Toipuu ja tokenee

No nyt alkaa taas tuntua elämä siltä miltä pitää. Eilinen vapaa tuli tarpeeseen ja oli ihana kaikin puolin. Kuopus halusi pyöräillä kavereiden kanssa kouluun ja kun esikoinen puolestaan jäi kokonaan kotiin, minun ei tarvinut startata aamulla ollenkaan. Pötkähdin kuopuksen lähdön jälkeen sohvalle lukemaan, mutta aika pian silmät rupesivat painamaan ja luovutin. Otin oikein kunnon aamupäiväunet ennen kun piti lähteä viemään esikoista hammaslääkäriin. Paluumatkalla nappasimme kuopuksen ja kaverin matkaan. Minulle taas tuli ystävä päiväkahveille. Toi tullessaan suloisen kukkakimpun piristykseksi ja pari lehteä lainaan. Kahvit juotiin terassilla, jossa muutoinkin melkein koko loppupäivän sitten vietin.

Välillä kaivoin viimeiset oman maan perunat ja laitoin apetta mutta palasin taas pian ulos kutomaan. Piitkästä pitkästä aikaa uusimmasta käsityölehdestä löytyi malli joka huuteli minulle. Neulevaatteet ovat aika hankalia, koska jos niitä ei voi tarpeeksi kuumassa pestä, voi käyttöikä jäädä vähän lyhyeksi. Nyt kuitenkin päätin kokeilla, kun liivimekko näytti niin mukavalta ja lanka kutsuvan väriseltä. Isot puikot, etenee nopeasti.

Karviaisurakka on ohi
ja tuon langan väri nyt vaan ovat ihan minua.

Kaiken kaikkiaan oikein leppoisa lauantai perjantai. Parasta tässä kolmipäiväisessä viikonlopussa on, että kun jo olen ihan levännyt, oikea viikonloppu vasta alkaa. Mitähän  tässä vielä ehtiikään?