Sivut


lauantai 22. heinäkuuta 2017

Uusi alku

Kun eilen tulin töistä, oli esikoinen pakkaamassa. Koko iltapäivä jatkettiin ja nyt alkaa olla kamat aikalailla kasassa. Eka muuttoreissu tehdään vissiin sunnuntaina ja toinen sitten maanantaina. Saadaan ystävän isompaa autoa lainaan. Olen jo vähän mittaillut tiluksiani esikoisen huonetta sillä silmällä, että pääsen pian minäkin sisustushommiin.

Löysinpä esikoiselle aika ihanan tilanteeseen sopivan kortin:




Oi voi... 💗

Niin, ja mulla alkoi loma, ja kuopus tuli kotiin. Jee!

16 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. On, tosin en tiedä, paljonko tuon ikäinen nyt tähystää eteen tai taakse. Taitavat elää tässä hetkessä, mutta silti... ;-)

      Poista
  2. Toi on rankkaa. Yhtaikaa ihanaa ja ihan kamalaa. Mutta se muuttuu paremmaksi, siihen täytyy vaan tottua.. Tsemppiä ja ajatuksia!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli aamulla ihana sellanen aikuinen aikuiselle juttutuokio kun vein esikoisen töihin. Tätä tää nyt sit varmaan on jatkossakin?!?

      Ihanaa ja kamalaa, olet oikeassa <3

      Poista
  3. Enpä tiedä onko tätä viisasta kirjoittaa tässä vaiheessa, mutta toisaalta ajattelin, että ehkä se vähän helpottaisi sun oloa. Toivon niin. Sulla esikoinen on varmaan täynnä intoa ja iloa tulevasta muutosta - ja kyllä varmaan sinäkin, loppujen lopuksi, teillä on lyhyt välimatka.

    Juttelin eilen Pojan kanssa, joka muuttaa Espoosta Vaasaan opiskelemaan. Asunto on ja tietää kuinka tärkeätä on olla paikalla ensimmäisenä päivänä (tämä muuten vinkkinä Esikoiselle; sen tärkeä päivä ryhmäytymisen yms. kannalta!), kun on itse ollut monta vuotta Metropoliassa tutorina.
    Aikuinen mies, joka on asunut kotoa poissa jo kymmenen vuotta, sanoi, että häntä kyllä jännittää, vähän pelottaakin, lähteä vieraaseen kaupunkiin <3
    Kun kaikki tuttu jää ja kaikki pitää aloittaa alusta. Mitä siinä sanot, muuta kuin yrität kannustaa - samalla kun ajattelet, että niinpä, olisiko minusta enää tuohon, vaikka olenkin jo "aikuinen nainen". Mitä jos...

    Nuoret, kuten sinun Esikoisesi, ovat rohkeita, reippaita ja katsovat elämää avoimin silmin - ja elävät tässä hetkessä, niin kuin sanoit :)
    Voit vähän elää omaa nuoruuttasi nyt uudelleen ;) ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä just on niin ihana katsoa, intoa, avoimuutta, sitä, että oikeesti on uskoa ja toivoa ja elämä edessä <3

      Mä just eilen kuulin, miten oli tullut kutsu ryhmäytymispäivään ja miten innoissaan esikoinen siitä on! Niin sitä pitää.

      Meidän pojat kyllä pärjää ;-)

      Poista
    2. Mua naurattaa: meidän poika on nyt jo 29; se oli itse 9-vuotias kun mä olin sen ikäinen :D :D

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Kiitti <3

      On sullakin siellä muutoksia...!!!

      Poista
    2. No juu. Mä just ajattelin, että onneksi ollaan menossa Lontooseen, muuten vois olla vielä enemmän tylsää kun keskimmäinen lähtee Lappiin ensi viikolla.

      Poista
    3. Meillä esikoinen on yhden yön enää kotona. Tänään vietiin jo sänkykin, nukkuu patjalla lattialla ens yön...

      Huomenna vikat kamat ja sitten - huh hei!

      Poista
  5. Ihana kortti. Kuten kirjoitat, niin nuori varmasti elää vain tätä päivää ja hyvä niin :) Täälläkin talo on ollut nyt kumman hiljainen kun nuorimies on siirtynyt maastonvihreisiin varusteisiin. Kesäloman alku tuntui ihan oudolta, mutta nyt tähän on jo vähän tottunut. Toisaalta kaveri tulee tänne lomille, joten en ole vielä ihan vaiheessasi. Voin ehkä vain kuvitella...

    Kaikkea hyvää viikkoosi ja lomaan ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Birgitta ♥
      kaikkea lämmintä ja ihanaa sinnekin.

      On totta, että armeija on hyvää opettelua tätä poismuuttoa varten. Meillä sitä ei ollut, mutta interrail toimi sellaisena. Viime yö oli eka yö omassa kodissa. Mulle tuli ystävä seuraksi eikä ollut ollenkaan haikeaa ;-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana