Sivut

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Juttua on siinä monenlaista...

Eilen taas oivalsin varsin selvästi, miten onnekas minä olen. Monellakin tavalla.

- Ystävät ja perhe ovat tosi tärkeät. Eilenkin ystävä kyseli aamusta mukaan kirpparille joka järjestettiin paikallisessa kahvilassa. Minähän lähdin seuraksi, vaikkei sieltä mitään tarpeita ollutkaan. Päivällä kiersin sitten vielä esikoisen kanssa lähikaupungissa viisi kirpputoria ja toisiksi viimeisellä lykästi. Saimme hänelle mustan, aivan käyttämättömän näköisen ja istuvan puvun kilohinnalla. Puvun hinnaksi tuli kokonaista 4,50€ ja lisäksi ostimme kaksi 0,50€ kravattia. Melko edulliset kaupat, etten sanoisi. Siitä villiintyneenä tuhlasin vielä viimeisellä kirpputorilla koristekranssiin ja 6000 palan palapeliin. Toinen on oivallista joululomapuuhaa esikoisen kanssa ja toinen piristää nyt joulunaluspimeydessä.


Vasemmalla kravatit, toinen hupikäyttöön ja
taaempi ihan oikeaan tarpeeseen.


- Te olette ihania, minun tukenani ja kovin tärkeitä myös. Sain postia joka avasi kyynelkanavat niin ettei itkusta meinannut tulla loppua ollenkaan.

- Katsoin Hesarin testiä jossa kysyttiin kuinka usein ja miten rankaiset lasta. Hoksasin, ettei meillä edes tarvitse rankaista kumpaakaan. Ovat kovin kuuliaisia ja helppoja. En edes muista, milloin olisin viimeksi korottanut ääntä, saati laatinut jonkun pelikiellon tai vastaavan. *Kop kop* mukavasti menee!

- Vuokrani ei nouse ensi vuonna kuin 17€/kk. Monena vuonna nousua on ollut paljon paljon enemmän.


Äitiltä saatu sateenkaarikynttilä, jota olen polttanut
tasa-arvoisen avioliittolakialoitteen kunniaksi liki koko ajan


Ehdin kaupungista juuri parahiksi ennen pimeää kotiin ja nautiskelin taas leppoisasta rauhasta. Lueskelin sekä kirjaa (meneillään on ruotsalaispariskunnan Cilla & Rolf Börjlindin Nousuvesi- dekkari. Uusikin heiltä on jo suomennettu, mutta tämä oli minulta jostain syystä mennyt ohi) että nettiuutisia. Suurimman vaikutuksen minuun teki taasen se Terttu Savola, joka sai yhden äänen EU-vaaleissa meidänkin kylältä. Nyt hän on sitä mieltä, että Perkelettä palvova arkkipiispa ansaitsee potkut. Kovin vakuuttavia perusteluja itse puheenvuorossa ei esitetä, mutta kommentit ovat kyllä mielenkiintoisia. Minulle oli uutta tietoa, että Köyhien asialla on myös jumalan asialla ja että perustamistehtäväkin on saatu suoraan häneltä. Lisäksi ystävämme Terttu on niin vanhurskas, että koittaa nyt pelastaa myös homot kadotukselta saarnaamalla meille ja heille. Tilannehan on melkein kuin Sodomassa ja Gomorrassa tai vieläkin pahempi. Miksi, oi miksi en äänestänyt Terttua Brysseliin?


***

Riitapukari. Sellaisia löytyy netin keskustelupalstoilta ja joistain blogeistakin. Yleensä sieltä kommenttilaatikon puolelta, useimmiten anonyyminä.  

6 kommenttia:

  1. Käsittämättömän halvalla saitte puvun pojalle! Aatella, että parikymmentä vuotta sitten ei ollu näitä kirpputoreja, ja kaikki piti ostaa kaupasta jos ei tutuilta löytyny...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään vielä kun näin sen kunnolla pojan päällä, nousi arvo entisestään: se istuu kuin valettu eikä todellakaan ollut hinnalla pilattu!

      Poista
  2. Oi, mäkin olen niin iloinen tosta puvusta, upeaa!!!!! Sait kauniin kranssin törsätäkin, ihan silkasta riemusta ja ilosta!
    Terttu on kyllä aika mamma, hohhoijaa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ton kranssin ovh näytti olleen 17€ ja mä ostin sen neljällä. Tuo iloa ja valoa!

      Ja se puku! Mikä mahtava hinta, ja oikeesti, se on ihan uudenveroinen

      Poista
  3. 6000 palan palapeli! Se on varmaan jo aika iso (vai ovatko palat huomattavasti pienempiä kuin tavallisessa palapelissä?). Suurin, minkä minä olen tehnyt, on ollut muistaakseni 2000 palan palapeli, ja sekin oli minusta jo ihan jättimäinen. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on järkyttävän kokoinen. Mietittiin, että levitetään se joululomalla olkkariin ja sitten se on pakko tehdä, kun ei voi arkena enää maata pitkin lattioita. Saa nähdä miten käy!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana