Sivut

lauantai 6. syyskuuta 2014

Hyvä vapaapäivä!

Heräilin rauhassa varsin myöhään, kun esikoisella oli vasta kymmenen aamu ja kuopus oli jo isällään. Siinä vaiheessa kun esikoisen piti lähteä kouluun olin jo valmis minäkin ja hurautin lähikaupunkiin markettiin ja Lidliin. Olen ruvennut tsekkaamaan kyseisen kaupan luomutarjonnan ja tällä kertaa mukaan tarttui sitruunoita ja tomaatteja. Myös viinirypäleitä ja nektariineja ostin. Hoitelin asiat rivakassa tahdissa ja palasin kotiin juuri parahiksi kun ystävä pääsi töistä. Hörpimme päiväkahvit ja vaihdoimme kuulumiset. Sitten ruokin esikoisen ja kärräsin hänet kaverille yöksi. Tänään haen ja viemme ystävän kanssa vielä mummille yhdeksi yöksi. Jatkamme kaupunkikierrosta ihan keskustassa tällä kertaa.

Minä sain siis aloittaa viikonlopun ihan omassa rauhassani ja se jatkuu myös tänään. Ihanaa! Esikoinen palaa huomenna mutta kuopus vasta maanantaina suoraan kouluun. Isällään on reissu jonka takia tämän viikon lyhyt tapaaminen jää välistä ja kompensoidaan se pidentämällä viikonloppua. Otin ilon irti vapaasta illastani ja päätin "leipoa" heti sen raakasuklaakakun. Yhdistelin kahta eri ohjetta, pohjan otin tästä ja täytteen tästä reseptistä. Kakku oli helppo tehdä ja vallan herkullinen. Jotain on makeanaistimukselleni tapahtunut, koska piti lisätä täytteeseen toinenkin avocado, kun hunajaa oli mielestäni liikaa ja päällinen varsin ätläkkä. Jotenkin tuntuu ihan hullulta, että kakku voisi olla terveellinen - tuossa ei ole yhtään ns. epäterveellistä ainesosaa, joten kai sitä voi hyvällä omallatunnolla myös nautiskella. Ja minähän nautin. En muista olenko ennen kehunut tätä eteläafrikkalaista viiniä: Cafe Culture, joka maistuu todella voimakkaasti suklaiselle, kahvimaiselle. Se on erittäin hyvä kaveri tummalle suklaalle. Ja raakasuklaalle näemmä myös.




En saanut mahtumaan kuvatekstiin kaikkea sepostusta, joten tulee tässä. Ylhäällä oikealla pohja tekeillä blenderissä. Sitten taputtelin sen vuokaan, ylhäällä vasemmalla. Täytteen surisutin blenderissä myös jonka jälkeen koittikin se vaikein vaihe. Kaakku piti pistää jääkaappiin pariksi tunniksi tekeytymään. Nautittiin tosiaan alaoikealla näkyvän mielenkiintoisen punaviinin kanssa.

***

Kahvista puheenollen: vaikka olen muuttunut totaalisesti teeihmisestä kahvi-ihmiseksi, tätä en voi ymmärtää: sivettikissakahvia!  Maailman kallein kahvi, ja pavut nypitty kissankakasta? En joisi.

6 kommenttia:

  1. Mie oon miettiny, kuka alunalkaen keksi ruveta nyppimään niitä papuja sieltä kakasta, ja käyttämään ihmisravinnoksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm, sitä ei tada Wikipedia kertoa ;-)

      Poista
    2. "Kas vain, siinähän on sivetinkakka. Mitähän se on syöny? Jotain pipanoi tääl o. Otanpa mukaan ja myyn torilla kalliilla, suurena herkkuna!"

      Poista
    3. Tai sitten se on nolona kerännyt ympärilleen vilkuillen niitä papuja, keittänyt kotona kahvit ja naapurit on ihastunu, sana kiirinyt ja pian se on ollut upporikas. Kauhea homma on vaan ollut koittaa pitää alkuperä salassa - ja niinhän se sitten ennen pitkää paljastui...

      Poista
  2. Mä katselin juuri, että Tampereelle on tulossa Kissakahvila, jossa tuota sivettikaffettakin saa maistella. Ihan heti ei ehkä maistu...toisaalta, onko se sen ihmeempää kuin jotkut apinanaivot tai pässikiveksetkään? ;) Ei ole kyllä maisteltua tullut niitäkään, ei sen puoleen.
    Mä maistoin juuri mulle uutta juttua viikolla; savustettua teetä. Aika jännä.
    Raakasuklaakakku vois olla myös jännää...ja hyvääkin! Punkkua en epäile, SITÄ mä oon maistanut!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi punkku on ollut mun suosikki pitkään ja nyt se on hankkinut/saanut Reilun kaupan sertifikaatin.

      Tampereen (ja Hesan väliaikaisen) kissakahvilan uutisoinnista tuon sivettikissakahvin bongasinkin. En joisi, mutta en myöskään söisi apinanaivoja taikka pässin- taikka mitään muitakaan kiveksiä...

      Savustettu tee kuulostaa kiinnostavalta ja maukkaalta!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana