Sivut


maanantai 29. joulukuuta 2014

Melkein tekisi mieli laittaa otsikoksi maa il man isoim mat tis sit

Joskus tuntuu, että kaikki on jo sanottu.
Sitten tulee kuopus: "Mun kyynelkanava on omituisella tuulella. Se on kostea vaikkei mua itketä!"





Esikoinen lähti eilen kaverilleen kahdeksi yöksi. Tänään alkaa kuopuksen lomareissu. Minä vien hänet lähikaupunkiin, äitini ja hänen miehensä kyytivät jonkin matkaa eteenpäin ja yhyttävät anopin, joka ottaa pojan hoteisiinsa. Alustava kotiinpaluuaika on lauantaina. Lupasin, että perjantaikin käy, koska matka on niin pitkä ja pitää katsoa vähän keliolosuhteita. Ja jos vaikka tulee ikävä... Siis kuopukselle. Minä huokaisen pitkään ja hartaasti kun pusin ja halin pojat matkoihinsa. Sitten nautin omasta ajasta, lueskelen, käyn kävelyllä, saatanpa siemailla hieman viiniäkin. Ystävä saa tulla seuraksi jos mielii. Kylmäsavulohipastan aineksetkin odottavat syöjiään.

Hmm, teistä on kyllä paitsi iloa, myös paljon apua. Kun pohdiskelee "ääneen" jotain dilemmaa, saattaa se ratketa aivan itsestään. Niin kävi minun kauniille-mutta-epäkäytännölliselle pupukellolleni. En tiedä huomaatteko te yläkuvassa eroa, mutta liimasin viisareihin tarraa ja väritin - yllätys yllätys - oranssiksi. Nyt erottuu jo huomattavasti paremmin taustastaan. Sen innottamana kysynkin teiltä kollektiivisesti apua erääseen mieltäni rassaavaan asiaan: jos lapsella on omaa rahaa, saako hän teidän mielestänne käyttää sen parhaaksi katsomallaan tavalla?



Pierutyyny
- joko joku arvaa,
kuinka tämä liittyy kysymykseen?



***

Minulla on selkeä syy siihen, miksi vaikkapa kuopuksen kännykässä ei ole nettiyhteyttä. Hän ei myöskään  tietokoneella saa surffata kuin valvotusti. Eilen kaveri kuikuili tissejäni ja mietti: "Minkähän kokoiset on maailman isoimmat tissit? Oiskohan vaikka ennätysten kirjassa niistä kuva?"

Seuraavaksi sille tulisi sitten tietysti mieli googlata asia. Jooei.

32 kommenttia:

  1. Mun mielestä saa käyttää. Joskaan ei tyyppiä satasella irtokarkkeja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kun juuri tuota mä vähän mietin. Jos on "perheen sääntöjen" vastaista mässätä - paitsi jouluna tai karkkipäivänä vähän. Tai sitten sellanen ihan älytön krääsä? Metrin mittainen muovihaulikko? Jos on juuri saanut joululahjaksi kaksi uutta konsolipeliä, kolmas heti perään?

      Meillä oli mielenkiintoinen kaupunkireissu ;-)

      Poista
    2. Metrin mittainen muovihaulikko <3 :D

      Poista
    3. Niin, jos älytön krääsä on sellainen mitä tarvitsee/vimmalla haluaa niin mikä ettei. Oppii sitten joskus mikä on oikeasti tarpeellista ja mikä ei. Mut hankalia judui.

      Poista
    4. Näimme sellaisen ja kuopus ei edes pyytänyt saada ostaa sitä kun tietää mun kannan. Oon mä varmaan aika natsi ...öh...

      Poista
    5. Se on totta, että ostamalla oppii mitä tarvii ja mitä ei. Ja mikä kestää. Mä olen rajoittanut sitä muovikrääsän määrää kuitenkin ja sitten perustellut itselleni myös sellaisella, että harrastetaan ei-niin-välitöntä tarpeiden tyydytystä. Jos vielä viikon ja kahden jälkeen sama asia on mielessä ja vieläkin haluu sen, sitten voi käydä ostamassa.

      Vähän sama kun joululahjojen kanssa. Syksyn mittaan kirjaan ylös niitä "mä haluun ton" lausuntoja ja sitten viivaan yli sitä mukaa kun eivät toistukaan. Niin paljon on hetken mielitekoja.

      Mut joo, hankalia juttuja!

      Poista
    6. Itse olisin antanut pyssyn hankkia ja siis annan, jos/kun typyille nallipyssyhinku tulee joskus. Vaikka lapset on vanhempiensa jatkumoa monelta osin jotkut jutut anti mennä vain eikä kaikkia juttuja oo tarvis kieltää vaikkei itse hyväksyisi. Mullo aikomus infouttaa typyille notta kukkia ei aseita-aatetta(?) mut leikki ookoo. Jos siis semmoiset edes kiinnostaa.
      Sä pääsit helpolla :D

      Poista
    7. ...siis tuossa ettei laps ees pyytänyt :-]

      Poista
    8. Meillä on pyssyjä (ja jedimiekkoja jne) mutta se aika on ainakin toistaiseksi ohi. Siksi se ei ehkä kysynytkään, kun ei leiki niillä just nyt - tai sitten se vaan arvasi mun katseesta ;-)

      Poista
    9. Toi muuten kokonaisuudessaan kävi kai ihan hyvästä oppitunnista tuo kaupunkikäynti: kuopus oli toivonut paria pientä asiaa joululahjaksi ja sanoin, että voidaan mennä sitten kaupungille katselemaan kun on nähty mitä paketeista paljastuu ja mitä ei. Niinpä mentiin. Toinen asian jota se oli ajatellut, jäi ostamatta kun se tuli siihen tulokseen ettei se ole välttämätön. Hih!

      Mutta on tässä paljon miettimistä.

      Poista
  2. Niinkuin että saako lapsi laitattaa itelleen omilla rahoillaan napalävistyksen... sellainen on ollu meillä isomman kanssa nyt. Mie olen kuulemma sanonut, että ei naamaan enempää rojua, ennen kuin on 18. Naamaan. Napahan ei oo naamassa, ja siihen tartuttiin. Itse en edes muista sanoneeni semmoista, mutta se ei ole mitään uutta.

    Ei meilläkään karkkipäivän ulkopuolella saa ostaa omilla rahoillaan karkkia, yleensä.

    Huomasin heti oranssit viisarit :) hyvin sopivat kellon väreihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt se näkyykin vähän kauemmas. Kuningasidea tuli sun kanssa kommentoidessa.

      Nää on hankalia juttuja (varsinkin teinien kans) mutta mä aina teinille sanon, että kenen leipää syöt sen lauluja laulat. Että on jotain sanavaltaa noihinkin asioihin vielä kun asuu kotona. Ja rahankäyttöön myös, mutta siinä on paljon harmaata aluetta.

      Poista
  3. Kaikkea sen kuopuksen mieleen juolahtaakin. Toivottavasti ei tutkaile nettiä myöskään muualla valvomatta.....kuvat kun ovat aika roiseja.
    Ihania päiviä sinulle ihan omassa hyvässä seurassasi! Mä täällä jo istuskelen työpöydän ääressä ja perheen miesväki lähti laittamaan sitä yhden kaverin autoa vielä Lohjan suunnalle. Jospa nyt tulisi pikapuoliin kuntoon niin saisi homman pakettiin ennen inttiin lähtöä. Siihen on nyt sitten viikko.....nyyh! Vaikka sitten on minullakin sitä omaa aikaa.....
    Meillä lapset ovat saaneet käyttää rahojaan siihen mitä tahtovat ja ovat välillä kantapään kautta oppineet, ettei kaikki ole niin hyviä asioita kun ovat ajatelleet. Mutta kyllä minäkin aina olen hieman koettanut valistaa mihin sitä rahaa kannattaa sijoittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin koitan opettaa mutta jossain vaiheessa varmaan vaan pitää päästää irti ja antaa oppia juuri kantapään kautta.

      Toivottavasti auto tulee kuntoon ennen sitä viidettä päivää, hankala tulla lomille ilman ;-)

      Kuopus vierailee vielä kavereiden luona niin, että heillä on vanhemmat kotona, joten taitaa olla ihan mukavasti nettipimennossa. Täytyy opettaa siinäkin asiassa...

      Poista
    2. Meillähän ei kaveri autoa inttiin vie, koska Niinisalosta on järjestetty tilauskuljetusbussit tuomaan porukat lomille Turkuun. Kyyti on ilmainen ja nopea, joten kannattaa käyttää sitä. 180 km/suunta on melko pitkä ja hankala varsinkin lomilta palatessa. Ei oteta vahinkoriskiä.

      Poista
    3. No tuo kuulostaa kyllä järkevältä! Mutta lomilla sitten pitää olla auto ;-)

      Poista
  4. Viisarit teki kellosta kivasti täpäkän!
    MInusta vanhempi saisi päättää itse omista rahoistaan ja nuorempi kaipaa vahvaa ohjausta. Siis ihan ikänsä puolesta. AInakin hyviä perusteluja (ja niitä kyllä varmasti tulee :-D ) ja haluamista vähän kauemmin kuin kerran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustakin tää on vähän ikäkysymys. Esikoista en enää neuvo mutta toisaalta sen tarpeet on melko järkeviä noin yleensä. Kuopusta opastan ja neuvon, mutta jossain vaiheessa tarvii varmaan päästää irti.

      Kello on nyt parempi - siitä näkee ajan ;-)

      Poista
  5. Meillä esikoinen saa käyttää toisinaan omaa rahaansa johonkin jos perustelee asian hyvin. Mitään hömppää ei hän saa ostaa ellei 20 centin rahankäyttö harjoituksiin ostettuja tikkareita lasketa? Yleensä minä maksan kaiken ja hän säästää tililleen, mutta joskus jos lapsi kovasti tahtoo jotain on hänen ihan hyvä saada ostaa niin näkee ettei aikuisillekkaan raha puusta kasva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu meillä, esikoinen on jo aika lailla itsemäinen mitä rahankäyttöön tulee - mutta hän onkin 16v. Kuopusta, kohta 9v, "opetan" vielä, ettei kaikkea tarvitse saada omaksi.

      Pikku hiljaa oppi menee perille ;-)

      Poista
  6. Esikoisen kohdalta juttu on selvä - puhun siis rahankäytöstä - mutta mun mielestä kuopusta voisi opettaa siten että hänelle antaa vaikka muutaman euron/viiko/kuukausi jonka hän saisi sitten käyttää oman mielensä mukaan. Se voisi synnyttää keskustelua siitä mikä on järkevää ja mikä taasen turhuutta (asia jonka uskon Kuopuksenkin tajuavan koska kaveri ei ole mikään tyhmä) ja ehkäpä pohdintoja siitä mitä kaikkea mukavaa voisi hankkia jos säästää sen viikottaisen/kuukausittaisen rahan jotain isompaa juttua varten.
    Mene ja tiedä ja mikä minä olen ketään neuvomaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä saat olla mieltä vaikkei omia muksuja olekaan ;-)

      Just noin me tehdään ja sitten kun rahaa kertyy, voi ostaa jotain isompaa. Yleensähän siinä sitä kertymistä odotellessa on jo joutunut miettimään että haluaako tosiaan niitä asioita joita varten säästää. Nyt vaan ei ole ollut pitkään aikaan mitään tarpeita tai haluja (ehkä lähinnä joulun vuoksi, koska vetosin kaikessa että katotaan tuoko joulupukki...) ja rahaa oli kertynyt.

      Näistä asioista pitää tosiaan jutella ja varmaan vähän itekin kuulostella ja joustaa tarpeen tullen.

      Poista
  7. Marjaana , ihanasti olet askarrellut kellon viisareita.. Taitavasti.
    Minulla ei ollut lapsuudessa oma rahaa , kun omat lapset kasvaisivat ostin niille mitä haluaisivat tarpeellista, eikä myös ei ollut niillä oma rahaa eikä meillä ollutkin vapaa raha antaa lapsille , täällä Suomessa olen huomannut että lapsille annettaan omaa raha ... Tää on hyvää että he oppivat käyttämään Rakas ystäväni , hyvää loppuvuotta sinulle ja nauti nyt kun on mahdollista ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Nata, minä nautin! On ihanaa, kun kotona on hiirenhiljaista ja voi tehdä mitä haluaa.

      Meilläkään ei ole kovin paljoa rahaa, joten varmaan siitä johtuen olen ollut aika tarkka siitä mihin rahaa voi käyttää. Jos sitä menee ihan hulluihin asioihin ja ruoasta on tiukkaa, en kyllä kestä sellaista yhtään.

      Mainioita loppuvuotta ja uutta vuotta 2015 sulle Nata myös <3

      Poista
  8. Heititpä kyllä ilmaan hankalan kysymyksen :) Ihan ensin olin aika ehdottomasti sitä mieltä, että ei, ei nyt ihan suorilta käsin ihan mihin vaan saa rahojaan käyttää (Kuopuksen ikäinen vielä), mutta näitä kommentteja lukiessa oon kyllä muuttanut katsantokantaani. Oma ainokaiseni kun lähenee jo tosiaan kolmeakymmentä, niin muisti ei yllä sinne asti, miten meillä toimittiin - nyt saa omilla rahoillaan tehdä mitä tahtoo ;))

    Mutta ehkä en siltikään ihan suorilta käsin antaisi käyttää säästöjä ihan mihin vaan, ainakaan sillä perusteella "kun kaverillakin on". Itsekin olen vihdoin yli 20 vuoden jälkeen oppinut, että jokaisen _mä haluun ton_ -ostoksen kohdalla mietin, tarvinko mä sitä IHAN todella todella. Ihan vaikka vaan uus ripsiväri, joka pidentää mun ripsiä viis senttiä ja tuuhentaa ne viisinkertaiseksi - siihen retkuunhan mä oon mennyt jo monta kertaa aikaisemmin ja niitä on vaikka kuinka monta :D. Ostan sitt kun oikeesti tarvin, ei ne vanhatkaan tehoa. *räps räps* - juu ei auta....

    Tarkoitan siis siitä, että ehkä sen haluamisen kanssa vois vaikka nukkua yön yli tai jutella, oisko jotain muuta kivaa mutta joka tuottaa pidempään iloa, minkä hankkimisesta on ollut aikaisemmin puhetta, mutta mikä on jäänyt hankkimatta kun ei olekaa ollut rahaa, mutta nyt olisi.

    Mutta sitten taas toisaalta....olen kyllä samaa mieltä siinäkin, että jos ja kun ne omat rahat kerran pistäisi ns. turhuuteen ja huomaisi seuraavana päivänä, että eihän tää ookaan kiva enää tänään, niin kyllähän se varmasti opettaisi ajattelemaan asioista ihan itse.

    Ja sekin pitää meidän aikuisten muistaa, että se mikä meistä on turhaa, on lapselle tärkeää, eikä me osata aina ajatellakaan kuinka tärkeää.

    Vaikean kysymyksen heitit :)

    Näin uuden vuoden lähellä ollessa tuli mieleen, kuinka meillä Poika aikanaan yhtenä ainoana vuonna sanoi, että no voisihan niitä raketteja vaikka kerran ostaa ja ampua, se oli Milleniumina. Pojan toive toteutettiin; ostettiin raketit ja etsittiin hyvä paikka mistä ampua. Oli vähän sumuinen yö, joten huonosti ne raketit näkyi, niin kuin muidenkin. Kun raketit oli ammuttu, Poika totesi, että enemmän hän olisi hyötynyt kun olisi pyytänyt raketteihin pistetyn summan suoraan itselleen ja laittanut sen säästöön :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun mitään kasvatusopasta pitäny kirjoittaa..... :)

      Poista
    2. Hyviä pistit säkin, HelvetinPöllö!

      Meillä esikoinen jo totesi tänä vuonna, että raketteja ei tarvita. Mä vitsailin sille, että ostan tähtisädetikkuja ja poltan niitä sen ulottumattomilla - kun niihinkin on tullut ikäraja.

      Mitä tuohon oman rahan käyttöön tulee, niin se selvästikin on kaksipiippuinen juttu. Mäkin olen miettinyt kantaani kun olen lukenut teidän kirjoituksia (kiitos siitä, sitähän mä pyysin!)

      Hoksasin myös, että tuo lauantainen kaupunkireissu oli sillä tavalla aika tyypillinen ja opettavainenkin meille (molemmille) että kuopus itse oivalsi yhden lahjatoiveensa, joka ei toteutunut, tarpettoomaksi. Olin luvannut, että voimme sitten mennä ja ostaa sellaisia, joita pukilta ei tule. Totesi itse jonkin aikaa odotettuaan, ettei taida sittenkään tarvita sitä. Eli ei ollut sen arvoinen toive, että olisi kannattanut omaa rahaa siihen laittaa.

      Lisää pelejä en myöskään antanut ostaa- Ajattelin, että kaksi uutta riittää (toinen isältään ja toinen mun veljeltäni) ja uutuuden viehätyksen pitäisi kestää hetki, Sitten, jos vielä myöhemmin toivoo saavansa sen yhden pelin lisää, saa kyllä ostaa se omilla rahoillaan.

      Summa summarun: ehkä tässä(kin) pätee se ei-niin-välittömän-tyydytyksen strategia. Tuleepahan miettineeksi mitä oikeasti haluaa!

      Poista
    3. Mut kirjotit kuitenkin, jouttessasi, ja hyvä sellaisen ;-)

      Poista
    4. Tässä iässä luulee tietävänsä kaiken ;-)

      Poista
    5. Mullon kuule ihan sama vika ;-)

      Poista
    6. Vai onko se tietää luulevansa? ;)

      Poista
    7. Mä kyllä tiedän ja se on jämpti niin ;-

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana