaa kehdata kylillä vapaana kulkea. Hulluksi pian luulevat... Minulla on jotenkin vaan ollut niin onnellinen olo siitä, että poikien kanssa on mukavaa ja menee mukavasti. Varsinkin arkiaamujen sujuminen ilahduttaa suunnattomasti. Voisi melkein lauluksi pistää.

Eilen oli oikein superaamu. Paljon muuten on tohinaa aamupalapöydässä: syömisten ja vitamiinien lisäksi yksi Vihainen Lintukin on päässyt paikalle. Pussissa on porkkanasämpylöitä, jotka esikoinen vei kouluun syötäväksi, kun eivät meillä tehneet kauppaansa. Tuossa vielä kuopus lukee Super Mario -lehteä (aika vauhdikkaasti), esikoisella taas on kasvion teko näköjään vielä viimeistelyä vaille.




Aamupalan jälkeen laitoimme pukemista vauhdittamaan lastenlaulut soimaan. Tällä kertaa soittovuoroon pääsi suuri suosikkibiisimme Pentti Rasinkankaan ja Ohilyönti-orkesterin Pupulaarimusiikkia -levyltä. "Lehmiä on puolitoista miljardia, sählyä ne pelaavat ja biljardia." Etenkin kohta "höyry nousee kahvista ja höyry nousee lehmistä" kirvoitti taas mielenkiintoiset mietteet. Miksi niistä lehmistä nousee höyry? Korvistako? Vai onko se savua ja ne on syttymässä palamaan? Yhtä aikaa esikoisen kanssa hihkuttiin että "joo, ne lehmät on varmaan palamassa poroiksi, hahhahahhahaaaa". Mahtavaa, kun huumorintajut natsaa!

Pihalla piirsimme viivan hiekkaan merkiksi, ettemme ajaisi lieron päältä. Kun kiersin viivan ja madon kaukaa, kuopus totesi, että "nyt luontoäiti varmaan kiittää meitä". Toivottavasti. Esikoinen ei kiittänyt, kun huusin erotessamme kovalla äänellä unohtamani hyvän koulupäiväntoivotuksen niin, että ohikulkenut opettajakin kääntyi katsomaan. Huikkasin sitten hänellekin samaiset toivotukset. Teiniltä sain murhaavan mulkaisun. Se on nyt pari sateista aamua koittanut kulkea eri puolella katua, kun olen sonnustautunut violetti-vihreään kirpparilöytööni. Jotenkin tuo yhdessä räikeän violetin kukallisen tunikani ja keltaisen hameen kanssa on ollut hänelle liikaa. Outoa!



Lisäksi vielä kävimme, kuten joka aamu, kuopuksen kanssa tervehtimässä Kalervo-kukkoa. Se on kyllä mahtava alku päivälle kuin päivälle.

Mahtavaa päivää teille myös!

6 kommenttia:

  1. Voi ihana miten hyvälle tuulelle tulin tästä!
    Mahatavat väritkin sulla taas! =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm... oisko mahtavat kuitenkin... =P

      Poista
    2. Onpa kiva, että joku muukin ilahtuu! Meillä oli vaan niin käsittämättömän leppoisa aamu, että päätin jakaa sen. Ja tiedostan kyllä näiden arvon, aina ei mene putkeen meilläkään, todellakaan!

      Tuo violetti setti oli kyllä vähän siinä ja siinä mullekin, mutta kerrankos sitä sadepäivänä kulkee huutomerkkinä kylillä ;-)

      Poista
    3. Ja musta mahatavat on aika kiva sana. Tulee hienoja assosiaatioita!

      Poista
  2. Katsoin tarkkaan kuvia ;-D Mahtavat violetit!! Ja ihana tuo punainen jalallinen lasi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi miten mahtavaa - mulla on noita jalallisia laseja sekä punaisia että keltaisia ja joka kerran niihin tarttuessani tulen hyvälle tuulelle. Valitsen myös kaapista vesilasia ottaessa usein värin ja fiiliksen mukaan ;-)

      Erotessamme sanoin kuopuksen isälle, että voi napata matkaansa kaikki valkoiset astiat ja kupit sekä värittömät lasit. Sain sitten hankkia ihania värejä arkea piristämään. Esikoinen ähisi silloinkin paketteja avatessa, mutta lienee tottunut jo.

      Niin, ja pukeutumisessa värit kyllä totisesti toimivat piristäjinä. Tänään hoksasin, että ensimmäistä kertaa uuden työntekijämme työssäollessa valitsin "normaalit vaatteet" eli päällä vain keltaista ja mustaa. Hullu kirjava pomo!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana