Sivut

perjantai 13. helmikuuta 2015

Kanarialinnut

Tänään on taas yksi niistä ikävistä tilipäivistä, jotka eivät helpota vaan ahdistivat jo etukäteen. Laskuja oli niin paljon, että käteen jää kakkosella alkava luku. Eikä siinä todellakaan ole kolmea nollaa. Toisaalta tulossa on hiihtoloma, joka sillä tavalla helpottaa, että kuopus on koko viikon isällään. Toisaalta esikoinenkin haluaisi lähteä kaverilleen - no, täytyyhän sen päästä, mutta junaliput maksavat. Inhottaa olla näin tiukilla. Ahdistaa kun ei voi lomallakaan mennä vaikkapa leffaan ja peräti ulos syömään, koska sitten pitää järsiä kynsiä kotona monta päivää. Suututtaa, kun tämä ei ole itseaiheutettua vaan altistuksen tuomaa. Kaleva ottaa asiaan asiallisella tavalla kantaa: Home uhkaa toimeentuloakin.




Keventävänä kuvituksena...


Siitäpä tulikin mieleeni, että asiasta on kirjoitettu taas viime aikoina varsin paljon lehdissä. Joka toinen koulu kärsii sisäilmaongelmista, samoin muut julkiset rakennukset. Niistä vaan ei saa niin hyviä otsikoita. Syytä onkin kouluista vouhkata, koska ulkomailla tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että tietyille (toksisille) homeille altistuminen vaikuttaa paitsi toimintakykyyn ja aivoihin myös jopa lasten älykkyysosamäärään. Mielenkiintoinen (joskin ahdistava) artikkeli aiheesta uusimmassa Kemia-lehdessä.


Ja sitten meillä on tämä Sainio, joka uusimmassa haastattelussaan jälleen kertoo, että ongelmat ovat korvien välissä. Liikunta, "oma ajattelu" ja positiiviset asiat poistavat oireita. Niin, ja siedätys ja kognitiivinen psykoterapia (jota hän ei tällä kertaa mainitse). Minä olen hyvä esimerkki allergikosta ja astmaatikosta jolla on "yliherkät aivot". Minulla tosin molemmat ovat altistuksen laukaisemia, ei toisin päin. Hohhoijaa. Mutta täytyy kyllä sanoa, että ei ole monen vuoden siedätyskään toiminut. Terapiaan sitten vaan?!?




...kuopuksen piirtämä sarjakuva.


Tässä yhteydessä täon pakko mainostaa dokumenttielokuvaa, joka piakkoin julkaistaan. Jari Kokon Kanarialinnut "kertoo homealtistuksesta sairastuneista ihmisistä. Sairaus on pakottanut elokuvan päähenkilöt eristäytymään normaalista elämästä. Ulkopuolisesta maailmasta erilaisine altisteineen on tullut uhka, kodista vankila ja eristäytymisestä turvapaikka". Jos jossain törmäätte, suosittelen katsomaan. 

Minun on kuitenkin näissä alhoissakin muistettava, että pystyn jotakuinkin normaalisti liikkumaan ihmisten ilmoilla ja viettämään suht tavanomaista elämää. Totta kai huomaan ja joudun huomioimaan altistukseni jatkuvasti, mutta kykenen silti vielä toimimaan aika lailla normaalisti. Lämmin ajatus kaikille niille, jotka ovat kanarialintuina omassa kodissaan.

6 kommenttia:

  1. Tuttua, niin tuttua. Osaan asettua housuihisi oikein hyvin!!!! Mutta onneksi sussa on se hyvä puoli, että nämä alhot painavat kumaraan vain osista päiviä, eivät kaikkina. Onneksi niitä hyviä päiviä on enemmän, meillä molemmilla. Hullua, tilanne pysyy samana, miutta toisina päivinä sen kestää ja on jopa ihanaa, ja toisina taas kaikki kaatuu niskaan. Tilipäivä ON yksi pahimmista.
    En tiedä, haluatko kuulla pienistä apukeinoista, joissa todellakin joutuu nöyrtymään ja piilottamaan sisunsa, mutta jos, niin laita viestiä....
    Tsemppiä!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sait mielenkiintoni heräämään: pistä postia ;-)

      Mutta totta on, etteivät nämä alhot onneksi koskaan kovin pitkään kestä. Nytkin koitan jo ajatella päivä kerrallaan ja vähän meinaan onnistuakin siinä!

      Poista
  2. Toisaalta mie ymmärrän kyllä Kelaakin, kun todellisuudessa niitä huijareita riittää ihan älyttömästi. Lähtökohta on, että epämääräinen oireilija on laiskuri, joka ei viitsi tehdä töitä ja yrittää saada vaan korvauksia. Siinä on vain se todistustaakka sälytetty sille, joka jo muutenkin kärsii, ja se on väärin.

    Mie luulen, että mieki olin (olen) lähinnä työpaikkakyvytön... toisaalta tässä iässä, tällä sairaushistorialla ja tällä koulutuksella oli aika turha lähteä tunkeilemaan nuorten ja terveiden sekaan työmarkkinoille. Työpaikan sisällä olis ollu tilaa vaihtaa muihin hommiin, mutta sitä mahdollisuutta ei annettu. Oli kuulemma joustettu jo aivan tarpeeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nää on aina niin hankalia juttuja- Ja toi työpaikkakyvyttömyys varsinkin. Mä en usko että mulle esim löytyis meidän kunnasta sellaista rakennusta jossa voisin työskennellä (siis tehdä jotain muuta kun tätä omaa hommaani) niin olenko mä sitten edes työpaikkakyvytön? Kinkkistä!

      Poista
  3. Kanarialinnut tulee olemaan varmasti hyvä kokonaisuus joka ehkäpä saa osan skeptikoistakin ajattelemaan toisin.
    Rahahuolista älä välitä, mulla on eurojackpot ja lotto vetämässä - sovittiin Karman kanssa että se hyvittää aiheuttamansa olotilani suht ryhtevällä summalla.
    Saat laittaa kahveet tippumaan sitten kun saa varmistuksen ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No perhana, ei muuta kun keitintä lataamaan sitten ;-)

      Sä oot Paimen ihana!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana