Sivut


perjantai 11. huhtikuuta 2014

Ylittyykö uutiskynnys

Käytiin kuopuksen kanssa röntgenissä lähikaupungissa. Terveyskeskuslääkäri ei nähnyt jalassa hiusmurtumaa mutta jotain "röpelöä" kyllä, joten pyysi kuvista lausuntoa myös röntgenlääkäriltä. Minulla on soittoaika tänään, joten asia selviää pian. Potilas jo lähti eilen isälleen (kyllä, iltapäivällä vasta, minä käytin oikeuttani hoitaa sairasta lasta kotona kun isänsä oli 300km päässä töissä ja ehti paikalle viiveellä). Meillä on normaalisti oikein hyvin asiat lääkärien ja lääkäriaikojen suhteen, mutta tällä hetkellä tapahtuu henkilövaihdoksia ja pula on akuutti. Oli tuuria ja saimme asioida omalla paikkakunnalla ei-omalääkärillä. Voi todella sanoa, että oli onni onnettomuudessa. Hän on nimittäin ihana empaattinen vanhempi rouva, joka tarinan mukaan aikanaan lähti toiselle paikkakunnalle saatuaan toistuvasti noottia siitä, että hoiti asiakkaat liian hyvin. Tuli kalliiksi, kun lähetti tutkimuksiin jne. Nytkin minulle tuli sellainen olo, että jos kuvat olisi katsonut toinen, nuorempi lääkäri, juttu olisi saattanut jäädä siihen. Tiedä sitten. Nyt joka tapauksessa vielä varmistellaan.  Ja annoin positiivista palautetta.


Taas niissä jaloissa on jotain häikkää!


Minun olisi koitettava saada aikaa itsellenikin koska hiirihartiani on äitynyt sellaiseksi, etten saa nukuttua. Lämpöpeittoon kääriytyminen auttaa vähän ja olenkin torkkunut sen kanssa sen mitä olen säryltä pystynyt. Olen muutamana yönä ajatellut erityisen tuskaisena ja lämpimästi eräitä teistä, kun tällainen (toivottavasti) ohimenevä vaiva saa minut aivan raasuksi unettomuuden takia. Voi olla, että joudun käymään naapurikunnassa lääkärillä, mutta pääasia, että saisin avun. Joka tapauksessa on mukavaa, että on vapaata. Aiomme käväistä ystävän kanssa Marimekon ystävänmyynnissä. Olen luvannut itselleni, että saan ostaa arkiolkalaukun jos sellaisen alennusmyynnistä löydän. Nykyinen on jo niin nuhjuinen, että on korkea aika päivittää se. Katsotaan löytyykö. Muutenkin viikonlopusta on tulossa mukava. 

***

(Olin jo kirjoittanut loppukappaleen, kun huomasin, että vaikkapa Hesari oli asian uutisoinut, vaikkakin aikamoisella viiveellä.) Minusta oli merkillistä, että kolmen työssään altistuneen ja sairastuneen kätilön oikeusjuttu, tai pikemminkin sen viimeisin päätös, ei ole ylittänyt uutiskynnystä kuin harvassa paikassa. Kyseessä on kuitenkin ennakkotapaus, jossa haastajat saivat ammattitautiluokituksen ja kunnon korvaukset työpaikalla sairastumisen johdosta. Toki vastapuoli vielä saattaa hakea valituslupaa. Mikään läpihuutojuttu tämä ei todellakaan ole ollut. Ensin käräjäoikeus antoi kielteisen tuomion joka nyt hovioikeudessa kumottiin. Nämä ihmiset ovat hakeneet 11 vuotta oikeutta. Ajatellaanpa moista omalle kohdalle! Huh!

10 kommenttia:

  1. Yksitoista vuotta... johan siinä ajassa ehtii luovuttaa moneen kertaan! Ja ihan selvä homma tuokin. Hyvä että meni noin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on sellainen hintsu, että tää ei vielä ole tässä. Että pitää hakea vielä korkeimman oikeuden päätöskin. Mutta on noilla naisilla ollut pitkä ja rankka tie. Harvan pää olis kestänyt!

      Poista
  2. Onneksi on viikonloppu! Onko niissä ystävällisissä myynneissä edullisempaa kuin epäystävämyynneissä?
    Ootko laittanut jotakin kylmägeeliä tmv lääkevoidetta kipeään kohtaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voltarenia olen lätrännyt mutta ei se auta. On hermo jotenkin pinteessä ja sellainen kurja hermosärky säteilee aina peukaloon asti.

      Ystävänpäivämyynnissä ei ole ystäviä tarjolla mutta tavaroita reippaasti alennettuun hintaan kylläkin!

      Poista
  3. Hyvä, että vielä löytyy todella tuollaisia tutkiviakin lääkäreitä. Mutta heille kyllä herkästi käy noin, että joutuvat paikkaa vaihtamaan. Ei meitä enää saa tutkia ja hoitaa. Vähän hutkitaan vaan.
    Yritä päästä kokeilemaan sitä akupunktiota hartiaasi. Minulle se antoi aivan mahtavan fiiliksen joka kerta kun siellä makasin neulat selässä, käsissä ja nilkoissa. Vau!
    Ei ne tuollaista uutista voi julkisuuteen laittaa ainakaan sellaisissa kunnissa joissa on homeongelmia. Johan se nostaisi valtavan määrän oikeusjuttuja!
    Oikein ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sähän sen Sari sanoit - mä en yhtään ajatellut!

      Joku muukin kehui akupunktiota tässä just mulle. Mä sain lääkkeet ja lähetteen fysioterapeutille, joten aloitetaan nyt ainakin siitä.

      Ihanaa viikonloppua sinnekin, josko se tästä paranisi!

      Poista
  4. Joo, ei voi kuvitellakaan, miltä tuntuu kun oikeutta joutuu hakemaan vuosikausia! On se kumma juttu! Onkohan se lämpö ollenkaan hyvästä hiirihartialle?? Minä laittaisin kylmää! (toki en ole lekuri, enkä hoiturikaan, mutta hiirihartiakivut läpikäynyt, mulla nikamien korjaus (kansanparantajalla) auttoi hiirikäteen!) Onnea arkiolkalaukun etsintään ja toivottelen tosi mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on vissiin yksilöllistä tykkääkö se kylmästä vai lämpimästä ja mä en vois kuvitellakaan laittavani kylmää. Sain onneksi lääkäriajan ja tropit sekä lähetteen fystioterapeutille, joten kyl tää tästä.'

      Ja tuo 11 vuoden oikeusprosessi - joka ei siis välttämättä ollenkaan ole vielä ohi - on varmasti henkisesti aivan helvetin raskas. Toimeentulo mennyt, terveys kans ja sitten saat vielä hakea oikeutta. Mun pitää nostaa hattua tuolle kolmikolle ja korkealle!

      Poista
  5. Mukavaa, että sattui 'oikea' lääkäri, joka hoitaa sydämellä eikä excelillä :) Ja tosiaan se akupunktio voisi auttaa. Minulla se auttoi suht hyvin iskiakseen.

    Kyllä 11 vuotta on pitkä aika. Joskus tuntuu, että alit on ihan erilaiset eri ihmisille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ei pää kestäisi tuollaista taistoa ja odotusta, olen ihan varma.

      Kuopuksen lääkäri oli mainio, mutta niin oli minunkin tänään, joten hyvissä käsissä ollaan. Toivottavasti sulla on jo parempi olo!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana