Sivut

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

I'm so proud!

Onpas ollut tekemisen- ja tunteiden täyteinen viikonloppu. Perjantaina oli wanhojen tanssit, joihin esikoinen siis osallistui vuotta etuajassa. Rakas ystävänsä, kakkosella oleva tyttö pyysi pariksi ja esikoinen - kumma kyllä - suostui. Tanssien opettelu, vaatteiden hankinta ja koko juhlien valmistelu on ollut avartava ja varmasti opettavainenkin kokemus. Joka siis huipentui perjantaihin, jolloin jotkut parit aloittivat urakkansa jo aamupäivällä päiväkodista. Siellä pienet tytöt ja pojat olivat saaneet maistiaisia tansseista ja olivat ihailleet silmät pyöreinä näitä isoja prinsessoja. Jotakuta onnekasta oli haettu tanssiinkin, esikoinen oli pyörittänyt ystävän nelivuotiasta tytärtä, joka oli kotonakin vielä ylpeänä kokemuksestaan kertonut. Myös kuopuksen koulu pääsi nauttimaan tansseista, heille ja yläasteelle järjestettiin omat modifioidut näytökset koulupäivän aikana. Illalla oli sitten meidän vanhempien vuoro. 




Minä olin niin ylpeä ja liikuttunut omasta isosta pojastani. Vaikeita tansseja mutta hienosti ja tyylikkäästi suoriuduttu. Seuraavana päivänä olin opettajien vesopäivässä vanhempainyhdistyksen edustajana ja useampikin esikoisen entinen opettaja tuli juttelemaan ja kehumaan, miten nätisti ja kohteliaasti poika oli heitä hakenut tanssiin ja jututtanut. Olin aivan häkeltynyt saamastani palautteesta ja vein sen toki kotiinkin asti. Mutta kaikkein ylpein olin kuitenkin siitä, että esikoisella oli lupa jäädä wanhojen jatkoille varaamalle mökille yöksi mutta hän tuli kuin tulikin kotiin!

Lauantain vesopäiväkin oli mielenkiintoinen, siellä käsiteltiin opetussuunnitelman uudistusta ja sen paikallisia painotuksia. Olen jatkossakin mukana myös työni puolesta, kun mietitään yhteistyökuviota ja kulttuuriopsia. Oli hienoja keskusteluja fiksujen ihmisten kanssa. Ihanaa kuulua tähän yhteisöön!


Ystävykset!



Vaikkakin ihana ja antoisa, sen verran touhukas on viikonloppu tähän saakka ollut, että tänään täytyy vaan olla ja rentoutua. Niin kuin sunnuntaina kaiketi kuuluukin. 

4 kommenttia:

  1. Mun on pitäny kysyä, että mitä se "veso" tarkoittaa, mutta aina se on jääny... ehkä hävettää kun jotain on iteltä jääny huomaamatta, jos se on vaikka selitettykin aiemmin.

    Komea pari! Tuo punainen paita on just hieno :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veso on ollu mustakin aina tosi outo nimi, mutta kun on opeystäviä, tulee sitä käytettyä. Se on siis virkaehtosopimuksen mukainen ylimääräinen työpäivä (yleensä lauantai tai päivää ennen kun koulu lapsilla alkaa, koulutusta tai suunnittelua).

      Punanen paita erottui kyllä edukseen ;-)

      Poista
  2. Kyllä nuo vanhojen tanssit ovat niin hieno ja hauska perinne. Vaikka kuluja onkin aikalailla, niin kun näkee nuoret kauniina ja komeina ja hyvin tanssien ei voi kuin iloita ja ihailla.

    Minustakin osa tansseista tuntui aika vaikeakuvioisilta, mutta hienostihan ne meni. Hameiden helmojen leveys oli onneksi huomattu harjoituksissa, joten nuoret miehet osasivat varoa hiukan ;-)

    Rentouttavaa sunnuntaita sinulle =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niillä tosiaan oli harjoituksia joissa tytöt oli mekot päällä ja pojilla kengät. Oli kuulemma hassun näköistä kun pojat muuten oli verkkareissa ;-)

      Mutta hienosti tosiaan meni ja perinne on ihana. Tytöillä varmaan on kuluja paljon enemmän kuin pojilla. Mehän saatiin istuva uuden veroinen puku kirpparilta alle viidella eurolla. Paita ja mirri kyllä maksoivat vähän mutta silti, vähällä päästiin!

      Mukavaa viikonlopun loppua sinnekin ;-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana