Sivut

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Ja äkkiä onkin toukokuu

Minun on pakko käyttää tätä kierrätysotsikkoa liki joka vuosi - jostain syystä. Se on alun perin Leena Lehtolaisen esikoiskirjan nimi ja juuttunut minuun yhtä tiukkaan kuin Liisa Akimofin "On siis kevät, kuljen Hakaniemen rantaa..." Olen itse asiassa jopa lukenut tämän teini-ikäisen Leenan hengentuotoksen joskus. No niin, sitten asiaan.

Minulla meinasi mennä vappu ihan sivusuun, kun ajattelin vain niitä ystävän nelikymppisiä. Jotenkin en ollenkaan hoksannut, että - todellakin - ne vietetään vappuaattona. Asian tila rupesi valkenemaan, kun paistoimme miljardia munkkia ja raahasimme isoa simatonkkaa juhlapaikalle. 40-vuotisjuhlat olivat tunnelmalliset ja mukavat. Tarjoomuksemme tekivät oikein hyvin kauppansa, mutta emme ehkä ihan heti lähde samanlaiseen savottaan uudestaan. Lisäksi esikoinen oli vähän flunssainen, joten lähdimme ajoissa kotiin.


Oikeasti niitä oli 140 ja simaa n 20 litraa...



Onneksi toinen ystävä oli vähän paremmin kartalla vapun vieton suhteen ja osti minullekin kuohuviiniä. Sitä kippistelimmekin sitten virallisten kemujen jälkeen meillä, epävirallisemmin hänen ja miehensä kera.

Tänään vietämme esikoisen kanssa rauhallisesti vapun päivää. Se vapputapahtuma kutsuu, kalakeittoa ja - sitten - kotona vötkistelyä. Olen tullut vanhaksi!

4 kommenttia:

  1. Rentoa vappua :) Täälä menny niinku tavallinen viikonloppu, paitsi että mie oon mässäilly...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tulihan sitä munkin munkkia syötyä eilen ;-)
      Jatketaan rentoilua!

      Poista
  2. Syökää munkkeja munkin (hah, mikä sanaleikki!) puolesta. En ole syönyt, ainakaan vielä yhtään munkin munkkia.
    Vedin juuri kahden tunnin "aamupäikkärit" (miksikä niitä voisi sanoa?) eli siirryin sängystä lääkedosetin kautta sohvalle nukkumaan. Nyt jaksaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin heräilin pätkittäin, luin aamulla kirjan loppuun sängyssä ja torkahdin vielä uudelleen. Ihania nää tällaset aamut!

      Jätettiin munkin juhliin - tosin aika hyvin ne oli siihen mennessä jo tehneet kauppansa kun lähdettiin - ja hyvä niin. Todettiin esikoisen kanssa, että ei jätetä niitä kotiin vaan viedään kaikki pois.

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana