Fotboll och sex

Tässä eräänä aamuna kun kaivelin kahvimaitoa jääkaapista pääsi röhönauru. Esikoinen oli taas ollut asialla. Hanapussiviiniini (kuvassa alla), joita harvoin ostan - mutta nyt ostin, kun oli loma ja juhlaa enemmänkin - oli ilmestynyt jotain merkillistä. Pitihän sille sitten vastatakin. On se epeli. Tuossa kuvassa on toinenkin epeli: se pääsi vapauden makuun ja koittaa nyt siirrellä metalliaitaa päästäkseen tutkimusretkille. Muutama päivä sitten heräsin siihen jumalattomaan kolinaan ja sitten kun hiljeni, aavistelin pahaa. Vähän niin kuin lasten kanssa. Siellähän se pupu eteisessä nuuskutteli. Täytynee kehitellä joku varmistus vielä tuohon porttisysteemiin, mutta pääasia, että eivät pääse toistensa kimppuun. (Ja toki ovat häkeissään tuon aitauksen sijaan silloin, kun olemme kokonaan kotoa poissa.)

D:n alla on piilossa P.
Pupulla on vapauden kaipuu!

Hurja lukutahti jatkuu. Tätä rakastan lomailussa: voi lukea niin pitkään kun huvittaa, ja kun kuopuskin on poissa, etenevät kirjat vielä vauhdikkaammin. Tuulisen saaren kirjakauppias oli juuri sellainen kun arvelinkin se olevan: kepeä, lämminhenkinen, mutta kiinnostava, etenkin runsaiden kirjallisten viittausten vuoksi. Lukaisin jo myös Jungstedtin Neljännen uhrin ja taattua, koukuttavaa tavaraa se dekkarien ystäville taas oli. Myös Gardnellin kakkososa tuli jo luettua ja sekään ei pettänyt. Kaunis kuvaus (homoseksuaalisesta) rakkaudesta. Jo edellisen kanssa mietin, että voiko tämä olla tottakaan - tällainen suvaitsemattomuus 1980-luvun Ruotsissa, joka on ollut vielä valovuoden edellä Suomea näissä sukupuolivähemmistöjä koskevissa asioissa. Minulla on suht lähipiirissä hyvä esimerkki tästä: mies, joka kasvoi pienellä, ahdasmielisellä pohjoisen paikkakunnalla ja päätyi muuttamaan Ruotsiin. Asuu siellä edelleen, paikallisen kumppaninsa kanssa. 

Loppuun vielä pari juhannusFingerporia niille, jotka ovat olleet pimennossa. 

***

Ja kisat jatkuvat. Myös ruotsin kielen kielikylpy jatkuu. Olen nirso, mitä selostajiin tulee. Yhtenä iltana virittelin kännykän radiosta äänet ja vaiensin tv:n, mutta joku digiviive pilasi kokemuksen: oli aika karseaa ja aavemaistakin, kun selostaja (luureissa) selosti tapahtumia kymmenen sekuntia ruudulla näkyviä tapahtumia edellä.

Sen sijaan katsomiskokemusta eivät ollenkaan häiritse pelaajien "liian tiukat pelipaidat". Päin vastoin. Minulla oli aikanaan tapana valita kannattamani joukkue sen perusteella, kummalla oli paremman näköinen maalivahti. Sen taakse en sitten halunnut pallojen päätyvän. Nykyään menetelmäni ovat tietysti jo kehittyneemmät: mutulla mennään. Nyt kun aiheeseen päästiin, todettakoon, että monilla kisajoukkueilla on sääntönsä siihen, saavatko pelaajat harrastaa seksiä turnauksen aikana, kenen kanssa saavat, kauanko ja millaista seksiä. Koko yön kestävä pelehtiminen on kiellettyä ja akrobaattinen seksi myös. Höh!