Minä haluaisin olla kalenteri- ja muistikirjaihminen. Olen kateellisena katsellut vaikkapa Marikan ja Birgitan kauniita versioita. Olen myös koittanut BuJoa - muistaakseni viime vuoden vaihteessa - mutta se loppui lyhyeen. Kännykän kalenteri on muistutuskäytössä ja kovassa käytössä onkin. Seinällä on perhekalenteri, jossa on kaikille perheenjäsenille oma sarakkeensa menoja varten. Yleensä Mauri Kunnaksen. (Siis ei Maurin menoja vaan Maurin piirtämä. Se kalenteri.) Siitä siirrän sitten liitutaululle näkösälle tulevan viikon ohjelman. Kuopus on sellainen, että se nauttii, kun näkee ja hahmottaa mitä on tulossa.
Toinen liitutaulu on päässyt menu-käyttöön.
 |
| Edelleenkään ei syödä mummia ja hänen miestään vaan heidän kanssaan |
Koska en ole onnistunut vuosiin pitämään muuta kalenteria mutta tarvitsen muistiinpanovälineitä työkokouksissa, vapaa-ajan kokouksissa jne otin käyttöön vihkon, jossa on erilliset työ- vapaa-aika- ja sekalaista- osiot. Siitä voi myös napata muistilappuja, irrottaa sivuja tarvittaessa ja liepeissä kulkee muutama tarpeellinen paperi, jotka eivät lompakkoon mahdu. Nyt se alkaa olla lopuillaan.
Tässä syksyllä tulin taas tilanneeksi ensi vuodelle kalenterin. Ja kirjasen, kun tajusin, ettei tuohon kalenteriin mahdu (kokous)muistiinpanot ja sen sellaiset. Jos koittaisin näiden kahden yhdistelmää ja katsoisin, josko minusta sittenkin tulisi kalenteri- ja muistikirjaihminen. Taas tulevana vuonna. Ainakin hetkeksi.
Kauniita nämä ainakin ovat.
Haluaisin kans olla! Mutta ei mulla oo niihin oikein mitään kirjoitettavaa sitten kuitenkaan. Ne vähätkin tahtoo unohtua.
VastaaPoistaMutta oon niinku sun kuopus: tykkään että on tiedossa ja näkösällä asiat, mitä tuleman pitää. Inhottaa jos ykskaks muistaa, että huomenaamulla pitikin olla jonnekin menossa. Tai tänään.
Luin menusta, että koiranpojankeitto...
Mua vaivaa kun/jos on sekä työ- että vapaa-ajan juttuja samassa ja sekaisin. Mutta pakko niitä on laittaa kun vaikuttaa kaikkeen: jos on työkokous 14-16 pitää huolehtiä kuopus ennen sitä kotiin ja tehdä ruokasuunnitelma niin että se on toteutettavissa nopeesti tai pojan itse jne.
PoistaJa mä tykkään tosta liitutaulukalenterista kans, selkiyttää viikon kuvaa ja kulkua. Puhumattakaan tietty tuosta lehmästä, joka pääsi arvoiseensa käyttöön.
Ihanaa että joku muukin lukee väärin välillä ;-)
Hei jippii, nyt on loistoajatus! Hihhiii....palataan tähön myöhemmin. ;)
VastaaPoistaElämä on kyllä jotenkin helpompaa, kun tietää ja näkee, mitä tapahtuu.
No no no, mitä? ! Häh!?
PoistaNyt jo tiedät :-D
PoistaKyllä! Ihana oot <3
Poistaihanat ruokalista- ja viikko-ohjelmasysteemit! (*kade*)
VastaaPoistaMulla on töissäkin työmuistikirja. Muuten hyvä, mutta en muista selata sitä ikinä...
Mä koitan sunnuntaina miettiä ainakin torstaihin saakka ruokia. Oon joskus niin umpipoikki töiden jälkeen että meillä syötäis pelkkiä eineksiä jos menisin suunnittelematta kauppaan haahuilemaan. (Liikaa niitä syödään nytkin, koska en osaa laittaa liharuokia kuopukselle.)
PoistaMulla on työkalenteri jota koitan vilkuilla, tai itse asiassa niitä on kaksi ja se onkin sitten haastavaa!
Muistan kun pienenä koululaisena sain sen ensimmäisen kalenterin ja sinne pystyi kirjoittamaan tulevat koepäivät ja partioretket, oi sitä onnea. Ilmeisesti synnynnäinen kalenterin käyttäjä ;)Ihana tuo vikkokalenterinne <3 (Hetken jo hätkähdin mummin syömisestä... ;) )
VastaaPoistaOi, teinikalenterit... joo, muistan.
PoistaViikkokalenterin tilasin aika vast ikään kirjakerhosta ja se on meille kyllä just omiaan. Tarvitaan näemmä molemmat sellaista selkeyttä.
Ja mummia ei syödä, ikinä!
Eräs ihana ihminen :) lähetti aikoinaan mulle sellaisen puisen pöydällä pidettävän pöllökalenterin. Harmitteli kun siinä oli "vika", puuttui yksi kuukausi - vai oliko joku kahteen kertaan. Korjasin sen akryylimaalilla ja kirjaintarroilla, toimii kuin junan vessa. Liimasin taakse semmoisen pidikkeen ja siinä nyt on meidän kahden vanhan variksen lääkäri-, labra- ja hammaslääkäri yms. sellaiset ajat. Ei tarvi muistaa sen tarkemmin, katsoo vain siitä päivän ja sitten paperista kellon ajan :D Se toimii loistavasti.
VastaaPoistaMelkein samanlaisen pöllökalenterin sain toiselta ystävältä - kun en muka koskaan tiedä mikä päivä on menossa. Pyh.
Ja kun te muut olette siirtyneet suurempiin ja suurempiin kalentereihin, niin minä taas siirryin entistäkin pienempään. Mahtuuu vaikka lompakkoon :D
Pöllölle arvoisensa kalenteri ja onneksi sä olet tuunaustaitoinen!!!
PoistaAina ei tarvikaan tietää mikä päivä on, nimimerkillä viime viikko oli ihan kauhean vaikea: olin ma-ti vapaalla ja keskiviikkona oli mulla sit maanantai ja perjantai yhtä aikaa, kun torstaikin oli vapaa. Vaikeaaaaa!!!
Marjaana olisin niin halunnut kirjoittaa sinulle Nata blogistani , mutta ei ole mahdollista , tunnen niin puutetta … toivotan sinulle parasta joulunodottusta minulla on kovassa käytössä kaikenlaisia muistinkirjoja ja vihkoja … mutta tykkäsin ruokalehmästääs kaapisi ovella . kiva …
VastaaPoistaSääli, että kommentointi normaaliblogin kautta ei onnistu. Olet rakas Nata <3
PoistaRuokalehmä on munkin suosikkini ;-)
Mä olen sun kans samanlainen, ei oikein onnistunut bujoilu. Paperikalenteri on, mutta käytän sitä lähinnä esittääkseni uskottavaa htk:ssa :D
VastaaPoistaNo vähän sama mulla: avaan sen muistikirjan ja olen kirjoittavinani. Enimmäkseen tulee töhryä vaan ;-)
Poista